Autonomian tukeminen on yhteinen etu

1. Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi

2. Valtioneuvoston asetus ETENEstä 2009 Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia. Neuvottelukunta tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja asiantuntija-apua, herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä välittää tietoa sosiaali- ja terveysalan kansallisista ja kansainvälisistä eettisistä kysymyksistä.

3. Perusoikeudet • Yhdenvertainen kohtelu • Liikkumisvapaus • Oikeus itseään koskevaan tietoon ja päätöksentekoon • Oikeus perustoimeentuloon, hoitoon ja palveluun • Oikeus yksityisyyteen • Oikeus turvallisuuteen • Kun omat kyvyt ehtyvät, korostuu turvallisuus sekä hoidon ja avun saanti

4. Itsemäärääminen on moniulotteista • vaatii kyvykkyyttä - se syntyy vuorovaiktuksessa elämän varrella • oikeutta saada tietoa • mahdollisuuksia tehdä päätöksiä • voimavaroja saattaa ne toimeen • yksityisyyden kunnioittamista • Itsemääräämisen rinnalla myös muut arvot tärkeitä: hyvän tekeminen, vahingon välttäminen, reiluus, tehokkuus

5. kyvykkyyden tunne tiedon saanti itse- määräämis-oikeus päätöksen toimeksi-saattaminen päätöksenteko yksityisyys

6. kyvykkyyden tunne itse- määräämisoikeus

7. 1. Kyvykkyys • Hoidon etiikassa tulkittu velvollisuudeksi edistää ihmisen kyvykkyyttä. • Onko sanallinen ja ei-sanallinen viestintämme sellaista, että muistisairauden eri vaiheissa oleva ihminen sitä ymmärtää? • Onko viestimme yhdensuuntainen vai ristiriitainen? • Manipuloimmeko sen sijaan, että pyrimme yhteisymmärrykseen? • Kuuntelemmeko toisen osapuolen viestiä vai takerrummeko yksittäisiin sanoihin, haluammeko ymmärtää?

8. 1. Kyvykkyys • Kyvykkyyden tunne ei välttämättä vaadi juurikaan esimerkiksi fyysistä toimintakykyä, mutta on selvä, että on helpompi kokea itsensä kyvykkääksi, jos ei ole täysin muiden autettavissa. • Fyysisen samoin kuin psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen on siis itsemääräämisen tukemista.

9. tiedon saanti itse- määräämis-oikeus

10. 2. Tiedon saanti • Jotta ihminen voi tehdä itseään koskevia päätöksiä tarvitsee itseään koskevia tietoja eri vaihtoehdoista ja niiden seurauksista. • Muistisairauden lääke- ja muun hoidon kehittyminen tukee kognitiivisten kykyjen säilymistä entistä pidempään. Näin tuetaan päätöksentekokykyä. Pelkkä kyky ei kuitenkaan takaa sitä, että henkilö voi tehdä päätöksiä. Hänen täytyy saada tietoa. • Kerrotaanko hänelle hänen tilanteestaan vai onko viesti osoitettu hänen ohitseen omaiselle tai hoitajalle?

11. itse- määräämis-oikeus päätöksenteko

12. 3. Päätöksenteko • Päätöstä varten ihmisellä on oltava vaihtoehtoja: menenkö ulos, jäänkö sisään, syönkö ruuan vai otanko vain voileivän jne. • On myös oltava aikaa tehdä päätös • Mitä vähäisemmät kyvyt punnita eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia ovat, sen tärkeämpää, että tarjolla on edelleen mahdollisuuksia tehdä päätöksiä

13. itse- määräämis-oikeus päätöksen toimeksi-saattaminen

14. 4. Päätöksen toimeksi saattaminen • Jotta päätös voi toteutua tarvitaan siihen resursseja • Riippuen sairauden vaiheesta ja elämänhistoriasta muistisairas ihminen tarvitsee vähemmän tai enemmän muiden apua päästäkseen päämääränsä tai hän selviää siitä täysin omin avuin. • Muistisairauden eteneminen kaventaa ihmisen mahdollisuuksia toteuttaa itse omat päätöksensä. • Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, että jo pelkkä asunnosta poistuminen vaatii muiden ihmisten apua tai jo pelkän ulos haluamisen ilmaisu sanallisesti on mahdotonta.

15. itse- määräämis-oikeus yksityisyys

16. 5. Oikeus yksityisyyden suojaamiseen • Mikäli ihmiseen liittyviä luottamuksellisia tai muutoin intiimejä tietoja levitellään, loukkaa se kyseistä ihmistä. Hänen oikeutensa itse määrätä miten paljon hän yksityisistä asioistaan kertoo, on sivuutettu. • Sosiaali- ja terveysalalla on entistä tärkeämpää teroittaa kaikkien työntekijöiden mieleen salassapitovelvollisuutta.

17. 5. Oikeus yksityisyyteen • Yksityisyyttä voidaan rikkoa myös fyysisesti. • Hoitotyötä tekevät avustavat asiakkaitaan ja potilaitaan päivittäin fyysisesti hyvin intiimeissä tilanteissa. Tämä arkipäiväistää toisen yksityisyyden alueelle menemistä. • Tästä syystä hoito- ja auttamistyössä voi helposti unohtua yksityisyyden suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. • Kunnioitus toisen yksityisyyttä kohtaan kertoo siitä, että toista arvostetaan - hänet huomataan ensisijaisesti ihmisenä. Kunnioituksen puute vähitellen esineellistää toisen ihmisen.

19. Itsemääräämisen tukeminen on osa ammattitaitoa ja kanssaihmisyyttä • Hoito- ja avustamistehtävissä työskentelevillä on paljon mikrovaltaa. • Hoitoa tai apua tarvitseva ihminen on heidän toiminnastaan ja käyttäytymisestään riippuvainen. Erityisesti jos omat kyvyt pitää puolensa ovat heikot. • Kun muistisairaan ihmisen omat kyvyt heikkenevät kasvaa riski että hänen itsemääräämisoikeuttaan ei kunnioiteta ja kohteluun hiipii esineellistäviä piirteitä. • Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen pitäisi olla yksi olennainen hoidon ja auttamistyön laadun mittari.

20. Fyysisiä ympäristöjä ja hoidon välineitä arvioitava itsemääräämisen näkökulmasta • Vaikka fyysiset tilat on määrännyt joku muu taho kuin henkilökunta toiminnan ympäristöiksi, voi kukin miettiä miten niitä voi muokata itsemääräämisoikeutta tukeviksi. • Kuinka ulkoilumahdollisuutta voisi lisätä? • Kuinka paljon valinnan mahdollisuuksia on tarjolla? • Miten ihmisen oikeutta käyttää kykyjään tuetaan fyysisen ympäristön ratkaisujen avulla?

21. Esimiehet asettavat toiminnan tavoitteet • He vaikuttavat olennaisesti siihen millaisia toiminnan tavoitteita asetetaan ja miten määrätietoisesti niitä kohden pyritään. • Itsemääräämisoikeus ei tule koskaan valmiiksi. Siksi tarvitaan pelisääntöjä, joiden turvin kaikki kulloinkin töissä olevat tietävät miten toimia. • Erot eri hoitoyksiköiden toiminnassa eivät kerro niinkään asiakkaiden ja potilaiden eroavaisuuksista vaan toimintakulttuurista, tavoista ja tottumuksista.

22. Laki valmisteilla, mutta arjen teot ratkaisevia • Itsemääräämisen tukemiseen tarvitaan arkisia, usein pieniä tekoja, joista yhdessä rakentuu ihmisarvoinen kohtelu ja toiminta. • Näiden tekojen tekeminen vaatii kykyä asettua toisen asemaan ja toisinaan rohkeutta puuttua epäkohtiin ja toimia toisin. • Näin toteutetaan Aristoteles’n ohjetta maailman vanhimmassa etiikan oppikirjassa: hyveitä on harjoitettava, jotta voimme elää hyvää elämää!

23. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa ETENE -julkaisuja 30, 2010Vanhuus ja hoidonetiikka ETENE-julkaisuja 20, 2010Topo P. Autonomia on arkinenasia. Memo 3/2012. Suomenmuistiasiantuntijat ry. www.etene.fi KIITOS!