k sitteen ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen n k kulmasta
Download
Skip this Video
Download Presentation
Käsitteen- ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen näkökulmasta

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 14

Käsitteen- ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen näkökulmasta - PowerPoint PPT Presentation


  • 56 Views
  • Uploaded on

Käsitteen- ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen näkökulmasta.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Käsitteen- ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen näkökulmasta' - calhoun-ward


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
k sitteen ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen n k kulmasta

Käsitteen- ja teorianmuodostus fysiikassa opetuksen näkökulmasta

What, precisely, is “thinking”? When, at the reception of sense-impression, memory-pictures emerge, this is not yet “thinking”. …When, however, a certain picture turns up in many such series, then- precisely through such return- it becomes an ordering element for such series, in that it connects series which in themselves are unconnected. Such an element becomes an instrument, a concept.”

[Einstein, Autobiography]

fysiikan k sitteenmuodostuksen l ht kohdat
Fysiikan käsitteenmuodostuksen lähtökohdat
  • Havaintoon perustuvien mielikuvien ja mentaalisten mallien (hahmojen) kielentäminen on fysiikan käsitteenmuodostuksen lähtökohta.
  • Mentaaliset mallit käsitteenmuodostuksen lähtökohtana on 1800-luvun empirismin perua. Perusideana myös ns. hahmopsykologiassa (Wertheimer).
  • Helmholtzin metodologinen empirismi ja “sensationalismi” esiintuo näkemyksen ensimmäisen kerran täsmentyneesti.
  • Einsteinin näkemys käsitteenmuodostuksesta nojautuu Helmholtzin käsityksiin. Einsteinille mielikuvat ovat käsitteen alkuja, proto-käsitteitä.
mentaalimallit ja kvaliteetit kieli ja mielikuvat
Mentaalimallit ja kvaliteetit: kieli ja mielikuvat
  • Käsitteiden merkityksiä ei voida erottaa niiden kielellisestä käytöstä [Lakoff and Johnson 1983, Kurki-Suonio&Kurki-Suonio 1994].
  • Fysiikan opetuksen olisi tarjottava käsitteiden oikean käytön kielellisiä malleja.
  • Ilmaisutapojen ja lauserakentieden tulisi heijastella fysiikan tapaa jäsentää syy- ja seuraussuhteita.
  • Ei riitä että käsitteet opetetaan määritelminä ja näiden määritelmien sisältö opitaan harjoittelun kautta.
kognition n k kulma mentaalimallit
Kognition näkökulma: Mentaalimallit
  • Mentaalimallit antavat havainnolle merkityksen, joka rakentuu aina ennen käsitettä.
  • Kvalitatiivisen tason käsitteistäminen on mentaalimallien konstruointia. Siihen kuuluu kuvaavien termien ja kielen luomista, sekä niihin liittyviä havaintoja jäsentäviä mielikuvia.
  • Oppimisteoreettinen tutkimus on antanut mentaalimalleille useita nimiä: Hahmot (gestalts), fenomenologiset primitiivit (p-prims), tiedon fasetit, skeemat.
kvaliteeteista kvantiteetteihin havainnoista kokeisiin
Kvaliteeteista kvantiteetteihin: Havainnoista kokeisiin
  • Fysiikka pyrkii ymmärtämään luonnonilmiöitä, niiden säännönmukaisuuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
  • Fysiikassa tieto ilmiöihin osallistuvista olioista ja niiden ominaisuuksista rakentuu ilmiöiden mitattavien ominaisuuksien kautta.
  • Fysiikan opetuksessa mittaamalla tutkittava ilmiö on usein lähtökohta. Ilmiö esitellään jo valmiiksi siinä muodossa, kuin se voidaan laboratorio-olosuhteissa havaita ja tehdä tutkittavaksi.
kvantiteetit suureet ja lait
Kvantiteetit: Suureet ja lait
  • Suureet ovat kvalitativisten ominaisuuksien kvantitatiivisia vastineita: Jokainen suure kuvaa jotain ominaisuutta.
  • Lait ovat ilmiöissä havaittavien riippuvuuksien kvantitatiivisia vastineita: Jokainen laki kuvaa jotain riippuvuutta.
fysikaalinen laki
Fysikaalinen laki
  • Laboratorio-ilmiössä havaitun ja mitattavaksi tehdyn riippuvuuden kvantitatiivinen esitys.
  • Kokeellisesti havaitun riippuvuuden symbolinen tulkinta.
  • Idealisaatio ja tarkentuva.
  • Merkityksellinen vain suhteessa toisiin lakeihin.
fysiikan koe tuottaa k siterakenteita
Fysiikan koe tuottaa käsiterakenteita
  • Fysiikan koe on metodi, joka tuottaa uusia suureita ja lakeja noudattaen tiettyjä sääntöjä.
  • Syntyy käsiterakenteita, joiden rakentumista sääntö ohjaa.
  • Rakenteiden verkostoon liittyy rakenteen synnyn sisäinen logiikka, joka antaa käsitteille merkityksen.
  • Käsitteet ja lait saavat merkityksen suhteessa toisiinsa.
fysiikan teoria j rjest k siterakenteita
Fysiikan teoria järjestää käsiterakenteita.
  • Teorian muodostus etenee kokeellisuuden kanssa rinnan mutta itsenäisesti.
  • Teoria järjestää käsiterakenteita.
  • Teoria antaa merkityksen rakenteille.
  • Teoriaan kuuluu käsiterakenteita järjestävät yleisperiaatteet ja ”peruslait”.
fysiikan tiedon kolmitasoinen rakenne
Fysiikan tiedon kolmitasoinen rakenne
  • Kvaliteetit ja kvalitatiivinen tieto
  • Kvantiteetit: suuret ja lait
  • Teoria: Abstrakti formalismi
kolmitasoinen rakenne oppimisen kannalta
Kolmitasoinen rakenne oppimisen kannalta
  • Oppimisen olisi edettävä havainnoista kokeiden kautta jäsentyneeseen tietorakenteeseen.
  • Oppimisen alku: Kvalitatiivinen taso ja mielikuvat

Olemassaolon jäsentäminen: Oliot

Tapahtumien jäsentäminen: Ilmiöt

Riippuvuuksien jäsentäminen: Vuorovaikutus

  • Jäsentyneen tietorakenteen oppimiskynnys: Kvantitatiivinen tieto ja kvantiteetit.
fysiikan koe on metodi konstruoida kvantitatiivista tietoa lakeja ja suureita
Fysiikan koe on metodi konstruoida kvantitatiivista tietoa - lakeja ja suureita
  • Suureen konstruointi ja sen merkityksen rakentuminen tapahtuu kokeellisuuden ja kvantitatiivisen mittaamisen kautta.
  • Suuren konstruointi edellyttää (yleensä) nojautumista jo olemassa oleviin suureisiin.
  • Lain konstruointi tapahtuu kvantitatiivisen mittauksen kautta.
  • Laki on suureiden välinen relaatio ja suureiden arvojen vaihtelua rajoittava ehto.
teoria on tiedon tuottamisen p m r ja tuote
Teoria on tiedon tuottamisen päämäärä ja tuote
  • Teoria järjestää empiirisen tiedon nojautuen yleisperiaatteisiin ja yleisiin lakeihin.
  • Teorian yleisperiaatteet ja yleiset lait perustuvat empiiriseen tietoon, mutta eivät ole siitä suoraan tuotettavissa.
  • Teorian muodostukseen ei ole metodia, se on luovan toiminnan tulosta.
  • Kokeet tukevat teoriaa, mutta eivät koskaan suoraan vahvista tai kumoa sitä.
ad