1 / 19

Mallinnuksen ja säädön opetusympäristön kehittäminen

Mallinnuksen ja säädön opetusympäristön kehittäminen. Aki Sorsa & Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto. Mallinnuksen ja säädön opetusympäristön kehittäminen. Tavoite:

joshua
Download Presentation

Mallinnuksen ja säädön opetusympäristön kehittäminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mallinnuksen ja säädönopetusympäristön kehittäminen Aki Sorsa & Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

  2. Mallinnuksen ja säädön opetusympäristön kehittäminen Tavoite: • Harjoituskokonaisuuden päivittäminen siten, että luennot ja harjoitukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. • Parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia ymmärtää ja sisäistää kurssin perusasiat. Liittyy kursseihin: • Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa • Bioteknisten prosessien mallit ja säätö

  3. Tutkimusprojektit Kansanvälinen yhteistyö Opiskelijat • hiipuva matematiikka • helppoa ja mukavaa 2-vaiheiset tutkinnot Selvemmät linkit ammattikorkeakouluihin Käytäntö: opettaja joutuu yhdistämään monia asioita. Asiantuntemus on keskeistä yliopisto-opetuksessa. Valmistuneet teollisuuteen • osaaminen • yhteistyökyky • uuden oppiminen • pitkäjänteisyys Kaikkea tarvittavaa ei voi ”opettaa”. • Täytyy yrittää innostaa / motivoida oppimista (erityisesti mat/fys/kemia). Tutkijat ...  TkT • kyvykkäiden opiskelijoiden tunnistaminen • oma tutkimusalue • rahoitus Opetus koostuu projekteista: • opettaja = projektipäällikkö (?) • ryhmätyöt, seminaarit • itseopiskelu / ohjattu • portfolio • internet • opinnäytetyöt • ... Ulkomaiset opiskelijat Selvitykset Seuranta Suunnitelmat

  4. Visio Metodologian kehittäminen Tutkimus Menetelmät Caset Työkalut Työelämä/ Teollisuus (Opetus)/ Oppiminen PBL Oppiaineet Sovelluskohde

  5. Lähtötilanne • Harjoituksissa on pakko käydä. • Harjoitukset koostuvat irrallisista harjoitustehtävistä. • Luentojen ja harjoitusten välillä ei ole juurikaan yhteyttä. • Opiskelijat käyvät harjoituksissa, laittavat nimen paperiin ja saavat harjoituksen suoritettua. • Jopa kurssin perusasiat jäävät helposti epäselviksi ja irrallisiksi. Tavoite: asiantuntijuus, motivaatio?

  6. Mitä työkaluja? • luennot • harjoitukset • kotitehtävät • seminaari • raportit .... Opetus koostuu projekteista: • opettaja = projektipäällikkö (?) • ryhmätyöt, seminaarit • itseopiskelu / ohjattu • portfolio • internet • opinnäytetyöt • ...

  7. Tutkimus Motivaatio Työkalut Työelämä/ Teollisuus (Opetus)/ Oppiminen Luennot Tulevaisuus • on myös muutakin! • mitä tutkitaan? Tieto Projektit • käytetyt menetelmät • sovelluskohteet Perusteet - teoria & sovellustyypit  työkalupakki

  8. PBL: Case-tutkimus Harjoitukset: perusta toimivaan kuntoon Metodologian kehittäminen Tutkimus Menetelmät Caset Työkalut Työelämä/ Teollisuus (Opetus)/ Oppiminen Perusmenetelmät ohjatuissa harjoituksissa Proseduraalinen tieto/taito (know how)

  9. Sumea matematiikka vahvemmin mukana Sumea logiikka: • luennot Sumea logiikka: • harjoitukset Neuraalilaskenta: • luennot Neuraalilaskenta: • harjoitukset Muut menetelmät: • luennot Geneettiset algoritmit • harjoitukset Diagnostiikka vahvemmin mukana Kurssin aikataulu

  10. Metodologian kehittäminen Tutkimus Menetelmät Caset Työkalut Työelämä/ Teollisuus (Opetus)/ Oppiminen PBL Oppiaineet Sovelluskohde Oppimisen syventäminen Kertauskysymykset Seminaarityö: syvällinen perehtyminen yhteen kurssin aiheeseen (ryhmässä)  kirjallinen tuotos Seminaari: • esitys muille opiskelijoille • keskustelu Case-tutkimus  soveltaminen yksinkertaiseen tutkimuskohteeseen Kyvykkäiden opiskelijoiden tunnistaminen  projektit

  11. Loppuraportti (essee) • Essee muodostuu kahdesta osasta: • seminaaritehtävä päivitettynä ja • raportti, joka sisältää keskeiset huomiot muiden seminaariesitelmien aihepiiristä • Raportissakin painotus on oman seminaariaiheen alueessa. • Reflektio, käsitteellistäminen

  12. Oppimisen mittaaminen • Arvosana lasketaan painotetusti: (harjoitukset + seminaari + case + 2 x essee)/5. • Painotettu tulos pyöristetään kokonaisluvuksi. • Tentin painotus on sama kuin esseen (2).

  13. Parannusten toteutus • Luentojen ja harjoitusten yhtenäistäminen: • sisällön yhtenäistäminen, • samojen esimerkkien käyttö. • Säilytettiin vanhoista harjoitustehtävistä ne, jotka liittyivät vain kurssin perusasioihin (eli karsittiin harjoitustehtävistä pois monimutkaiset ja turhan yksityiskohtaiset tehtävät). • Laadittiin case-tutkimus, jossa sovelletaan kurssin asioita yksinkertaiseen tutkimuskohteeseen. Case-tutkimuksella haettiin syvällisempää oppimista. • Opiskelijat tekevät seminaariesityksen, jossa tutustuvat syvällisemmin yhteen kurssin aiheista. Aiheista palautetaan kirjallinen tuotos sekä pidetään esitys muille opiskelijoilla.

  14. Konkreettiset muutokset opiskelijalle • Kurssi on huomattavasti työläämpi: kurssin aikana palautetaan runsaasti raportteja itse harjoitustehtävistä ja case-tutkimuksesta. • Kurssin suoritus intensiivisempi. • Arvostelussa painotetaan jatkuvaa suoritusta eli tentin merkitys pienenee.  tasainen kuormitus, ei tenttiin pänttäämistä

  15. Opettajan mielipide parannusten vaikutuksista • Opiskelijat motivoituneempia. • Opiskelijat ”tiedonjanoisempia”: kysymykset liittyvät enemmän asioiden ymmärtämiseen kuin itse tehtävän ratkaisemiseen. • Opiskelijat sisäistivät perusasiat paremmin.

  16. Palaute opiskelijoilta Vastaajina Päivi Holck ja Jukka Keskitalo, jotka osallistuivat kurssille ”Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa” Yhtenäisyys: • Kummankin vastaajan mielestä luennot ja harjoitukset vastasivat hyvin toisiaan. Perusasioiden ymmärtäminen: • Vastaajien mielestä kurssilla oppi perusasiat hyvin. • Kurssin ”punainen lanka” tuli case-tutkimuksesta. • Perusasiat käytiin läpi sekä luennoilla että harjoituksissa.

  17. Palaute opiskelijoilta Syvällisempi oppiminen: • Luennoilla asioihin paneuduttiin myös syvällisemmin, joskin paikoitellen asiat olivat liian vaikeita ymmärrettäviksi. • Kurssin asioiden soveltaminen case-tutkimuksesta. • Vastaajat kokivat seminaarin tekemisen vaikeaksi. Ongelmia tuotti varsinkin tiedon hakeminen sekä asioiden monimutkaisuus. Työmäärä ja arvostelu: • Vastaajat pitivät työmäärää saataviin opintopisteisiin nähden sopivana. • Vastaajat pitivät arvostelua reiluna.

  18. Julkaisut • Konferenssipaperi Juuso, E. K.: Training and Testing Environment for Simulation-aided Control Design. In: Preprints of the 7th IFAC Symposium on Advances in Control Education, ACE 2006, 21–23 June 2006, Madrid, Spain (S. Dormido, A. Fernandez, F. Morilla & R. Pastor, Eds.), Paper ThD03.4, 6 pp., CD-ROM M-26008-2006, IFAC. • Raportti • Konferenssipaperi (ACE’09) • Artikkeli

  19. Jatkokehitys • Muiden osastojen opiskelijoille kohdennetut tehtävät • Työnjako simulointikurssin kanssa • Materiaalin (erityisesti englanninkielisen) päivitys • Luennoille demonstraatioita • Esitehtävät nettiin harjoituksiin valmistautumista varten • Seminaarityön ja loppuraportin aikaisempi ohjeistus ja kiinteämpi liittäminen kurssin luentoihin, harjoituksiin ja case-tutkimukseen • Seminaari kahteen osaan: • sumeat järjestelmät • muut

More Related