1 / 26

Taitojen opetuksen käytännön toteutus

Taitojen opetuksen käytännön toteutus. Hannu Salakari . Miten organisoida ja toteuttaa taitojen oppiminen?. Millä tavoin oppimista on tapahtunut perinteisesti ja tapahtuu nykyisin? Erilaisia näkökulmia Miten voimme parhaiten vaikuttaa oppimista edistävästi?

bao
Download Presentation

Taitojen opetuksen käytännön toteutus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Taitojen opetuksen käytännön toteutus Hannu Salakari

  2. Miten organisoida ja toteuttaa taitojen oppiminen? • Millä tavoin oppimista on tapahtunut perinteisesti ja tapahtuu nykyisin? • Erilaisia näkökulmia • Miten voimme parhaiten vaikuttaa oppimista edistävästi? • Työssäoppiminen – miten ohjata työssäoppimista?

  3. ENNEN OPETUS -TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN OPETUS -OPETTAJAN ROOLI TIEDON LÄHTEENÄ OPPIMINEN -OSAAMISEN LISÄÄNTYMISTÄ OPPIMINENOMASSA OPPILAI-TOKSESSA OPPIMINEN TYÖSSÄ, YHDESSÄ MUIDEN KANSSA

  4. NYKYISIN OPETUS -PÄÄASIASSA OPPIMISEN OHJAAMISTA OPPIMINEN ON PÄÄTAVOITTEENA -OSAAMISEN LISÄÄNTYMISTÄ -TAIDOT: TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN OPETTAJAN VAHVA ROOLI ALUKSI, MYÖHEMMIN ROOLI ON OHJAAVA OPPIMINEN TYÖSSÄ, YHDESSÄ MUIDEN KANSSA OPPIMINENOMASSA OPPILAI-TOKSESSA Tietoa saatavissa helposti mm. Internetin kautta, mutta miten tiedosta tulee taito? -Miten kehittää opiskelijan tiedonhankinnan, -käsittelyn ja oppimisen taitoja? -Millaiset ovat opettajan rooli ja osaamisvaatimukset uudessa tilanteessa? OPPIMINEN: MUUT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIEDONLÄHTEET -E-OPPIMINEN -INTERNET -MUUT VIRTUAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT -KIRJASTOT, TIETOKANNAT -MUUT OPPILAITOKSET -VAPAA-AIKANA TAPAHTUVA OPPIMINEN

  5. Taitojen oppiminen ja opetus • Oppiminen on kokonaisvaltaista • Oppiminen kognitiivisena toimintana • Oppiminen sosiaalisena toimintana • Opetus: Miten ohjata työssä oppimista? • Miten kehittää työssä oppimisen ohjausta- tähän haetaan ratkaisuja

  6. Oppiminen muuttuu • Uudet oppimisen keinot ja apuvälineet: >>Oppiminen muuttuu ympäristön ja välineiden muuttuessa -karttapallo -Internet

  7. Oppimisen kokonaisvaltaisuus 3 T • Kognitiiviset prosessit TIETO: oppija havainnoi, tulkitsee ja käsittelee tietoa-havaitseminen , tunnistaminen, ymmärtäminen ja ajattelu Affektiiviset prosessit TUNNE: tunnereaktiot ja mieltymykset -tunne, emootio , mieliala ja temperamentti.Konatiiviset prosessit TAHTO:-auttavat oppijaa kehittymään-motivaatio, halu, tahto ja määrätietoinen pyrkimys>>kolme aluetta vaikuttaa oppimiseen, otettava huomioon oppimisen ohjaamisessa ja esimerkiksi tehtäviä laadittaessa

  8. Taitojen oppimisen kognitiiviset perusteet • Perusprosessit • Miten opimme erilaisia taitoja? • Taidot vs. kompetenssit • Miten päästä oppimistavoitteisiin?

  9. Taitojen oppimisen kognitiiviset perusteet: Taitojen oppimisen psyykkisen säätelyn keskeiset piirteet • Opittaessa keskeisessä asemassa mentaalinen malli, joka ohjaa toimintaa • Mentaalinen malli: aivoissamme olevaa tietoaines ja muistitieto, johon toimintamme perustuu • Esimerkiksi jonkin tietokoneohjelman käyttämisen mentaalinen malli • Työsuoritusta ohjaa ihmisen työmuisti • Kapasiteetti 4-9 hahmotusyksikköä (chunks) • Jos ylittyy, informaatioylikuorma ja toiminnan häiriintyminen > Ei liian monta asiaa kerrallaan

  10. Taitojen oppimisen kognitiiviset perusteet: Taitojen oppimisen psyykkisen säätelyn keskeiset piirteet • Toiminnan säätely on osittain tiedostettua, osittain tiedostamatonta • Työtehtävät ja tavoitteet organisoituvat hierarkkisesti ylhäältä alaspäin • Työn suoritusta ohjaavat eri aistiemme kautta välittyvät signaalit • Huippusuoritus vaatii paljon harjoitusta, esim. 10 000 h

  11. Automatisoituminen oppimisen tuloksena • Automatisoituminen, haetaan pitkäaikaisestamuistista valmiita toimintamalleja • Automatisoituminen vaatii paljon harjoitusta • Esim. Jimi Hendrix Automatisoitumisen etuja: • Ajantarpeen pienentyminen • Valmius suorittaa samaan aikaan useita toteutusprosesseja • Suoritusnopeuden tasaisuus eri kerroilla • Virheettömyys

  12. Kehittyneet mentaaliset mallit, automatisoituminen ja nopea päätöksenteko Valmiita, automatisoituneita toimintamalleja käytetään nopeassa päätöksenteossa • Kokeneet hakkuukoneenkuljettajat tai hävittäjälentäjät • Kokeneet lintubongarit >Laaja tietoperusta edellytyksenä, paljon muistista haun reittejä (vrt. transfer) • Valmiit, automatisoituneet toimintamallit ja tietokonepelit

  13. Miten opimme erilaisia taitoja: Kognitiivisten taitojen hierarkia 1.Motoriset taidot Uiminen, piirtäminen, ajoneuvon ohjaaminen 2. Menetelmätaidot Viestintä, suunnistus, tietokoneen ohjelmointi, ajoneuvon rakenne 3. Päätöksentekotaidot (intellektuaaliset taidot ) Kielitaito, matemaattiset taidot, tehtävän valinta, tilannearviointi, henkilöstön yhteistyö (CRM)

  14. Oppimisen siirtovaikutus eli transfer • Transfer kuvaa sitä miten jossakin oppimamme on hyödynnettävissä uusissa tilanteissa >koulu – työpaikka Brasilialaiset katulapset • Transferia voi edistää

  15. Transferin edistäminen • Laaja tietoperusta tärkein transferin edistäjä -Paljon harjoitusta ja kokemusta, reflektiivistä harjoitusta • Oppimaan oppimisen taidot – oman oppimisen tunteminen • Thorndiken yhteisten elementtien teoria: • Transferia kahden tehtävän A ja B välillä esiintyy vain, jos näillä on yhteisiä elementtejä > 2 käytännön ohjetta: • a) tietoja ja taitoja on tehokkainta harjoitella oloissa, joissa niitä myöhemminkin käytetään • b) Transferin laaja-alaisuutta voidaan lisätä ns. ärsykevariaation periaatteen pohjalta: mitä vaihtelevammissa oloissa opittua harjoitellaan, ja mitä useampia erilaisia sovelluksia opittavana olevasta säännöstä kokeillaan, sitä laajemmalle ulottuu opitun transfer

  16. Case-Based Reasoning • CBR = Opimme kokemiemme tapausten kautta, ottamalla oppia kokemastamme • Perustuu: John Dewey, Learning-by-Doing • Kaikkeen mitä koemme vaikuttavat aiemmat kokemuksemme • Kaikki se mitä koemme muokkaavat tulevia kokemuksiamme • Dewey: Kaikki kokemus ei opeta

  17. Case-Based Reasoning • Opimme aikaisemmista kokemuksista perustuen aiemmin kokemiemme tapausten analogioihin ja eroihin • Teoria kuvaa sitä miten muistamme ja miten käytämme muistojamme uusien ongelmien ratkaisemisessa • Teoria vastaa sitä miten olemme oppineet erilaisia käytännön taitoja lapsuusajasta alkaen perustuen kokemiimme tapauksiin • Esimerkki pikkuleipien leipominen • Muistamme ongelmat, joita kohtasimme ensimmäisellä kerralla • Mahdollista vain, jos on olemassa itse koettu konkreettinen tapaus tai tapauksia – malli > Voimme parantaa suoritusta seuraavalla kerralla • Oppimisen kannalta tärkeitä tavoitteet, suunnitelmat, odotukset, odotuksiin liittyvät epäonnistumiset sekä selitykset • Oppimista tapahtuu kun pyrimme tavoitteeseen • Tavoitteeseen liittyy tiettyjä odotuksia • Laadittava suunnitelma, jolla saavutamme tavoitteen • Usein laadimme suunnitelman perustuen aiempiin suunnitelmiin

  18. Case-Based Reasoning • Asiantuntijalla on laaja ”muistojen kirjasto” tietyltä sisältöalueelta • Asiantuntijat indeksoivat kokemuksensa siten, että he löytävät tarvittavan tiedon silloin kun sitä tarvitaan • Indeksointi koostuu ”otsikoinnista” sekä ”arkistoinnista” • Muistiaines on indeksoitu monella tavalla  • Oppimista tapahtuu myös kontekstirajojen yli • Oppimista tapahtuu suunnitelmien sopeuttamisprosessin yhteydessä • Epäonnistuminen > selitysten aika • Tilanne on oppimisen kannalta suotuisa • Selitykset tulevat tärkeiksi • Kun epäonnistumiselle on selitys, selitys yhdistetään odotuksiin liittyviin epäonnistumisiin ja indeksoidaan muisto ”muistojemme kirjastoon”

  19. Oppiminen toimimalla osana työyhteisöä • Lave ja Wenger: Oppiminen tapahtuu toimintayhteisössä, esimerkiksi työpaikalla siten, että tulokas vähitellen kasvaa sisään työpaikan käytäntöihin • Oppiminen edellyttää tulokkaan työntekoa työyhteisön jäsenenä ja kasvamista työyhteisön sisään sillä tavoin, että hän vähitellen ottaa yhä enemmän vastuuta työstä. • Asteittain syvenevä osallistuminen • Suuri osa oppimisesta ja työkäytännöistä on näkymätöntä osaamista, jota ei voi perinteisellä tavalla opettaa, vaan joka opitaan osallistumalla työntekoon työyhteisön osana.

  20. Oppiminen toimintayhteisöissä • Oppiminen tapahtuu toimintayhteisöissä (Wenger) • Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa kanssakäymisessä ”Perusyksikkö ei ole niinkään yksilö tai eivätkä sosiaaliset instituutiot vaan pikemminkin ne epämuodolliset käytännön yhteisöt, joita ihmiset muodostavat päivittäisiä askareitaan tehdessään” • Oppiminen on sosiaalisen osallistumisen prosessi • Wenger korostaa tekemisen merkitystä, erityisesti sosiaalisessa kontekstissa tapahtuvan toiminnan merkitystä tiedon luomisprosessissa ja oppimisessa ylipäätään • Sosiaalisessa kontekstissa, erilaisissa toiminnan tai käytäntöjen yhteisöissä tapahtuvan toiminnan tuloksena ihminen tulee siksi mitä hän on.

  21. Oppipoikamalli, opetusmenetelmä Vaihe 1: Mallintaminen (modeling) • Mallinnetaan aidon toimintaympäristön toimintaa • Toiminnan vaiheiden merkitystä perustellaan • Oppija muodostaa mentaalisen mallin siitä millainen opittava asia on aidossa toimintaympäristössä. Myös kokeneen ammattilaisen niksejä esitellään. Vaihe 2: Lähentäminen (approximating) • Oppija saa valmennusta ohjaajalta sekä ohjausta halutessaan • Ohjaaja tekee suorituksen ja perustelee sen merkitystä. Oppija saa tuntumaa todelliseen tekemiseen ja tuo esiin näkemyksiä sen merkityksestä. Oppija tarkkailee itseään, reflektoi omaa suoritustaan ja korjaa sitä tarpeen mukaan

  22. Oppipoikamalli Vaihe 3. Häivyttäminen (fading) • Vaiheissa 3 ja 4 lisätään nopeasti oppijoiden vastuuta työstä. • Toimintaa koko ajan vaikeammissa, riskialttiissa tai huonosti määritellyissä tilanteissa lisätään Vaihe 4. Itseohjattu oppiminen (self-directed learning) • Oppijalle tarjotaan apua vain hänen sitä pyytäessään. Oppija harjoittelee tehtävää yksin. Vaihe 5. Yleistäminen (generalizing) • Opittua yleistetään uusiin tilanteisiin tai olosuhteisiin. Tämä on merkittävä vaihe oppimisen siirtovaikutuksen toteutumiseksi. • Mestari ohjaa oppipoikaa aluksi ikään kuin kädestä pitäen, mutta myöhemmin koko ajan nopeasti lisää vastuuta antaen.

  23. Oppiminen case-perustaisesti – kolmen askeleen opetusmenetelmä • Askel 1: Tietosisällön jakaminen • Tieto, joka vähimmillään tarvitaan, jotta ymmärretään miksi, milloin ja miten suorittaa tehtävä • Perusteet esittävillä menetelmillä useimmiten • Ei rutiinitaito – oppija ottaa selvää • Kriittiset tekijät

  24. Oppiminen case-perustaisesti – kolmen askeleen menetelmä • Askel 2: Perustiedon jakaminen • Opetuksen kohteena olevan tehtävän alustava demonstrointi ja kontrolloitu harjoittelu • Demonstrointi tai mallinnus • Sanallinen perustelu toisinaan • Harjoituksen jälkeinen palaute

  25. Oppiminen case-perustaisesti – kolmen askeleen menetelmä • Askel 3. Taitavuuden kehittäminen • Sellaisten olosuhteiden järjestäminen, jolla taataan oppimisen mahdollistava harjoittelu • Taitojen muuttuminen automaattisiksi • Oppijan oman oppimisen hallinta ja arviointi merkittävä

  26. Työssäoppimisen ohjauksen kehittämistä • Miten työssäoppimisen ohjaamista voitaisiin kehittää ja hyödyntää siinä oppimista ja opetusmenetelmiä koskevaa tietoa? • Työpaikkaohjaajan ja koulun työnjaon kehittäminen • Miten verkkoa tai matkapuhelinta voitaisiin hyödyntää työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa?

More Related