1 / 17

Mitä on taidekasvatus? Miten taide kasvattaa?

Mitä on taidekasvatus? Miten taide kasvattaa?. Määritelmiä ja tavoitteita. Suomalainen taidekasvatusjärjestelmä. TAIDEKASVATUS?. Onko kyse taiteilijoiden kouluttamisesta? kuvataideopetuksesta? muodollisesta kasvatustyöstä vai jo kodeissa käynnistyvästä kasvatuksesta?

dayo
Download Presentation

Mitä on taidekasvatus? Miten taide kasvattaa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mitä on taidekasvatus?Miten taide kasvattaa? Määritelmiä ja tavoitteita. Suomalainen taidekasvatusjärjestelmä.

  2. TAIDEKASVATUS? • Onko kyse • taiteilijoiden kouluttamisesta? • kuvataideopetuksesta? • muodollisesta kasvatustyöstä vai jo kodeissa käynnistyvästä kasvatuksesta? • erityisesti lapsille suunnatusta toiminnasta? • yleisemmästä kasvatusotteesta, joka näkyy arkipäivän ratkaisusissa ~ esteettinen kasvatus (mm. Friedrich von Schiller, steinerlaisuus)

  3. TAIDEKASVATUS • taidekasvatuksen pääasiallisena tehtävänä on saattaa taide ja sen kokija yhteen sekä tehdä tästä kohtaamisesta mahdollisimman merkityksellinen ja puhutteleva • taidekasvattaja tarjoaa teoksen kohtaamiseen ja sen tulkitsemiseen työvälineitä, avaimia merkityslukkojen avaamiseksi • on kuitenkin muistettava, että taiteen ollessa kyseessä sekä kasvattaja että kasvatettava ovat molemmat etsimisen äärellä (Varto, 2001); valmiita pakettiratkaisuja ei ole tarjolla! • taidekasvatuksen peruslähtökohtana on ajatus, jonka mukaan taidetta ja taiteeseen voidaan oppia, sen tekemistä ja sen kokemista voidaan rikastaa, kehittää ja laajentaa tietoisella ja tavoitteellisella kasvatustyöllä: • esteettinen arvokapasiteetti, kyky nähdä ja kuulla ja erottaa laatuja, muodostaa mielikuvia, ilmaista niitä, kyky eläytyä ilmaistuihin tunnetiloihin, on kehittyvä ja kehitettävissä oleva ominaisuus (Tuomikoski, 1993) • taidekasvatuksen tulee ammentaa voimansa taiteen erityisluonteesta, sen tavasta vaikuttaa ihmiseen - taide voi siis myös yllättää, provosoida ja kyseenalaistaa!

  4. TAIDEKASVATUS • ”Taidekasvatus tukee taiteen vaikutusta tietoisuuden rakennusaineina tasolla, jolla irrationaaleista prosesseista tehdään ymmärrettäviä ja sanoinkuvaamatonta vaikutusta muokataan käsitettäväksi, miellettäväksi, analysoitavaksi ja perustelluksi taide-elämykseksi. • Taidekasvatuksen tavoitteena on myötävaikuttaa taiteen vaikutukseen ja vastaanottoon taiteena; se on tietoisuuden kasvatusta taiteesta, kokijasta itsestään suhteessa taiteeseen ja taiteesta suhteessa muuhun ympäröivään todellisuuteen.”(P. Huuhtanen, 1984.)

  5. TAIDEKASVATUS • ”Taidekasvatuksessa on kyse ihmisessä olevan kykykapasiteetin haltuunottamisesta aistihavainnollisesti ja toiminnan kautta.” • P. Tuomikoski, 1993. J-P. Savolainen, 2003.

  6. TAIDEKASVATUKSEN KAKSOISLUONNE • taidekasvatuksella on kaksoisluonne: se on sekä taiteellisen tekemisen että jo valmiin taiteen vastaanoton äärellä viipyvää toimintaa, tuntemista ja ajattelua – sen ohjaamista ja opetusta • NÄMÄ KAKSI elementtiä kulkevat taidekasvatuksessa käsi kädessä; taiteellisen ilmaisun rinnalla tarkastellaan myös muiden tekemää taidetta. Ja tarkastelemalla jo olemassa olevaa taidetta, tutustumalla taiteen historiaan, saadaan myös omaan ilmaisuun lähtökohtia, kysymyksenasetteluja jne. Lisäksi näin voidaan miettiä oman tuotannon suhdetta taiteen kenttään, sen teemojen, tekniikoiden, ilmiöiden, ismien ja tyylien tarjontaan.

  7. TAIDEKASVATUS • korostaa oppivan ihmisen sisäistä todellisuutta; taiteellinen ilmaisu on asioiden omakohtaiseksi tekemistä ja niiden omakohtaiseksi tunnistamista • on voimakkaasti arvolatautunutta toimintaa • edellyttää oppilaalta psyykkistä, tunne-elämyksellistä kokemista ja reflektiokykyä • psyykkiset kokemukset muuntuvat merkityksenanto- tiedostamis- ja –arvottamisprosessin kautta taiteellisiksi, syvähenkisiksi toiminnoiksi. (I. Sava, 1993.)

  8. Koulujen kuvataidekasvatuksesta • ”Kokemukselliselle oppimiselle ominainenaistitiedon ja toimintatiedon primäärisyysoppimistoiminnassa sitovat oppilaan työskentelyn lujasti hänenomaan subjektiiviseen minuuteensa kaiken tulkitsemisen ja toiminnan lähtökohtana.Tämä kytkentä on koulumaailmassa harvinainen ja se esiintyy muissa aineissa korkeintaan osa-alueena.” • S. Töyssy, 1996.

  9. Taidekasvatus – taidon oppiminen? • Käden taito, soittotaito, taituruus tanssissa tai runon laatimisessa ei sinänsä ole vielä taidetta vaan materiaalinen väline, mahdollisuus taiteellis-esteettiseen ilmaisuun. Vasta inhimillisten aisti- ja mielikuva-kokemusten sekä persoonallisen merkityksenannon ja arvottamisen kautta taito voi muuntua taiteelliseksi sanan syvemmässä merkityksessä. • Vaikka taiteen välineet ja materiaalit ovat varsin konkreettisia ja aineellisia, taiteellinen toiminta ei ole luonteeltaan materiaalista vaan psyykkis-henkistä. I. Sava, 1993.

  10. Miksi taidekasvatusta – tavoitteet? • Humanistisen puolustuspuheen tarjoamat tavoitteet: • oman ilmaisun löytäminen, kontakti omaan sisäiseen maailmaan, henkilökohtaisten tunne-elämysten käsittelytaito ja niiden jakaminen, terapeuttiset kokemukset, identiteettityö, luovuus, mielikuvituksen kehittäminen, sisäinen motivaatio • Kognitiivisen puolustuspuheen tarjoamat tavoitteet: • havainto- ja tiedonkäsittelytaidot, luova ongelmanratkaisu, vastaanotto- ja tulkintataitojen kehittäminen, itseohjautuvuus, itsearviointi - metakognitiot • Sisältökeskeisen puolustuspuheen tarjoamat tavoitteet: • tekninen osaaminen, elämysten ja kokemusten näkyväksi tekeminen, muotoon saattaminen • taiteen kieliopin tunnistaminen • ilmaisuvoimaisen ja merkityksiä kantavan tuotoksen luominen • taiteen maailman tuntemus; historia ja estetiikka Ja lisäksi tavoitteita voidaan asettaa seuraavista lähtökohdista käsin: • motoristen ja sosiaalisten taitojen oppiminen • yleissivistys – tietoisuus ja osallisuus kulttuuriperinnöstä  medialukutaidot

  11. Miksi taidekasvatusta? • "Taidekasvatus on kasvatusjärjestelmämme vastaus oman aikamme polttavimpaan haasteeseen: miten estää ihmisten pääosa syrjäytymästä B-kansalaisiksi, passiivisiksi viihteen kuluttajiksi. Taidekasvatuksen tukemana ihmisten oman aistivarainen tajunta ja tietoisuus laajentuvat ja taidot käyttää erilaisia ilmaisukeinoja lisääntyvät.” "Peruskoulun ja lukion kuvataiteen, musiikin, käsityön, kirjallisuuden, ilmaisutaidon ja liikunnan opetuksen tarkoitus on kehittää ihmisen luontaisia aistitoimintoja. Näkemisen, kuulemisen, tilahahmotuksen, kosketus-, liike ja tuntoaistimusten varassa tapahtuu koko ihmisen tajunnan ja tietoisuuden kehitys. Ihmisen henkinen kehitys ja persoonallisuuden laatu ovat juuri aistitoimintojen kehittyneisyydestä riippuvaisia." P. Tuomikoski, 1987.

  12. Taide on tunnetta ja tietoa… • Taiteellisen tulkinta- ja merkityksenanto-toiminnan kautta oppiva ihminen luo oppimisen kohteena oleviin asioihin uusia merkityssuhteita; hänelle mahdollistuu uusi näkökulma todellisuuteen, omaan itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja elämään yleensä. Taide on tietoa. Taiteellisessakin oppimisessa keskeistä ovat tiedon kasvu ja kehittyminen laadullisesti sekä erilaisten tieto-taitorakenteiden muodostuminen, joilla oppiva ihminen jäsentää ja kohtaa todellisuuden. I.Sava, 1993. Päähineet ”Valkoista valkoiselle” KP03/2003

  13. TAIDEKASVATUS • Taidekasvatusta tapahtuu monissa eri muodoissa, eri taiteen alojen puitteissa ja läpi koko elämämme! • Taidekasvatus käynnistyy kotikasvatuksessa, usein tiedostamattakin: • miten taiteeseen kotona suhtaudutaan? • käydäänkö yhdessä näyttelyissä, konserteissa, teatterissa? • millaisesta ja miten taiteesta/kulttuurista kotona puhutaan? • kuinka usein ja millaisia taide-elämyksiä lapselle tarjotaan ? • kuinka lapsen taiteellisiin tuotoksiin kotona suhtaudutaan? • Taidekasvatus voi olla myös systemaattisempaa, selkeätavoitteista ja vuosittain etenevää toimintaa, jota lakipykälät määrittävät; kuten esim. yleissivistävä taideopetus päiväkodeissa ja kouluissa tai taiteen perusopetus. Anu Vitikainen, 2005

  14. Suomalainen taidekasvatusjärjestelmä • Suomalaisen taidekasvatuksen juuret ulottuvat 1800-1900 –lukujen vaihteessa syntyneisiin kansalaisjärjestöjen taideharrastuspiireihin. Kansakoulun ja myöhemmin peruskoulun opetusohjelmaan on perinteisesti kuulunut taide- ja taitoaineita: musiikki, kuvaamataito (nyk.kuvataide), liikunta, äidinkielen yhteydessä kirjallisuus sekä käsityö. Koulujen juhlaperinteessä on vaalittu näyttämöharrastusta, orkesteri- ja kuorotoimintaa, tanssia, lausuntaa yms. • Taidekasvatus ei ole kuitenkaan ollut suomalaisen yleissivistävän koulun vahvimpia puolia, sillä esim. peruskouluissa taideaineiden opetusjärjestelyt ovat olleet puutteellisia ja varsinkin alueelliset erot ovat olleet huomattavia. Opettajien epäpätevyys on aiheuttanut myös ongelmia. • Peruskoulun vähennettyä taide- ja taitoaineiden tuntimäärää 1970-l:lla, kansalais- ja työväenopistot laajensivat harrastustoimintatarjontaansa taide- ja taitoaineissa. 1980-l:lla harrastustoiminta organisoituikin uudella tavalla; tuolloin perustettiin tanssioppilaitoksia, lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökouluja. (Helbe Pajari Arsis/2000) • Vuonna 2001 taideaineiden tuntimäärät nousivat keskustelun aiheeksi; tuntien karsimista perusteltiin näkemyksellä, jonka mukaan taideaineet eivät tuo ”leipää pöytään” – taideaineiden puolestapuhujat; niin oppilaat, opettajat kuin tutkijatkin saivat kuitenkin radikaalin tuntivähennyssuunnitelman toteutuksen torjutuksi. Keskustelu alkoi uudemman kerran 2006 vuoden alussa (kts. linkit: Taideaineiden puolustuspuheet)

  15. Suomalainen taidekasvatusjärjestelmä • I Yleissivistävä taideopetus • perusopetus, lukiot, ammatilliset oppilaitokset ja päiväkodit. Opetussuunnitelman mukainen taideopetus. • II Harrastetoiminta • Kuntien, järjestöjen, yhdistysten ym. järjestämä tavoitteellinen ja ohjattu harrastetoiminta koululaitoksen ulkopuolella. Ikähaitari: vauvasta vaariin! Mm. iltapäiväkerhot, kansalais/työväenopistojen harrastepiirit. • III Taiteen perusopetus (Järjestämisestä päättää kunta!) • Lain määräämien tavoitteiden mukaista, valtakunnanlaajuista, vuosittain etenevää taideopetusta eri taiteen lajien alueella. Ko. laki määrittää myös opettajien koulutustason. Taiteen perusopetusta annetaan kuvataiteen, musiikin, arkkitehtuurin, käsityön, sirkustaiteen, draaman, kirjoittamisen, tanssin sekä video- ja elokuvataiteen alueilla. • IV Ammatillinen koulutus ja taidekorkeakoulut • Tämä koulutus johtaa taide- ja taitoalojen ammatteihin: Käsi- ja taideteolliset oppilaitokset, viestintäalan oppilaitokset, konservatoriot, Sibelius Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu.

  16. Taidekasvatus Suomessa • Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston Luovuus- ja kulttuuri -kärkihanke 2002 asettaa myös jatkossa suomalaiselle taidekasvatusjärjestelmälle haasteita: " Luovuuden ja kulttuurikasvatuksen edistämiseksi on tärkeää, että lapsille ja aikuisille tarjotaan tilaisuudet omaan, merkitykselliseen harrastamiseen. Lapsille, nuorille ja aikuisille taataan hyvät mahdollisuudet taiteen perusopetukseen, muuhun harrastustoimintaan ja laaja-alaisiin opintoihin kansalais- ja työväenopistoissa sekä nuorisotoimintaan ja nuorten työpajoihin." • Hanke haastaa ”talkoisiin” sekä kunnat että taide- ja oppilaitokset sekä tueksi lääninhallitukset, alueelliset taidetoimikunnat ja maakuntien liitot.  ”Koko kylä ja kortteli kasvattaa!” –hanke poiki aikanaan valtakunnallisen Taikalamppu-taidekasvatusverkoston 2002 (http://www.taikalamppu.fi) • Lasten ja nuorten kulttuuripoliittiset ohjelmat kunnittain! • Taide on mahdollisuuksia, 2002. Ehdotus valtioneuvostolle taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2002/liitteet/opm_41_TAO.pdf?lang=fi) • Huomio myös uudet kulttuurin ja sosiaalialan laitosympäristöjen yhteistyömuodot mm. Terveyttä kulttuurista –hanke 1993-2003

  17. Lähteet ja kirjallisuus • Huuhtanen, Päivi 1984. Mitä on taidekasvatus? • Pajari, Helbe. Arsis –lehti, 2000. • Sava, Inkeri 1993. Taiteen perusopetuksen käsikirja. • Taide on mahdollisuuksia 2002. Ehdotus valtioneuvostolle taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi. TAO. • Tuomikoski, Paula 1987. Ihminen ja taide. • Tuomikoski, Paula 1993. Taiteen perusopetuksen käsikirja. • Töyssy, Seppo 1996. Teoksessa Piironen, Liisa & Salminen, Antero (toim.) Kuvitella vuosisata. Taidekasvatuksen juhlakirja. • Varto, Juha 2001. Kauneuden taito.

More Related