1 / 27

MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA

MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA. Esitys Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosenttiluentosarjassa 29.1.2013 Dos. Jussi Simpura, THL, suunnitteluyksikkö. Tuoreet alku- ja loppuesimerkit. Alkuesimerkki:

bat
Download Presentation

MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA Esitys Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosenttiluentosarjassa 29.1.2013 Dos. Jussi Simpura, THL, suunnitteluyksikkö THL SUNY

  2. Tuoreet alku- ja loppuesimerkit • Alkuesimerkki: • Louise Shaxson (LSE), blogi: ”Research uptake and impact: are we in danger of overstating ourselves?” • Miten vaikuttavuutta koskevat tulokset voivat muuttua tai olla muuttumatta politiikkalinjauksiksi • Loppuesimerkki: • THL:n uutiskirje päättäjille • Miten tutkimustuloksia ja kehittämishankkeiden kokemuksia voidaan tiivistää (lähinnä kuntapäättäjille) Esityksen nimi / Tekijä

  3. Alkuesimerkki: Louise Shaxonin blogi (ODI, UK; LSE:n blogisivulla) • Tausta: Odotukset tutkimuksen vaikuttavuudesta lisäävät tutkijoiden painetta myös osoittaa vaikuttavuutta ja saada tuloksia toimien vaikutuksista. • Väliotsikot : • ”Clear research evidence doesn’t necessarily lead to clear policy measures” • ”Be careful how you define ’policy relevance’” • ”Be realistic about what can be achieved – think breadth of impact rather than depth” • Be clear whether you’re practicing research communication or advocacy (IT IS EASY TO SLIDE FROM ONE TO ANOTHER) • REALISMI, RELEVANSSI ja VAIKUTTAVUUS (+ INNOVAATIOT) AVAINSANOJA MYÖS SUOMESSA TUTKIMUSTOIMINTAA KEHITETTÄESSÄ JA OHJATTAESSA Esityksen nimi / Tekijä

  4. Miten tutkimustieto pääsee käyttöön päätöksenteossa? Kolmitulkintainen kysymys • Mitä kuulija voisi otsikon perusteella odottaa: • 1) Tapauskuvauksia siitä, miten tutkimustieto on päässyt käyttöön päätöksenteossa • 2) Hahmotelmia tutkimuksen ja päätöksenteon toimintatavoista ja niiden mahdollisista kohtaamispisteistä • 3) Ohjeita tutkijoille: jos haluat, että työsi voi vaikuttaa päätöksentekoon, toimi näin • LÄHINNÄ ON ESILLÄ vaihtoehto 2 JA HYVINVOINTIPOLITIIKKA Esityksen nimi / Tekijä

  5. TUTKIMUS JA PÄÄTÖKSENTEKO THL:N TYÖKENTÄSSÄ: VAIKUTTAVUUSODOTUS • THL: HYVINVOINTIPOLITIIKKA terveys edellä • ODOTUS: TUTKIMUSTOIMINNAN PITÄISI VAIKUTTAA • Mutta mihin ja miten: päätöksentekoon, asiantuntijoihin, palvelujärjestelmän toimintatapoihin ja ammattilaisiin, vaiko peräti väestöön • STRATEGINEN HUOLENAIHE: Asiantuntijatieto, joka pyrkii edistämään yhteistä hyvää, on jäämässä alakynteen epämääräisemmän, markkinatavaraksi muodostuvan ja yksilötasolla kulutettavan tiedon rinnalla Esityksen nimi / Tekijä

  6. Luennoitsijan oma tausta aiheen kysymyksissä Tiedon tuotanto ja tietovarannot sekä tiedon käyttö sosiaalipolitiikan kysymyksissä jo pitkään harrastuksen kohteena (dosenttiluento: ”Tietovarannot sosiaalipoliittisen tutkimuksen kohteeksi”). Viimeksi: KOLME tutkimustiedon vaikuttavuuden lajia (JS YP 1/2012): ”Tutkitun tiedon hankekohtainen, panoskohtainen ja institutionaalinen vaikuttavuus” • Ja vanha alkoholitutkijatausta: tutkimuspohjaista politiikkaa Pekka Kuusen hengessä • Myöhemmin esillä Timo Turjan töitä: ”Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka lähes ainoa kirja, jonka kaikki kansanedustajat ovat lukeneet” Esityksen nimi / Tekijä

  7. Tutkimuksen hankekohtainen, panoskohtainen ja institutionaalinen vaikuttavuus & ->ratkaisut • Hankekohtainen vaikuttavuus: toteutetaan hankkeita, jotka tuottavat hyödyllisiä tuloksia ja antavat pohjaa käytännön ratkaisuille • > tarkemmin kohdistettu tilaustutkimus • Panoskohtainen vaikuttavuus: panostukset tutkimustoimintaan tukevat innovaatioiden syntyä ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa • > tutkimuksen innovaatioviritys, parempi hyväksikäyttö • Institutionaalinen vaikuttavuus: asiantuntemuksen olemassaolo, mobilisoitavissa oleva asiantuntemusvaranto, muualla tutkitun tiedon välittäminen, tietovarannot, ennakointi ja vaihtoehtojen esittäminen, valikoiva vaikeneminen Esityksen nimi / Tekijä

  8. TUTKIMUSTIETO ja PÄÄTÖKSENTEKO: näkökulmia • KYSYNTÄNÄKÖKULMA • Mitä päätöksentekijät näyttäisivät odottavan: tiivistystä, ajantasaisuutta ja vaikuttavuustietoa • Mitä on vireillä: mm. tutkimuslaitosuudistus ja tiukemmin tavoitesuuntautunut tutkimuksen ohjaus • TARJONTANÄKÖKULMA • Mitä tutkimuksen tekijät näyttäisivät pitävän arvossa ja mitä ei: arvossa ovat meriittejä tuova tutkimus ja tutkimuksen sisäinen keskustelu, ulospäin ja kysyntään vastaava tutkimuspohjaisten jalosteiden tuottaminen ei. Esityksen nimi / Tekijä

  9. Tutkimus ja päätöksenteko: PALJON KOTIMAISTA TOIMINTAA • Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin parantaminen: POVI-hankkeen raportit (VNK; 2009-2011) + niiden taustatyöt (mm. Markku Harrinvirta) • Timo Turjan kirjoitukset (2009-2012) eduskunnan näkökulmasta: tutkijat eivät ymmärrä poliittisen prosessin luonnetta; myös Henrik Jussila (2012) • Tutkimus- ja innovaatiopoliittiset pyrkimykset: mm. tutkimuksen vaikuttavuusindikaattorit (VINDI: Tekes-raportti 2011) ja valtion tutkimuslaitosuudistus (TULA), ehdotus 2012 • (Tapausesimerkkejä vaikuttavuustutkimuksesta: POLTOVA, Hänninen ja Junnila (toim.). 2012) Esityksen nimi / Tekijä

  10. Pieni väliesimerkki: Markku Harrinvirran havaintoja kolmesta maasta (2010) • POVI-hankkeen taustaraportti (NL, UK, DK) • ”Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa” • Mielenkiintoinen malli Hollannista: • ”Osaamiskamari”: ”Osaamiskamarissa tutkimusryhmien johtajat, virkamiehet ja poliittiset päättäjät tapaavat keskustellakseen ajankohtaisista tutkimustarpeista ja tutkimustuloksista” • Mutta muuten: Hollannissa ”ei ole kuitenkaan olemassa mitään erityistä lainsäädäntöä tai täsmällistä ohjausjärjestelmää, jolla luotaisiin säännönmukaisuutta tai velvoittavuutta tutkimustiedon hyödyntämiseen”. Esityksen nimi / Tekijä

  11. Kaksi päätöksentekijäkommenttia (korkeat virkamiehet, vuoden 2010 ympärillä) • ”Harvoin, jos koskaan, on tutkimus päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon. Joskus annetaan tutkijoiden vähän urputtaa” • ”Luuletteko todella, että joku niitä teidän tutkimuksianne lukee?” Esityksen nimi / Tekijä

  12. TUTKIMUS JA PÄÄTÖKSENTEKO: sosiaalipolitiikkaa koskevia kirjoituksia • Edellä mainittu Henrik Jussilan (2012) tutkimus sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käytöstä eduskuntatyössä • (Myös Marketta Rajavaaran väitöskirja 2006 ja jatkotyöt • (Osmo Lampisen väitöskirja 1992) • (Ja ehkä myös JANUS-lehden numeron 4/2012 professoripuheenvuorojen paraati, erityisesti JP Roosin puheenvuoro: sosiaalipolitiikan tutkimuksessa nostaa nyt päätään relevantin tutkimuksen aalto jne. ) Esityksen nimi / Tekijä

  13. Muistiinpanoja tieteen päivien keskustelusta 11.1.2013 • Istunto ”Asiantuntijuuden kriisi. Voiko tutkimusta hyödyntää päätöksenteossa” (Timo Turja puh.joht.) • 8 kansanedustajaa paneelissa: • Minkä tutkimuksen on viimeksi lukenut? • Millaista tutkimuksen tulee olla, että siihen tarttuisi? • Pitäisikö avata myös kansanedustajien kirjasalkut, jotta nähtäisiin, mihin he perustavat ajattelunsa? • Ketkä tutkijat ovat tietoauktoriteetteja? • Onko nyt asiantuntijuuden kriisi: luottamus tutkimukseen vähenemässä? • Manipuloivatko tutkijatkin - esiintyvät muka ilman poliittisia tavoitteita, vaikka … Esityksen nimi / Tekijä

  14. Tieteen päivien paneeli: jatkomuistiinpanoja • Timo Turjan pääesimerkki: Eduskunnan pöytäkirjoissa on yli 80 vuoden ajalta löytynyt vain yksi tapaus, jossa edustaja kertoo tutkijakuulemisen muuttaneen hänen kantaansa • Esimerkki kirvoitti keskustelun siitä, mistä tutkijavaikuttamisen jälkiä pitäisi etsiä: ei valiokuntakuulemisista vaan monista muista vaiheista, erityisesti asialistan muodostumisvaiheesta (esim. hallitusohjelman muodostaminen • Tarvittaisiinko eduskunnan rinnalle asiantuntijoista muodostuvaa tiedeneuvostoa? (oli syntyä 30-luvulla)? Esityksen nimi / Tekijä

  15. Tieteen päivien paneeli: loput muistiinpanot • Jos kaiken tiedon politiikan pitäisi perustua tutkittuun tietoon, eikö se merkitsisi politiikan loppua? • Tässä asiassa kansanedustajat korostivat poliittisen harkinnan erilaisuutta verrattuna asiantuntija-arvioihin. • Timo Turja tuo tässä kohden esiin, että tutkijat eivät oikein ymmärrä poliittisen prosessin luonnetta: todellakin, politiikka on eri maailma • Poliitikkoja häiritsevät tutkijoiden erimielisyydet ja passiivisuus konkreettisten vaihtoehtojen pohtimisessa • (Ajankohtaisesimerkki: SOTE-uudistus, STM ja THL) Esityksen nimi / Tekijä

  16. Ajankohtaisesimerkki: Heikki Hiilamo SOTE-uudistuksesta (Talouselämä 3/2013) • ”LIIAN VAATIMATON UUDISTUS” • ”Tavoitteena oli luoda parhaaseen asiantuntemukseen ja aikaisempaan valmisteluun pohjautuva esitys” • ”… seurasi kriittinen keskustelu työryhmän roolista ja tehtävästä: onko kyseessä asiantuntijatyöryhmä vai vasallijoukkio, joka arvailee, mitä poliitikot haluavat laittaa ”asiantuntijoiden” nimiin” • ”Tutkimustiedon hyödyntäminen loppui kokonaan” • Väestöpohjakysymystä käsiteltiin työryhmässä mielipidekysymyksenä. Todellisuudessa vahva tutkimusnäyttö puoltaa isoja väestöpohjia” (tutkittu monipuolisesti empiirisesti) Esityksen nimi / Tekijä

  17. Henrik Jussilan tutkimus ”Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käyttö eduskuntatyössä” (2012) • ”Parhaiten kansanedustajien käyttöön päätyy tutkimus, joka … on ajankohtainen ja merkittävä, ja siinä on selkeitä toimenpide-ehdotuksia ja tiivistelmiä. Eduksi on myös se, että edustaja on saanut tietoa tutkimuksesta mediasta, tiedotteista tai seminaareista. Lisäksi tutkimus tukee edustajan ajamaa politiikkaa ja se on kirjoitettu hänen äidinkielellään. • Hyödyntämisen ongelmat liittyvät joko päätöksenteon valmisteluun tai tutkimustulosten välitysongelmiin. …. Päättäjät lukevat lyhyitä suomenkielisiä tekstejä, joten heille on tarjottava niitä. Esityksen nimi / Tekijä

  18. Ajankohtaispyrkimyksiä: POVI –hanke (2009-2011) • Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen • Suosituksia: • Strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma laatiminen koko hallituskaudelle (prioriteetit hallitusohjelmasta) • Valtioneuvoston kanslia vastaa hallituksen strategiaprosesseihin liittyvästä tiedon kokonaiskoordinoinnista • Ministeriökohtainen politiikka-analyysitoiminto kehitettävä • Varmistetaan päätösten valmistelun ja seurannan tietopohjan monipuolisuus tuottajien ja käyttäjien yhteistyöllä Esityksen nimi / Tekijä

  19. Ajankohtaispyrkimyksiä: Valtion tutkimuslaitosuudistus (TULA) • Ehdotus jätettiin syksyllä 2012, tulossa valtioneuvoston päätettäväksi lähiviikkoina • Yleistavoitteet: tutkimustoiminta on saatava riittävän suuriin ja kilpailukykyisiin yksiköihin, toimintaa on voitavat ohjata tehokkaammin relevantin tutkimuksen suuntaan, ja toimintaan on saatava enemmän verkostomaista yhteistyötä, joissa yliopistotkin ovat mukana • Käytännössä: • Fuusioehdotuksia • Rahoitusta pois laitoksilta erikseen kilpailtavaksi VNK:n ja Akatemian uuden erityiselimen kautta • Yliopistoyhteistyö mukaan verkostomalleihin Esityksen nimi / Tekijä

  20. Ajankohtaispyrkimyksiä: avoin data ja julkiset tietovarannot • Varsinkin sosiaalipolitiikan (mutta myös terveyden ja ympäristökysymysten) alalla erilaisten jatkuvasti kertyvien tietovarantojen merkitys tutkimuksen taustana on suuri • Tietovarannot vaativat sellaista laajaa ja pitkäjänteistä työtä, että se on toistaiseksi mahdollista pääosin vain valtion asiantuntijalaitoksissa • Avoin data –pyrkimykset helpottavat vain hitaasti pääsyä verovaroin kerätyille tietovarannoille (tietosuoja, muut tekniset esteet) • Tietovarantojen käyttäminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä tulevaisuuden mahdollisuus Esityksen nimi / Tekijä

  21. Kohti yhteenvetoa: tutkimus vs. päätöksenteko - kysyntä-tarjonta -malli Esityksen nimi / Tekijä

  22. Harrinvirran (2010) kaavio poliittisesta päätöksenteosta syklinä Tilanne-arvio Pol.toim. arv. Pol.tav.määr. Pol.toim. valinta Pol.toimvaik.arv Esityksen nimi / Tekijä

  23. Missä tässä mallissa on sijaa yliopistojen sosiaalipoliittisen tutkimukselle? Työnjako? Yliopistotutkimus Tutkimuslaitostutkimus Seurantaluontoinen tutkimus ja siihen liittyvä tietovarantojen kehittäminen Toimeksiantotutkimus (yliopistoyhteistyössä) • Kysymyksenasettelututkimus (voi vaikuttaa asialistan muotoutumiseen) • Toimeksiantotutkimus (tutkimuslaitosyhteistyös-sä) Esityksen nimi / Tekijä

  24. Tutkimustieto tarvitsee tuotekehitystä päätöksentekokäyttöä varten • Nöyryyttävää mutta totta: päätöksentekijä ei enää tartu perinteiseen tutkimustuotteeseen eikä saa edes tietoa sen olemassaolosta • Jos tutkimus haluaa olla paremmin mukana päätöksenteon aineksissa, sen pitäisi • Päästä näkyvämmin mukaan julkiseen keskusteluun • Huolehtia tutkimustulosten monipuolisesta jatkojalostamisesta erityyppisten päätöksentekoprosessien erilaisiin vaiheisiin sopiviksi • MUTTA millä foorumeilla, toreilla ja markkinoilla? Ja miten käy uskottavuuden ja riippumattomuuden? • Tarvitaan kansanomaistamistakin: ks. tuore kirja: Strellman, U. & Vaattovaara, J. (toim.) (2013): Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus Esityksen nimi / Tekijä

  25. Voiko olla tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteisen keskustelun foorumeita? • Vrt. esim. Hollannin malli (Harrinvirta 2010): ”Osaamiskamarit” • Vrt vanhan ajan komitealaitos tällaisena foorumina (vrt. Klaus Mäkelän komiteatyön ylistys 2000: • ”Kuulun niihin, joiden mielestä komitea on inhimillisen hengenliikunnan korkein ilmenemismuoto. Ainakin se on paras tapa kääntää erityyppisiä kokemuksia, näkökulmia ja tietoja käytännön toiminnaksi” • Vai pitäisikö sittenkin luottaa siihen, että jokin tietotekniikan edistyksen hedelmä ratkaisee tämänkin yhteisen fooruminen etsimisongelman? (esim. ennakointikartat, joita tarjotaan kaupallisena palveluna; tai ajatuspajat, muut pikahautomot) Esityksen nimi / Tekijä

  26. LOPPUESIMERKKI: THL:N UUTIS-KIRJE PÄÄTTÄJILLE & sen otsikot • Kehitysvammaisten laitoshoidon purku jatkuu (seminaariselostus) • Välityömarkkinat parantavat työttömien elämänhallintaa (Paltamon kokeilun väliarviointi) • Potilasturvallisuutta teoriassa ja käytännössä (Jutta Järvelinin väitöskirja) • Ajankohtaista infektiotaudeista (uudistetun palvelun esittely) • Palveluhakemistoa kehitetään yhteistyössä (SADe- hankkeen etenemisestä) • LISÄKSI ilmoituksia, mm. SOTERKOn seminaari ”Tietovarannot käyttöön” 25.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä

  27. LOPETUS: PITÄISIKÖ YLIOPISTOTUTKIMUKSEN … • miettiä, miten Suomessa etenevä tutkimuksen toimintaympäristön muutos • ajaa (varsinkin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta) kohti suurempaa poliittisen relevanssin, vaikuttavuuden ja realismin osoittamista sekä innovaatiotoiminnan tukemista • avaa mahdollisuuksia yliopistotutkimuksen ja muun tutkimuksen kasvavalle yhteistyölle (mm. tietovarantojen avautuminen) ja samalla myös edellyttää konsortiomuotoista yhteistyötä (TULA-uudistusehdotukset) • miettiä, mille yleisöille tutkimustuotokset suunnataan: seinän taakse, toimistokäytävän yli, kadun yli, torin yli vai sillan yli • antautua houkutukselle tuottaa alati houkuttelevampia sähköisiä tiivistelmiä ja muita esillepanoja tutkimustuloksistaan • esiintyä enemmän myös yhteisönä esimerkiksi tekemällä tutkimuskentän sisäistä keskustelua julkisesti näkyvämmäksi Esityksen nimi / Tekijä

More Related