1 / 68

Potilaan yksityisyyden suoja

Potilaan yksityisyyden suoja. Lasse Lehtonen, lääk.tri, oik.tri Lääkintä- ja bio-oikeuden dosentti. Yksityisyys oikeudellisesti suojattuna intressinä. mitä suojataan ketä vastaan suojataan milloin suojataan miten suojataan. Oikeusjärjestyksen suojaamat intressit. Lainsäädäntö.

onella
Download Presentation

Potilaan yksityisyyden suoja

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Potilaan yksityisyyden suoja Lasse Lehtonen, lääk.tri, oik.tri Lääkintä- ja bio-oikeuden dosentti

  2. Yksityisyys oikeudellisesti suojattuna intressinä • mitä suojataan • ketä vastaan suojataan • milloin suojataan • miten suojataan

  3. Oikeusjärjestyksen suojaamat intressit Lainsäädäntö - salassapito (esim. potilaslaki, rikoslain 38 luku) - tietosuoja (henkilötietolaki)

  4. Oikeusjärjestyksen suojaamat intressit Perustuslaki - yksityiselämä suoja (10 §) - (asianosais)julkisuus (12 §) - oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimus (21 §) Lainsäädäntö - salassapito (esim. potilaslaki, rikoslain 38 luku) - tietosuoja (henkilötietolaki)

  5. Oikeusjärjestyksen suojaamat intressit Perustuslaki EU oikeus - yksityiselämä suoja (10 §) - (asianosais)julkisuus(12 §) - oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimus (21 §) Lainsäädäntö - oikeusturva (Rooman sopimus) - (alueellinen) itsehallinto - tietosuoja (henkilötietodirektiivi) - salassapito (esim. potilaslaki, rikoslain 38 luku) - tietosuoja (henkilötietolaki)

  6. Oikeusjärjestyksen suojaamat intressit Ihmisoikeus- sopimukset Perustuslaki -oikeusturva - yksityiselämän suoja - tietosuoja (EN tietosuojasopimus) - yksityiselämä suoja (10 §) - (asianosais)julkisuus(12 §) - oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimus (21 §) EU oikeus Lainsäädäntö - oikeusturva (Rooman sopimus) - (alueellinen) itsehallinto - tietosuoja (henkilötietodirektiivi) - salassapito (esim. potilaslaki, rikoslain 38 luku) - tietosuoja (henkilötietolaki)

  7. Intressiristiriidat (esim.) • asianosaisjulkisuus vs. salassapito • henkilön yksityisyys vs. julkinen tiedonsaanti-intressi • itsemäärämisoikeus vs. hallinnon toimivalta

  8. Muutamia periaatteita • Perustuslain ja EU-oikeuden ensisijaisuus • perusoikeuksien periaatenormiluonne (aina voimassa, toteutuminen tulee maksimoida) • intressivertailussa suurempi intressi voittaa pienemmän:

  9. Yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö uusiutunut lähes totaalisesti v. 1999 • Perustuslaki: voimaan 1.3.2000 • HenkilötietoL (L 523/1999): voimaan 1.6.1999 • JulkisuusL (L 621/1999): voimaan 1.12.1999 • lisäksi erityissäännöksiä koskien potilaan yksityisyyden suojaa mm. PotilasL, TutkimusL

  10. Perusoikeussäännösten oikeusvaikutukset • suora velvoittavuus • tuomioistuimen on ensisijaisesti sovellettava perustuslakia, jos laki ristiriidassa (Per 106 §) - hallintoviranomaisen on jätettävä soveltamatta lain kanssa ristiriidassa olevaa asetusta (PerL 107 §) • tulkintavaikutus (”perusoikeusmyönteinen tulkinta”) • lainsäätäjän toimintavelvollisuus (perustuslaillinen toimeksianto) • on erikseen säädettävä arkaluonteisten henkilötietojen rekisteröintikiellosta

  11. ”Yksityisyyden suoja” • käsite peräisin yhdysvaltalaisesta oikeuskäytännöstä: ”Right to privacy” • Suomen lainsäädännössä ei yksiselitteisesti määritelty (”yksityiselämän suoja” vs. ”yksityisyyden suoja”) • Laajana käsite ”henkilökohtainen integriteetti” • fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus • yksityiselämää koskevien tietojen suoja • sosiaalisten suhteiden suoja

  12. Hallituksen esitys henkilötietolaiksi (HE 96/1998) • Oikeus yksityiselämään merkitsee oikeutta elää yksityiselämäänsä ilman ulkopuolisten puuttumista. Yksilöiden perhe-elämään, vapaa-aikaan ja ystävyyssuhteisiin ei saa puuttua. Jokaisella on oikeus yksityiselämässään toimimiseen julkisista rooleistaan vapaana. Suojaan kuuluu myös rajoitettu ja suojattu kommunikointi yksityiselämään kuuluvissa asioissa, kuten mahdollisuus vaihtaa arkaluonteisia tietoja sekä tällaisten tietojen luottamuksellisuus.

  13. Yksityisyyden muodot • immateriaalinen yksityisyys • ”minä-kuvan” suoja • itsemäärämisoikeuden suoja • sosiaalisten suhteiden suoja • materiaalinen yksityisyys • itse-inkriminaation kielto

  14. Minä-kuvan suoja • fyysisen ja psyykkisen persoonallisuuden ykseys • esim. psykiatrisen manipulaation kielto

  15. Eettinen neuvottelukunta pohtii lobotomiakorvauksia (HS: Kotimaa - Keskiviikkona 29.3.2000) • Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (Etene) pohtii parhaillaan, miten suhtautua elossa olevien lobotomiapotilaiden mahdollisiin korvauksiin. Kalloon porattujen reikien kautta leikkauksessa yritettiin auttaa levottomia, tuskaisia ja ahdistuneita potilaita. Tarkoitus oli katkaista aivojen otsalohkoista yhteydet tunne-elämää säätelevän järjestelmän takaosiin. Liian taakse aivoissa suuntautunut viilto teki potilaista apaattisia, ja liian syvälle työntynyt instrumentti taas aiheutti kuolemaan johtaneen verenvuodon. • Jälkeenpäin arviointi ja korvausten miettiminen on eettiseltä kannalta hankalaa:"On vaikea mennä tuomitsemaan nykytiedon valossa kokonaan sellaista toimintaa, jota aikoinaan pidettiin Nobel-palkinnon arvoisena. Kuitenkin lobotomialeikkauksia tehtiin vielä silloinkin kun jo tiedettiin niiden haitallisuus ja parempiakin hoitokeinoja oli keksitty”.

  16. Itsemäärämisoikeus • ”informed consent” -periaate hoitotoimenpiteiden yhteydessä • tiedollinen itsemäärämisoikeus

  17. Informed consent -periaate • Potilaslain 6 §:n mukaan potilaan hoito on toteutettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja täysi-ikäinen ja täysivaltainen potilas voi kieltäytyä ehdotetuista hoitotoimenpiteistä. Tällöin häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. • Potilaan taudinmäärityksestä ja hoidosta päättää laillistettu lääkäri taikka hammaslääkäri (L terveydenhuollon ammattihenk. 22 §) ja potilaan oikeus hoidosta päättämiseen rajoittuu hänen mahdollisuuteensa kieltäytyä ehdotetusta hoidosta (ja mahdollisuuteen vaihtaa häntä hoitavaa lääkäriä taikka hammaslääkäriä).

  18. Informed consent -periaate • Potilaan tosiasialliseen itsemääräämisoikeuteen julkisessa terveydenhuollossa vaikuttavat kuitenkin paitsi tarjolla olevien hoitovaihtoehtojen määrä, myös eri vaihtoehtojen kustannukset ja saatavuus. Vaikka periaatteessa potilasta tulisi hoitaa hänen kieltäytyessään hoitotoimenpiteestä, jollain hyväksyttävällä vaihtoehtoisella hoitomuodolla, tekee hoitomuodon rajallinen saatavuus tämän mahdollisuuden usein lähinnä teoreettiseksi. • Käytännössä potilas joutuu siis valitsemaan hoidon ja ei-hoidon välillä, koska terveystaloudelliseen tehokkuusajatteluun perustuva terveydenhuoltojärjestelmä ei arvota taloudellisesti potilaan päätöksenteko-oikeutta. Toisaalta terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuus toteuttaa lääketieteellisesti hyväksyttävä hoitoa kieltää häntä ryhtymästä toimenpiteisiin, jotka – vaikka olisivat potilaan haluamia – ovat joko riskialttiita taikka tehottomia kyseisen sairauden hoitoon.

  19. Tiedollinen itsemäärämisoikeus • potilaan oikeus päättää itseään koskevien tietojen käytöstä • Potilaslain 13 §:n 2 momentti edellyttää, että tietojen siirto tapahtuu vain potilaan kirjallisella suostumuksella. • Myös EU:n tietosuojadirektiivin lähtökohtana on, että arkaluonteisten terveydentilatietojen luovutus ja käyttö voi tapahtua vain potilaan tieten.

  20. KKO tutkii poliisin tekemän kotietsinnän asianajotoimistoon(HS: Kotimaa - Keskiviikkona 23.8.200) • Korkein oikeus (KKO) aikoo ottaa tarkasteltavakseen poliisin tekemän kotietsinnän asianajotoimistoon. Kotietsinnän yhteydessä keskusrikospoliisi takavarikon asianajotoimiston tietokoneiden kovalevyt ja kopioi ne, jolloin kaikkien asiakkaiden testamentit, omaisuusselvitykset ja luottamukselliset keskustelut asianajajan kanssa joutuivat poliisin haltuun. • Asianajajalla on lain mukaan velvollisuus pitää salassa kaikki, mitä hän saa tietää asiakkaastaan ja hänen asioistaan. Poliisi ei saa takavarikoida salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa aineistoa. Samat säännöt pätevät myös esimerkiksi lääkäreihin ja pappeihin.

  21. Korkein oikeus:Hiv-raiskauksen tiedot pidettävä salassa 40 vuotta (HS: Kotimaa - Lauantaina 21.3.1998) • Korkein oikeus on purkanut Helsingin hovioikeuden tuomion, joka koskee ns. hiv-raiskaajan oikeudenkäyntiaineiston salassapitoaikaa. KKO määräsi aineiston salassapitoajaksi 40 vuotta. KKO määräsi poikkeuksellisesti myös asianomistajien nimet ja henkilötunnukset salassa pidettäviksi. • Ugandalaista miestä syytettiin 1992 kaikkiaan neljä naisen raiskauksesta. Oikeudenkäynnin aikana ilmeni, että mies on HI-viruksen kantaja. Helsingin hovioikeudessa mies sai yli 11 vuoden vankeusrangaistuksen muun muassa raiskauksista ja tapon yrityksistä. Kukaan uhreista ei saanut hiv-tartuntaa. Syytetyn vaimoa koskeva aineisto saatiin kotietsinnän yhteydessä. Kesken oikeuskäsittelyn poliisi teki kotietsinnän hiv-raiskaajan vaimon lääkärin työhuoneeseen ja otti naisen potilastiedot. Vaimon terveydentilasta saatujen tietojen avulla yritettiin määritellä, tiesikö ugandalaismies hiv-tartunnastaan jo ensimmäisten raiskausten aikana. Vaikka asiaa käsiteltiin suljetuin ovin, oli tuomiolauselma julkinen ja hovioikeuden antamassa päätöksessä mainittiin vaimo nimeltä, samoin se, että myös vaimo oli hiv-positiivinen. • Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi rikkoi vaimon ihmisoikeuksia, kun tieto hänen terveydentilastaan pääsi julkisuuteen. Valtio määrättiin maksamaan naiselle 100000 markan korvaukset

  22. Sosiaalisten suhteiden suoja • salassapitovelvollisuus • puuttumattomuusperiaate (esim. perhe-elämän medikalisaatio) • poikkeus lastensuojelu • sosiaalisen roolin pysyvyys • esim. transseksualistien sukupuolenvaihdosleikkausten luvanvaraisuus

  23. KKO 1983 II 30 • Todistajiksi nimettyjen sairaanhoitajien OK 17 luvun 23 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen velvollisuus olla todistamatta siitä mitä he potilasta hoitaneiden lääkärien apulaisina olivat saaneet tietää, oli potilaan eläessä ollut voimassa hänen edukseen niin, että sairaanhoitajat olivat saaneet todistaa noista seikoista vain potilaan suostumuksella. Potilaan kuoleman jälkeen tämä suostumus ei enää ollut saatavissa ja sairaanhoitajat eivät siten enää, täyttäessään muuten todistamisvelvollisuutensa, saaneet todistaa mistään sellaisesta mitä asian laadun vuoksi oli pidettävä salassa myös potilaan kuoltua, jotta potilaiden turvaksi säädetyn salassapitovelvollisuuden tarkoitus voitiin saavuttaa

  24. Korkein oikeus: Aviomies pysyy koeputkilasten isänä (HS: Kotimaa - Tiistaina 22.6.1999) • Aviomiehen isyyttä ei voida kumota sillä perusteella, ettei hän ole keinohedelmöityksellä syntyneiden lasten biologinen isä, toteaa korkein oikeus (KKO) ennakkopäätöksessään. Ratkaistussa tapauksessa aviomies oli antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon käyttämiseen. Isyyden kumoamista vaati kaksospoikien uskottu mies vanhempien avioeron jälkeen. Myös äiti puolsi isyyden kumoamista. Isä puolestaan halusi pysyä isänä. • Naimisissa oloaikanaan pariskunta päätti yhteisymmärryksessä hankkia jälkikasvua koeputkihedelmöityksellä, jossa käytettiin tuntemattomalta luovuttajalta saatua siemennestettä.Hedelmöitys onnistui ja kaksospojat syntyivät maaliskuussa 1991. Vanhempien avio-onni alkoi kuitenkin pian säröillä ja he päätyivät avioeroon toukokuussa 1992. Lapset jäivät äidin luo, mutta isä kävi säännöllisesti tapaamassa poikiaan. Lapsia edustaneen uskotun miehen mukaan vanhempien viileiden välien vuoksi isän sunnuntaitapaamiset olivat "lähinnä piinaavaan näytelmään verrattavia tapahtumia, minkä jatkaminen ei ollut lasten edun mukaista". • Isä puolestaan piti tapaamisia tärkeinä niin itsensä kuin poikiensakin kannalta. Hänen mukaansa tapaamisien ongelmat johtuivat äidin ja lasten isoisän häiriköinnistä. Isä oli myös sitä mieltä, että isyyden kumoamista vaati hänen entinen vaimonsa, vaikka haastehakemukseen hakijoiksi oli merkitty lapset.

  25. Materiaalinen yksityisyys • hyväksikäyttökielto

  26. TSV DNo 577/45/91: Tietosuojavaltuutetulle tehty selvityspyyntö sen johdosta, että sairaala A:n sairaanhoitaja on käyttänyt sairaalan potilashallinnon tietojärjestelmää hankkiakseen tietoja henkilöstä, joka ei ollut hänen hoidettavanaan: • Sairaala A:n potilashallinnon tietojärjestelmä on HenkRekL:ssa tarkoitettu henkilörekisteri. Sairaanhoitaja N on käyttänyt mainittua henkilörekisteriä ja sen tietoja muuhun kuin lain mukaisesti määriteltyihin käyttötarkoituksiin ja teko täyttää HenkRekL 43 ja 44 §:ssä säädetyn rikoksen tunnusmerkistön. Koska tapahtuneen johdosta on ryhdytty kurinpitomenettelyyn, pitää tietosuojavaltuutettu tätä riittävänä eikä omalta osaltaan ilmoita asiaa syytteeseenpanoa varten. Sairaala A:ta huomautetaan vastaisen varalta väestötietojen julkisuudesta. Vaikka jokaisella on oikeus saada hyväksyttävää tarkoitusta varten väestökirjoista otteita, eivät väestörekisterin tiedot ole julkisia eikä perhesuhdetietoja voi laillisesti luovuttaa sellaisia käyttötarkoituksia varten, kuin tapauksessa oli kysymys. Sairaala A:n käytössä on sellaisia väestötietoja, jotka eivät ole sen toiminnassa HenkRekL:n mukaan arvioituna tarpeellisia eivätkä siten myöskään lainmukaisia. Väestötietojen käytön valvontaan on syytä jatkuvasti kiinnittää huomiota.

  27. Itseinkriminaation kielto • kiduttamalla ja pakottamalla saatu todistusaineisto ihmisoikeussopimusten vastaista (esim. YK:n KP sopimus)

  28. KKO: Poliisi saa ottaa virtsakokeen väkisin • Poliisilla oli oikeus otattaa virtsanäyte väkipakolla mieheltä, joka vastusteli näytteen ottoa. Pohjoiskarjalainen, 1970 syntynyt mies oli otettu kiinni epäiltynä huumausainerikoksesta. Poliisi vei miehen Lieksan terveyskeskukseen ja otatti häneltä virtsanäytteen selvittääkseen, onko mies käyttänyt huumeita. Virtsanäytteen ottamisesta päätöksen teki poliisimies, jolla ei ollut toimivaltaa määrätä asiasta. • Mies vastusti toimenpidettä potkimalla, joten hänelle laitettiin jalkaraudat ja näyte otettiin väkisin katetroimalla. Katetri on ohut taipuisa putki, jonka avulla näyte saadaan virtsarakosta virtsaputken kautta. • Käräjä- ja hovioikeudessa mies tuomittiin haitanteosta virkamiehelle. Mies vei jutun KKO:een, sillä hän ei mielestään ollut velvollinen alistumaan virtsatestiin. • KKO totesi, että poliisimieskin saa ilman toimivaltaisen esimiehen määräystä otattaa virtsanäytteen, jos asia on kiireellinen. Tässä asiassa poliisimiehet olisivat KKO:n mukaan kuitenkin voineet odottaa esimiehen määräystä tutkinnan siitä kärsimättä, eikä testiä olisi tarvinnut otattaa väkisin. Miehellä ei tästä huolimatta ollut oikeutta vastustaa näytteen ottoa, joka on lain mukainen tutkimus. Näin KKO jätti voimaan miehen tuomion haitanteosta virkamiehelle. KKO:n mielestä virtsanäytteen ottaminen katetroimalla ei myöskään ollut epäinhimillistä eikä halventavaa.

  29. Yksityisyyden suojan turvaavat säännökset • velvoittavat perusoikeussäännökset • kansainväliset velvoitteet • potilaan muuta oikeusasemaa koskevat säännökset • henkilötietolain kaikkia rekisterejä koskevat ehdottomat säännökset

  30. Terveydentilaa- ja sairaustilaa koskevat tiedot

  31. Perustuslaki 10 §: Yksityiselämän suoja • Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. • Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. • Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

  32. Henkilötietolaki 11 §: Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto • Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: • 1) rotua tai etnistä alkuperää; • 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; • 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; • 4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; • 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka • 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. • ks. RL 38 luku 9 §

  33. Potilaslaki 13 §: Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito • Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. • Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.

  34. Julkisuuslaki 24 § 25. kohta: • Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta ovat salassa pidettäviä

  35. L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 17 §: Salassapitovelvollisuus • Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. • Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

  36. Poikkeukset rekisteröintikiellosta (HenkilötietoL 12 §) • tietojen käsittely, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa; • tietojen käsittely, joka on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun toisen henkilön elintärkeän edun suojaamiseksi • tietojen käsittely, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä; • tietojen käsittely historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten • terveydenhuolto • vakuutuslaitos • sosiaalihuolto

  37. Poikkeukset julkisuuslain salassapitosäännöksestä (JulkL 26§) • tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; • se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa. • viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä antaa tiedon terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakassuhteesta tai jos tieto on tarpeen yksityisen tai toisen viranomaisen laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi taikka tiedot antavan viranomaisen hoidettavaksi kuuluvan korvauksen tai muun vaatimuksen toteuttamiseksi.

  38. Asianosaisjulkisuus • JulkisuusL 11 §: Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. • Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua • (JulkL 12 §) Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:ssä säädetyin rajoituksin.

  39. KHO 1994-A-7: • Muun ohella terveyskeskuksen mielenterveysyksikössä hoidettavana ollut potilas (s. 1969) oli kuollut ollessaan hoidettavana toisessa terveydenhuollon toimintayksikössä. Kuolleen potilaan lähiomainen, isä, oli pyytänyt saada nähtäväkseen hoidon aikana syntyneet potilasasiakirjat selvittääkseen poikansa kuolemansyytä. Terveyskeskuksen lääkärin kieltäydyttyä antamasta tietoa sairauskertomuksista sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto oli hylännyt asiakirjapyynnön, koska potilas oli hoidon aikana hetkittäin kieltänyt tietojen antamisen lähiomaisilleen ja tietojen antaminen oli tästä syystä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 § 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.Lääninoikeus katsoi, että lähiomaista oli pidettävä asianosaisena ja siten oikeutettuna saamaan tietoonsa sairauskertomusasiakirjat ja muut kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Lääninoikeus katsoi, ettei sairauskertomusasiakirjojen antaminen potilaan kuoleman jälkeen lähi- omaisen käyttöön ollut vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua, vaikka potilas oli eläessään ajoittain kieltänyt tietojen antamisen hoidostaan. Tämän vuoksi lääninoikeus, yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 § 1 ja 2 momenttien nojalla kumosi sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksen ja oikeutti lähiomaisen saamaan pyydetyt tiedot.KHO: ei muutosta.

  40. KHO 1993 A 13 • Kuntayhtymän jäsenkunnalla oikeus saada tieto keskussairaalapalveluja käyttäneistä potilaista maksuosuuden tarkastamiseksi

  41. Lakiin perustuva poikkeus yksityisyyden suojasta • tietojen antamiseen oikeuttava lainsäännös • tietojen vaatimiseen oikeuttava lainsäännös • rekisteröintiin oikeuttava lainsäännös

  42. Perusoikeussäännöksen velvoittavuus vs. poikkeukset • poikkeussäännöksistä huolimatta, kaikessa julkisen vallan toiminnassa on pyrittävä perusoikeuksien toteuttamiseen (PerL 1 §) - eduskunnan oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu valvovat oikeuksien toteutumista • perusoikeuksien ristiriitatilanteessa on pyrittävä molempien maksimaaliseen toteutumiseen - yksityisyyden suojaa ei saa kohtuuttomasti loukata edes turvattaessa toisten kansalaisten henkeä ja terveyttä • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Case of Z. vs. Finland (9/1996/627/811) eli em. HIV-raiskaajan vaimon tapaus

  43. Kansainväliset velvoitteet • EU:n tietosuojadirektiivi (95/46/EY/24.10.95) • Euroopan Neuvosto: Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28.1.1981. • Euroopan Neuvoston ministerikomitean erityissuositukset mm. koskien tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja R(97)30.9.1997 sekä lääketieteellisiä tietoja R(97)/13.2.1997 • Euroopan Neuvosto: Bioetiikkasopimus (Convention on human rights and biomedicine) 19.11.1996. • Suomi ei ole vielä ratifioinut

  44. EU:n tietosuojadirektiivi(95/46/EY/24.10.95) • periaatteessa saatettu voiman henkilötietolailla - EU tuomioistuimella tulkintaprivilegio siihen, täyttävätkö suomalaiset säädökset direktiivin vaatimukset • johdanto, kohta 28: tutkimustarkoitusta varten kerättyä tietoa ei saa käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa • 8 artikla: terveydentilatietojen rekisteröinti on sallittua vain terveydenhuollon tarkoituksia varten jos ja kun tietoja käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöstö • 10-11 artikla: rekisteröityä on aktiivisesti informoitava siitä, mitä tietoja hänestä kerätään, myös silloin, kun tietoja kerätään muualta, kuin häneltä itseltään

  45. Euroopan Neuvoston suositukset • tilastollisiin tarkoituksiin kerättyjen ja käsiteltyjen henkilötietojen suojelusta annettu suositus R(97)/30.9.1997 • ensisijaisesti hankittava rekisteröidyn suostumus rekisteröintiin • jos mahdollista, käytettävä nimettömiä (”anonymous”) tietoja • tiettyä tarkoitusta varten kerättyjä tietoja ei käyttää muuhun kuin tutkimustarkoituksiin eikä toiseen tutkimukseen, joka luonteeltaan eroaa ensimmäisestä • lääketieteellisiä tietoja R(97)/13.2.1997 koskeva suositus • milloin mahdollista, tulee tutkimustarkoituksiin kerättyjen tietojen oltava sellaisia, että niistä ei voida henkilöä tunnistaa • tunnistetietojen esittäminen mahdollista, jos: rekisteröity tai hänen edustajansa on antanut suostumuksensa tai tutkimusprojekti liittyy tärkeään yleiseen etuun ja rekisteröity ei ole vastustanut tiedon ilmaisemista

  46. Potilaan muuta oikeusasemaa koskevat säännökset • PotilasL5-6 §: potilaan tiedonsaantioikeus ja itsemäärämisoikeus hoitoonsa vaikuttavissa asioissa • hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa • tietojen käyttö voi vaikuttaa hoitopaikan valintaan (esim. julkisuuden henkilöt, työterveyshuolto)

  47. Potilasrekisterit (Potilaslaki 12 §: Potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen) • Terveydenhuollon ammattihenkilön ja kunkin terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava ja säilytettävä potilasasiakirjat siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö tarkemmin määrää. • ks. STM:n määräyskokoelma 1993:7

  48. Hoitopalaute (Potilaslaki 13 §, L 653/2000) • Salassapitosäännöksen estämättä tietoja saadaan antaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle sekä yhteenveto annetusta hoidosta potilaan hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle ja potilaan hoidosta vastaavaksi lääkäriksi mahdollisesti nimetylle lääkärille potilaan tai hänen laillisen edustajansa suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti;

  49. Sairausvakuutuslaki 68 § (kumottu) • Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, sairaala ja muu sairaanhoitolaitos sekä työnantaja ovat velvolliset pyynnöstä antamaan sairausvakuutustoimikunnalle, kansaneläkelaitokselle tai tämän lain mukaiselle valitusviranomaiselle maksutta kaikki hallussaan olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.

  50. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 § (StVM 18/2000) 20 §: Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja • Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. • ks. SosHuoltoL 56 §

More Related