Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi.

1. Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tuulikki Venninen, Jonna Leinonen http://www.mv.helsinki.fi/jonkanga Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

2. VKK-Metro tutkii • Asiantuntijuus varhaiskasvatuksen työntekijöillä; tiimityö, arkitoiminnan merkitys • Kokonaisvaltaisella otoksella varhaiskasvatuksen kokonaisuus näkyviin • Survey-kysely osallisuudesta 5/2010 • N 1114 / 2000 pk-seudun päivähoitotiimiä • Kattava otos (Selkeä tiedotus; hallinnon tuki; vastausaika; sähköinen lomake; vastaamispakko) Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

3. VKK-Metro tutkii ja analysoi • Sisällön analyysi, ei yksin teoreettisista lähtökohdista • Myös ristiriidat haluttiin kuulla • Kunnioitus kentän ääntä kohtaan • Painoarvoa sekä osallisuuden ”hyville”, että huonoille ”puolille” • Tuloksena varhaiskasvatuskentän määritelmä • a) Lapsen osallisuudelle • b) Lapsen osallisuuden tukemiselle • Tuloksista tiedottaminen (nopeus; alueellisuus; kohtaamisfoorumit; hallinnon tuki; moninaisuus) Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

4. Lapsen osallisuuden määritelmä Venninen, Leinonen & Ojala, 2011 Lapsella on oikeus olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat häntä ja jaksavat kiinnostua lapsen maailmasta yhä uudelleen. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

5. Lapsen osallisuus • Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsella on mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat kuulla niitä ja pitävät niitä merkityksellisinä. Lapset voivat kertoa asioista siten, kun se heille on luontaista. Usein ilmaisu ei tule huulilta, vaan on luettavissa kehosta ja ilmeistä. Osallisuus rakentuu kokemuksille siitä, että on tärkeä ja merkityksellinen omana itsenään. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

6. 98 % ryhmistä aikuinen pysähtyy kuuntelemaan ”aina” tai ”usein”, kun lapsi haluaa jutella hänelle tärkeistä asioista. 74 % ryhmistä aikuinen hankkii ”usein” tai ”aina” tietoa lapsen ajatuksista, mielipiteistä ja kiinnostuksen kohteista Eli HAVAINNOI • ”2-vuotias alkoi paukuttaa puuhaarukalla kattilan pohjaa. Aikuinen haki rumpuja. Leikki aloitettiin.” • ”Vanhemmat tytöt mmm. halusivat prinsessaleikkejä, niin hommasimme heille siihen roolivaatteita sekä pyysimme heitä tuomaan kotoa prinsessa tarvikkeita…” Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

7. Lapsen osallisuus • Lapsi saa kokea, että hänen rohkeutensa ilmaista itseään saa aikaan asioita, joista sekä hän itse, että muut hyötyvät. Lapsi saa aikuiselta palautetta, jonka mukaan kykenee hahmottamaan oman osallisuutensa rajoja. Näin lapsi kasvaa yhteisön jäseneksi ja on osallinen sen jatkuvassa muuttumisessa. • Lapsi saa aikuisilta turvaa ja lohtua, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta ja kiinnittyä sitä kautta ympäröivään maailmaan. Lasten osallisuus on yhteistä toimintaa aikuisten kanssa, jossa kumpikin osapuoli puhuu omalla kielellään, oman persoonansa kautta. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

8. ”3-vuotias tyttö tuli päiväkotiin kruunu päässään, koska halusi olla prinsessa. Otimme prinsessahameet esiin, että jokainen halukas voisi olla prinsessana. Kaikki lapset, myös ainoa läsnä ollut poika, pukeutuivat prinsessoiksi ja leikki alkoi. Lapset pitivät asut päällä myös lauluhetkellä. Meillä oli ihana aamupäivä lasten kanssa, ja prinsessaleikin aloittaneesta tytöstä voi aistia onnellisuuden.” Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

9. Lapsen osallisuus • Osallisuus on lapselle joskus valintojen tekoa ja päätöksiin osallistumista, vastuun ottamista. Usein se on lasten itse keksimien ideoiden toteuttamista. Se synnyttää innostusta ja sitoutumista toimintaan, halua olla yksi muiden joukossa. • Osallisuus on myös omatoimisuutta, joka mahdollistetaan sillä, että lapsi saa riittävästi aikaa harjoitella. Se on myös mahdollisuutta auttaa ja opettaa muita. Osallistuessaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen lapsi saa kokemuksia päätöksenteosta ja vaikuttamisesta. Suunnittelemisen kautta taito ennakoida ja ottaa huomioon myös toisten toiveet ja näkemykset, sekä asettua toisen asemaan kehittyy. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

10. 35 % ryhmistä lapset saavat joskussuunnitella ja toteuttaa toimintaaryhmätovereilleen. 57 % ryhmistä lasten ehdotukset muuttavat joskus ryhmälle suunniteltua toimintaa. Aloitteet, jotka on päiväkodin arkeen toteutettavissa olevia aloitteita. Esim. ”syötäisiinkö ulkona kun on kaunis ilma?” Ruokailu toteutettiin ulkona. Lapsi jatkoi ”laitetaanko vielä musiikkia niin oltaisiin ihan kuin ravintolassa?” Musiikkia laitettiin, oltiin ravintolassa…” Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

11. Lapsen osallisuus • Lapsi on myös osa kotia sekä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen ajankohtaisia tapahtumia. Tämä osa on lapsessa myös päiväkodissa ja vaatii häntä hoitavien aikuisten huomiota. Kun lapsi kokee, että hänen elämyksensä ja kiinnostuksenkohteensa ovat myös aikuisille ja vertaisryhmälle tärkeitä, hän saa positiivisia kokemuksia samaan suuntaan katsomisesta. Hänen omastaan tulee ryhmän yhteistä kokemuspohjaa. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

12. ” Lapsi saa jonkun idean ja alkaa toteuttaa sitä. Hän tietää, mitä välineitä ja materiaaleja tarvitsee ja etsii ne käsiinsä. Aikuinen toimii mahdollistajana ja tarjoaa lapsille ne materiaalit, jotka eivät olet lapsen saatavilla, mutta joita hän tarvitsee. Usein itse keksitty askarteluaihe poikii paljon uusia ideoita ja alkuperäinen idea kehittyy työn edetessä. Osallisuus näkyy lapsen innostuneisuutena ja sitoutumisena tekemiseensä. Askartelu saattaa jatkua pitkäänkin. Usein tällä tavoin syntynyt askarteluhetki vetää puoleensa myös muita lapsia, jotka alkavat askarrella omia ideoitaan. 92% ryhmistä aikuinen tukee ”usein” tai ”aina” jokaista lasta mielipiteen ilmaisussa 48% ryhmistä aikuinen virittää tai suuntaa ”usein” tai ”aina” lasten toimintaa. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

13. Lapsen osallisuus • Lasten osallisuus kasvaa ympäristössä, joissa hänen tarpeensa huomioidaan. Usein se vaatii ryhmän jakamista ja toimintojen porrastamista sekä erilaisia joustoja. Tiukoista rutiineista luopuminen antaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Lapsella on oikeus olla osana ryhmää, joka muuttuu ja kehittyy sen mukaan, mitä sen jäsenet tarvitsevat. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

14. Voisiko joskus… • Välillä joku lapsi sanoo, että ”voitaisko me joskus…?” tai ”miks me ei koskaan…?” Näihin kysymyksiin olemme yleensä tarttuneet ja lähteneet miettimään, miten nämä toiveet voisi saada toteutettua…. Lasten voi olla vaikea ehdottaa asioita, jos he eivät tiedä, mitä päiväkodissa on ylipäätään mahdollista tehdä…” Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

15. Mitä lasten osallisuuden tukeminen edellyttää aikuiselta? *aikuisten kiinnostus kehittää lasten osallisuutta *osallisuutta koskevan tietämyksen hankkiminen *tieto lapsen kehityksestä *oppimisympäristön rakentaminen *ilmapiirin kehittäminen osallisuutta tukevaksi Ensimmäinen kulmakivi on luoda olosuhteet ja ilmapiiri osallisuudelle myönteiseksi. Toinen kulmakivi on aikuisen ammattitaito kerätä lapsesta eri tavoin tietoa ja päästä sisälle lapsen maailmaan. *erilaisin menetelmin hankittavan tiedon tuottaminen lapsesta (esim. havainnointi, kuunteleminen) *lasta koskevan tiedon dokumentointi * itsesäätelytaidot (esim. kyky keskittyä lapseen) Kolmas osallisuuden kulmakivi on aikuisen kyky hyödyntää lapsilta saatavaa tietoa pohjaksi yhteiselle toiminnalle. *tulkintojen tekemisen taito lapsesta saatavan tiedon pohjalta *erilaisten tulkintojen tarkastelu *johtopäätösten tekeminen tulkintojen pohjalta *tulkintojen pohjalta tapahtuva yhteinen suunnittelu *arviointitaidot *reflektointiin uskaltautuminen *vanhojen toimintatapojen kehittäminen ja uusien kokeileminen Neljäs kulmakivi on aikuisen taito kehittää osallisuutta tukevia toimintatapoja omassa työssään. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

16. Aikuinen olosuhteiden rakentajana ”Leikkipaikkojen sijoittelu: mietitään yhdessä missä olisi paras tila esim. lego-, palikka-, koti- tms. leikkeihin.” Onko lapsilla vaikutusvaltaa fyysiseen ympäristöönsä? 1= Ei koskaan, 3= Joskus, 5 = Aina Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

17. Säännöt; Turvallisuutta ja Hyvinvointia: • Lasta koskevat säännöt: • Oikeus omaan vuoroon • Oikeus tulla kuulluksi • Ketään ei jätetä yksin • Oikeus ilmaista mielipide Aikuista koskevat säännöt: • Lasten tasa-arvosta huolehtiminen • Keskittyminen lapsiin • Lapsen tukeminen osallistumaan • Aikuisen tehtävänä suunnitella toiminta (?) ? Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

18. Aikuinen lapselta saatavan tiedon hankkijana, tallentajana ja omasta toiminnasta joustajana Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

19. Aloitteita lapsilta? • ”Näin pienet eivät vielä tee aloitteita (1-3v)” • ”Ryhmämme lapset keski-iältään n.2 vuotta. lapset eivät vielä ilmaise itse toiveitaan” • ”ei ole tullut aloitteita (5-7v)” • ”pienillä 1-2v.lapsen viestit toiveet tunteiden ilmaisuna, kehonviesteinä, kokonaisvaltaisena ilmaisuna perushoitotilanteessa, arjen eri hetkinä” • ”pieni 1v. ojentaa kirjaa, 3-v. sanoo leikitään, 2v.heittää pallon jne. (1-3v)” ”Jos aloitteita tulisi enemmän lapsilta niin pyrkisimme ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tälläkin hetkellä huomiomme esim. jos lapsi haluaa leikkiä tiettyä leikkiä jne.” Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

20. Aikuinen mahdollistajana ja toiminnan toteuttajana: ”Ravintolakokemuksesta lähti ravintola- leikki käyntiin. Lapset alkoivat yhdessä huoneessa valmistaa ruokaa, kattoivat pöytiä. Leikki laajentui, tuli mainoksia seinille ja haettiin asiakkaita syömään. Kun asiakkaita tuli, heitä palveltiin. Leikki veti mukaansa laajan määrän lapsia, ja kesti muutaman viikon.” ”Suuri osa ryhmässämme olevista lapsista tarvitsee niin leikkiin kuin muuhunkin toimintaan hyvin paljon aikuisen tukea ja ohjausta. Eli aikuinen ei voi olla vain lasten itsensä kehittelemän tominnan mahdollistaja vaan aktiivinen osallistuja ja tarvittaessa myös eteenpäin viejä. ” Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

21. Osallistuvatko lapset toiminnan suunnitteluun? Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

22. Aikuinen pedagogina ja oppimisen tukijana Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

23. ” Pedagogisen toiminnan tavoitteet ja niihin pääseminen hämärtyvät, jos lapsi saa valita ja päättää usein omasta toiminnastaan.” • Aikuisen "uskallus" hypätä lasten ajatusten virtaan silti säilyttää vahva pedagoginen rooli.” • Keskustelemme päivittäin lasten kuulumisista, miten päivä on mennyt, mitä he ovat oppineet, onko oppiminen ollut mieluista/vaikeaa jne. Otamme mielipiteet huomioon toiminnan suunnittelussa. Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

24. Osallisuus arveluttaa? • Osallisena olemista (aloitteiden tekemistä; päätöksentekoon osallistumista; jakamista ja kokemista)ei opi harjoittelematta AIKUISELLA säilyy aina vastuu lapsesta ja tilanteista! • RYHMÄSSÄ toimitaan yhdessä ja otetaan kaikki huomioon! Aina ei saa tahtoaan läpi, mutta kaverien ideoista voi myös innostua. Myös aikuinen! • Osallisuus vaatii rutiinien, sääntöjen ja toimintatapojen jatkuvaa tarkastelua, arvioimista! Vastaavatko ryhmän tarpeet rutiinejamme? • Osallisuuden tavoitteita muovattava jatkuvasti lasten kehityksen ja oppimisen mukaan (mahdollisuus reflektioon, arviointiin ja edelleen kehittämiseen) Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

25. Aikuinen uusien osallistavien toimintamallien kehittäjänä • Huhtikuussa 2011 VKK-Metron tutkimuspäiväkodit saivat kyselyn uudelleen vastattavaksi • Miten kahden vuoden mittainen lasten osallisuutta tukeva kehityshanke on edennyt? • Tulokset saatavissa syyskuussa 2011 http://www.socca.fi/vkk-metro Ps. Sivuilta myös pdf-muodossa tutkimusraportti ”Parasta on kun yhteinen kokemus muuttuu jaetuksi iloksi”. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa, 2010, Venninen, Leinonen & Ojala Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

26. Osallisuutta yhteistyössä • Tutkimusraportti ilmestyi 10/2010 • Raportin tulosten pohjalta järjestettiin koulutustilaisuus pk-seudun varhaiskasvatusväelle • Alueellisia koulutuksia alkuvuodesta (koko pk-seutu) • Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen osallisuuslinjaukset ja kehittämistyökalut päiväkoteihin 3/2011 • Helsingin VASU-arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota osallisuuden kehittämiseen 3/2011 Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

27. …kohti tulevaa… • Vanhempien ja henkilökunnan osallisuutta käsittelevä tutkimus valmistuu syksyllä 2011 • VKK-Metron kehityshanke vuosille 2011-2013 käsittelee lasten hyvinvointia • Osallisuus merkittävä osa hyvinvoinnin kokemusta arjessa • Osallisuuden kehitys jatkuu pk-seudun kunnissa • Luottamus siihen, että varhaikasvatuksen käytännön asiantuntijat (eli päiväkotihenkilökunta) hyödyntää tutkimus- ja kehittämistietoa myös omassa työssään Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011

28. Kiitos! • Kiinnostuitko: Jonna.Leinonen@helsinki.fi http://www.mv.helsinki.fi/jonkanga http://www.socca.fi/vkk-metro Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011