Ohjaus ja arviointi verkko-oppimisymp ä rist ö ss ä

1. Nummela 7.4.2009 Ohjaus ja arviointi verkko-oppimisympäristössä Anu WulffVerkko-opetuksen asiantuntija Kuopion koulutuspalvelukeskus/ISOverstas

2. 60 oppilaitosta: 51 lukiota,9 ammatillista oppilaitosta www.isoverstas.fi ISOverstas opetuksen ja oppimisen tukena – verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö ISOverstaassa mukana 265 Moodle-kurssipohjaa 3700 oppimateriaalia ISOaitassa 6.10.2014

3. Täydennys-koulutus Virtuaaliluokka-palvelut Kehittäjäyhteisö Tuottaa Kehittää Jakaa Ylläpitää Opetustarjonta Sisältötuotanto

4. Miksi arvioida? • Ihminen on palautehakuinen olio • Arviointi ei aina ole tietoista ja tarkoituksellista, mutta sitä tapahtuu koko ajan • Arviointi on erottamaton osa oppimisprosessia • Arviointi ohjaa vahvasti opiskelijan toimintaa • Arvioinnin avulla pystyy erottamaan ja tunnistamaan onnistumisen epäonnistumisesta • Arvioinnille on oltava syy

5. Miksi ohjausta ja arviointia? Tavoitteena: • Oppimisen tukeminen • Motivointi ja kannustaminen • Opetuksen kehittäminen • Kontrolli Mieti mitkä ovat omat tavoitteesi ohjauksen ja arvioinnin suhteen verkkokurssillasi!

6. Ohjaamisen työkaluja: Verkkokurssin rakenne itsessään on tärkein ohjaava elementti verkkokurssilla Selkeät ohjeistukset (teksti, kuva, podcast, video) Henkilökohtainen ohjaus on toissijainen ohjauksen muoto (verkkokeskustelut, chat, videoneuvottelu, palautteet) Oppimisen arvioinnin työkaluja: Esim. verkkokeskustelut/chat, esseet, ePortfolio, ePäiväkirja, mielle- ja käsitekartat, ristisanatehtävät, sähköiset testit Miten? Millainen ohjaus ja arviointi tukee parhaiten oppimista verkossa? Ohjaus ja arviointi kulkevat käsi kädessä Pyri monologin sijasta dialogiin!

7. Oppimisen arviointi • Opiskelijan toiminta keskeistä • Oppimisprosessi, oppimistulokset, opiskelukäytännöt • Kuinka oppiminen tapahtuu, mitä ja miten opiskelija oppii? • Painopiste opetusprosessista oppimisprosessiin

8. Minkä tasoiseen oppimiseen pyritään? • Riittääkö pelkkä ulkoa muistaminen? • Halutaanko myös ymmärrystä? • Halutaanko tiedon soveltamista? • Halutaanko tiedon linkittämistä aiempaan tietoon ja kontekstista toiseen?

9. Pääosin kvantitatiivista Toistavaa, ulkomuistia korostavaa ”Keinotekoiset ” koetilanteet Erillään oppimisprosessista Opettaja arvioi Huomion kohteena lopputulos Pääosin kvalitatiivista Tiedon ymmärtämistä ja muunnoksia korostavaa Mahd. luonnolliset koetilanteet Osana oppimisprosessia Opettaja, oppilas ja toverit arvioivat yhdessä Huomion kohteena oppimisprosessi, muutos ja lopputulos Perinteisen arvioinnin ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvan arvioinnin keskeisiä piirteitä Tynjälä P. 2000. Oppiminen tiedon rakentamisena. s. 171.

10. Diagnostinen Formatiivinen Summatiivinen välitön ja viivästetty Ulkoinen arviointi Vertaisarviointi, opettaja/asiantuntija-arviointi, osallistuva /tarkkaileva arviointi Sisäinen arviointi Itsearviointi Määrällinen arviointi Laadullinen arviointi SOLO-taksonomia Tiedon tyyppien luokittelu Fenomenografia Suhteellinen arviointi Absoluuttinen arviointi Autenttinen arviointi Arviointikäsitteitä

11. Arvioinnin luotettavuus • Validiteetti • Pätevyys ja tarkoituksenmukaisuus– arvioin sitä mitä aion • Kattavuus • Reliabiliteetti • Luotettavuus ja johdonmukaisuus • Pysyvyys ja ennakoitavuus • Erottelukyky • Arvioitavat voidaan luotettavasti erotella • Objektiivisuus • Puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus

12. Arviointikriteerit • Arviointikriteerien pitää olla läpinäkyvät • Heti kurssin alussa täytyy sopia /kertoa arviointikriteereistä • Opiskelijat voidaan ottaa mukaan kriteerien luomiseen  sitouttaa tavoitteisiin • Kriteerit kertovat millaiseen oppimiseen pyritään ja mitä vaaditaan milläkin tasolla • Rubriikissa osaamisen tasoista ja osaamisen eri alueista tehdään matriisi

13. Yleinen arviointikriteeristöesseelle (esimerkki) • Erinomainen vastaus sisältää faktojen lisäksi kokonaisymmärrystä sekä tiedon soveltamista ja pohtimista. • Hyvä vastaus sisältää riittävästi faktoja, mutta tietojen yhdistely ja soveltava ote puuttuu. • Tyydyttävässä vastauksessa on selkeitä puutteita asiasisällössä sekä logiikassa. • Hylätyssä vastauksessa on asiavirheitä, sekä selkeitä viitteitä siihen, ettei asiaa ole ymmärretty.

14. Arviointikriteeriterinomaiselle oppimistulokselle • Oppimistulos erinomainen, muistat ja ymmärrät kurssilla käsitellyt asiat syvällisesti, pystyt siirtämään tiedon yleiselle tasolle, osaat soveltaa tietoa, pystyt käyttämään uusia tietopalikoita vanhojen lomassa, erinomainen analysoiva ja kriittinen ote aihealueeseen

15. Arviointikriteeristö TE1-kurssilla

16. Verkko-opiskelun muodot • Itseopiskelu verkossa • Verkkoaineisto + ohjeet. Ei opettajan antamaa henkilökohtaista ohjausta eikä vuorovaikutusta • Ohjattu verkko-opiskelu • Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn, jossa opiskelijat ja opettaja(t) ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa hyödyntäen erilaisia digitaalisia työvälineita • Monimuoto-opetus (lähi- + verkko-opiskelu) Elinikäinen oppiminen <> Elämänlaajuinen oppiminen

17. Verkkokurssin ”juoni” Oppiminen Aika Oppimis-tilanne 1 Oppimis-tilanne 2 Ohjaus & arviointi Ohjaus & arviointi Oppimis-tehtävä/aihio Oppimis-tehtävä/aihio jne. Aikaisempi tietämys ja osaaminen Tavoitteena oleva osaaminen Yksilön oppimisprosessi Yhteisöllinen prosessi Moodlen aihelaatikot Koli & Silander 2002, Silander & Koli 2003 pohjalta

18. Lisää kysymyksiä • Milloin ohjataan/arvioidaan? • Kuka ohjaa/arvioi? • Mihin ohjauksella/arvioinnilla pyritään? • Millä työkaluilla ohjausta/arviointia toteutetaan? • Paljonko ohjausresurssia on käytettävissä? • Miten prosessi päätetään?

19. Rakenne ohjaa! Moodlen uutisfoorumi - viikkoinfo

20. Kurssin tavoitteet, sisältö ja arviointi

22. Vuorovaikutus opettajan (ohjaus)välineenä: paljastaa ohjaamisen tarpeen • Opiskelijoiden tuotoksista selviää opiskelijoiden osaaminen • Mitä tiheämpi vuorovaikutus, sen nopeammin tarvittavat ohjaustoimet selviävät • Väärinymmärrys haittaa / estää uuden oppimista • Pitää opiskelijat aktiivisina

23. ”Vuorovaikutuksen onnistuminen edellyttää… (Marja-Leena Hyvärinen, 2005) • aktiivista osallistumista • vastavuoroisuutta • kykyä kiinnostua ja halua osallistua vuorovaikutukseen • aikaa • selkeitä tehtäviä ja ohjeita • kannustusta ajattelun ulkoistamiseen”

24. Arviointikeinoja verkossa – yhteenvetoa oppimistehtävätyypeistä • Asennetestit • Käsitetestit • Itsearviointitestit • Ristisanatehtävät • Kirjallinen kuulustelu • Suullinen tentti • Omin sanoin kertominen lyhyesti • E-Portfolio • Kirjalliset tehtävät • mm. esseet, raportit, muistiot, tutkielmat, keskustelut, oppimispäiväkirja • Osaamisanalyysit (miellekartat, käsitekartat, SWOT-analyysi) • Rubriikit

25. Tehtäviä Moodlesta

26. Hyvät oppimistehtävät oppimisen tukena • Hyvä oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista, tiedon prosessointia, omaa havainnointia, tulkintaa ja jäsentämistä • Edellyttää eri lähteistä löytyvän tiedon soveltamista, vastaus ei saa olla suora kopio lähteestä • Edellyttää vastauksessa tiedon ja kokemuksen kriittistä arviointia eli oppijan omaa ajattelua ja näkemystä • Aktivoi oppijaa pohtimaan ja soveltamaan tietoa toisessa kontekstissa • Kattaa avainkäsitteet • On mahdollisimman autenttinen • Ohjaa arvioimaan oppijan omaa oppimista ”Oppimistehtävällä luodaan lähtökohta ja tavoitteellisuus oppijan toiminnalle eli on pedagoginen työkalu, jolla oppimista viedään eteenpäin” Pasi Silander, Pedacast-koulutus, 3/09

27. Objektiiviset (kvantitatiiviset) testit • Kyseessä kysymys-vastaustyyppi, jossa oikea vastaus määritettävissä(ns. suljettu oppimistehtävä tietoa toistavaa toimintaa, ei kehitä oppijan omaa ajattelua) • Monivalinta 1. Runko 2. Häiritsevät/väärät 3. Oikeat vastaukset • Hyvä runko on yksinkertainen, yksiselitteinen, vähän negaatioita, ei sanoja ”aina” tai ”ei koskaan” • Vastauksissa älä anna vinkkejä, väärienkin vastausten pitäisi olla mahdollisia • Oikein-väärin –väittämät • Yhdistelytehtävät (laita enemmän ”vastauksia” kuin ”kysymyksiä”, salli useampi oikea ”vastaus”/”kysymys”) • Järjestävät kysymykset • Aukkotehtävät

28. Objektiiviset (kvantitatiiviset) testit... • Monet opiskeluympäristöt (mm. Moodle) sisältävät mahdollisuuden tehdä sähköisiä testejä • Tarjolla myös ilmaisohjelmia • Hot Potatoes (http://web.uvic.ca/hrd/halfbaked/) • Suomenkieliset ohjeet Hot Potatoes –ohjelmaan • http://www2.6net.fi/taimela/potut6/

29. Hotpotti 1

30. Hotpotti 2

31. Objektiiviset testit... • Vastaukset nopeita tarkastaa, koska kone voi sen tehdä • Yleensä myös nopeita vastata, joten kysymyksillä voidaan kattaa laaja materiaali • Tilastolliset analyysit opiskelijoiden taidoista helppo kartoittaa • Kysymyksiin voidaan sisällyttääautomaattista palautetta (vihjeitä, ohjeistusta, pisteytys) • Sopivat faktatiedon kontrollointiin ja itsearviointiin, ei niinkään argumentaatiota vaativaan arviointiin • Ongelmana myös arvaamisen mahdollisuus ja autentikointi

32. Subjektiiviset (kvalitatiiviset) testit • Ei yhtä ainoaa oikeaa vastausta  Arviointia ei voi automatisoida • Aikaa vieviä tarkastaa • Antavat laadullisen kuvan opiskelijan oppimisesta • Esim. esseet, raportit, tiivistelmät, portfolio

33. Verkkotesteihinliittyviä kysymyksiä • Pitäisikö olla ajallisesti rajallisia? • Pitäisikö arvioida arvosanoin? • Kuinka monta yritystä sallitaan? • Entä jos yhteys katkeaa kesken testin? • Kuinka opettaja voi tietää kuka testin tekee? Lunttaus?

34. Arviointikeinoja verkossa • E-Portfolio(oppijan oppimistehtävien kokoelma verkossa) • Voi sisältää mm. tekstiä, kuvia, videoklippejä, ääntä (podcastit) ja animaatioita • Opiskelijakeskeinen • Arviointi perustuu erilaisuuden hyväksymiseen • Kriteereistä yhdessä sopiminen erityisen tärkeää • Näyteportfolioon liitettävä itsearviointi ja tulevaisuusnäkymät • Hyvä liittää arviointiin myös vertaisarviointi • Portfolion kerääminen lisää metakognitiivisia ja itsearvioinnin taitoja “Digital portfolios make learning and working even more visible and sharable and their evaluation more reflective, interactive and negotiable” Linnakylä Pirjo. 2001.

35. Arviointikeinoja verkossa • Kirjalliset tehtävät • Muista mielenkiintoiset ja autenttiset aiheet! • Yksittäin tai ryhmänä tehden (ja arvioiden) • Prosessointia voidaan tehdä omassa tahdissa ja (a)synkronisesti verkossa, verkko mahdollistaa hyvin laadullisen ja dialogisen (vertais)arvioinnin • Harjoitustyöraportit/näyttökoe • Opettaja antaa tehtävän, oppija tekee sen ja raportoi verkossa, arviointi vertaisarviona tai opettaja-arviointina • Vahvistaa uuden tiedon käyttöönottoa, ja vertaisarviointi lisää arviointitaitoja • Verkkokeskustelut (voivat hyvin liittyä osana edellisiin)

36. Tehtäviä Moodlesta

37. Tehtäviä Moodlesta

38. Oppimispäiväkirja Moodlesta

39. ÄikkäblogiNingissä

40. Blogi projektityössä (vrt. mikroblogi)

41. Esimerkki Wikistä www.wikispaces.com

42. Keskustelutehtäviä Moodlesta

43. Verkkokeskustelut • Miten aktivoida ja pitää käynnissä? • Merkitysneuvottelut, ajattelun näkyväksi tuominen • Autenttisuus ja ongelmalähtöisyys • Kognitiivisia - ei sosiaalisia – konflikteja  Dialogi • Yhteisöllisyys, tavoitteena ryhmän oppiminen • Pelisäännöt • Miten ohjata? • Varoen ja korrektisti, motivoiden, suunnaten • Miten arvioida? • Sisällön analyysi • Vertais/itsearviointi, tarkkaileva arviointi (ope) • Ei käytetyn ajan mukaan!

44. Verkkokeskustelut • Alkuvaiheen orientointi ja motivointi erityisen tärkeitä vaiheita verkko-opetuksen onnistumisen kannalta • Verkkototeutuksen alussa on syytä luoda yhteiset pelisäännöt verkossa tapahtuvalle vuorovaikutukselle • Milloin, miten ja kuka kommentoi verkkoympäristöön tulevia viestejä • Verkkokeskustelulla tulee olla selkeä tavoite • Verkkokeskustelua on ohjattava (rohkaisu, ylläpito, suuntaaminen) • Verkkokeskustelulla tavoitellaan tiedon jakamisen ja jaetun ymmärryksen lisääntymistä, minkä uskotaan edistävän yksilöllistä oppimista Dialogi on yhteisen ymmärryksen hakemista vuorovaikutuksen avulla

45. Dialogi yhdessä ajattelemista monisuuntaista lyhyitä puheenvuoroja keskeneräistä ajatuksenkulkua epäselvissä tilanteissa tiedustellaan asioita pidetään avoimina riittävän pitkään Verkkokeskusteluissa tavoitteena dialogisuus • Monologi • yksin ajattelemista • yksisuuntaista • pitkiä puheenvuoroja • valmiita ajatuksia • epäselvissä tilanteissa ollaan hiljaa • asiat paketoidaan valmiiksi liian nopeasti

46. Palautteen antaminen (verkossa) • Palautteen tehtävänä on • tukea oppimista (pedagoginen tehtävä) ja • luoda myönteistä ilmapiiriä (sosiaalinen tehtävä) • Anna myönteinen ja kannustava palautteesi mahdollisimman pian suorituksen jälkeen, jo työstön aikana, kannusta vuorovaikutukseen • Kohdista palautteesi asiaan, älä opiskelijan persoonaan, puhuttele nimellä <> välittömyys • Anna yksityiskohtaista ja konkreettista palautetta • Asetu opiskelijan ”aaltopituudelle” • Vältä opiskelijan kuulustelua, virheiden ja tietämättömyyden korostamista sekä valmiiden vastausvaihtoehtojen antamista • Kannusta kriittiseen ajatteluun, ideoimiseen sekä (itse)arviointiin Palautteen antaminen vie aikaa!

47. Arviointikeinoja verkossa • Kirjalliset tehtävät... • Kurssin lopulla tai lopussa raportointi (End-of-Activity Report) • Muutaman opettajan tekemän kysymyksen avulla oppiminen vahvistuu, mahdolliset väärinkäsitykset paljastuvat, oppijaa ohjataan metakognitiivisiin prosesseihin ja opettaja saa tietoa kurssin kehittämistä varten • Kysymykset voisivat olla esim.1) Mitkä kolme asiaa tai oivallusta opit tällä kurssilla? 2) Mitkä kohdat tai käsitteet jäivät epäselväksi tai olivat vaikeimpia? 3) Jos itse olisit kysymässä tähän kurssiin liittyvää oppimista niin mitä kysyisit?4) Miten ryhmä tuki oppimistasi?5) Miten toimit ryhmässä?

48. Arviointikeinoja verkossa • Osaamisanalyysit (esim. miellekartat ja käsitekartat) • Miellekartta perustuu vapaaseen assosiaatioon ja auttaa hahmottamaan jonkin kokonaisuuden osa-alueita ja suhteita • Käsitekartan tavoitteena on johonkin käsitteeseen liittyvien merkitysten ja suhteiden selvittäminen graafisesti, hierarkkisesti jäsennelty, voi olla yhdistäviä sanoja • CmapTools (OPH) • Dabbleboard www.dabbleboard.com

50. Arviointikeinoja verkossa - Rubriikit • Rubriikeissa kuvataan arviointikriteerit oletettujen oppimistulosten pohjalta. Jokainen rubriikki sisältää osaamisen tasot ja osaamisen alueet. Osaamisen alueet on usein ryhmitelty useaan eri kategoriaan. • Rubriikin tekeminen yhdessä opiskelijoiden kanssa on erittäin hyvä arvioivan reflektion keino. Rubriikkeja voi käyttää esim. vertaisarvioinnissa.