Tavaramerkkioikeus

1. Tavaramerkkioikeus Kauppaoikeus, immateriaalioikeuden korvaava luentosarja 19.3.2008. OTL, VT Taina Pihlajarinne Oikeustieteellinen tiedekunta

2. Esityksen näkökulma • Esityksessä pyritään hahmottamaan tavaramerkkioikeutta kahdesta eri näkökulmasta: 1) Yksinoikeuden syntyminen ja ylläpitäminen ja 2) Yksinoikeuden kattama ala. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

3. Yksinoikeuden syntyminen / ylläpitäminen • Yksinoikeus syntyy 1) merkin rekisteröimisellä tai 2) merkin vakiinnuttamisella (TmerkkiL 1 § ja 2 §). • Tavaramerkkilaki 2 § 3 mom: vakiintuminen on tapahtunut, kun merkki on 1) tässä maassa 2) asianomaisissa elinkeino- ja kuluttajapiireissä 3) yleisesti tunnettu 4) haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

4. Yksinoikeuden syntyminen / ylläpitäminen • Vakiintumisen harkinnassa kokonaisharkinta ratkaisee -merkin vakiinnuttaminen näyttää kuitenkin yleensä vievän vuosia ja määrällisesti käytön oltava kohtalaisen runsasta. -kohderyhmän näkökulma keskeinen -ainakaan laajan kuluttajapiirin ollessa kohderyhmänä, sen ei tarvitse tietää todellista valmistajaa (Haarmann) -prosenttiosuuksien käyttö arvioinnissa -vakiintumisen perusteella mahdollista suojata myös alun perin erottamiskykyisiä merkkejä tai merkkejä, jotka eivät ole graafisesti esitettävissä Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

5. Yksinoikeuden syntyminen / ylläpitäminen • Merkin erottamiskyky: riittävä distinktiivisyys. -Vaikuttaa kahdessa suhteessa: suojan saamisen edellytyksenä ja toisaalta merkin nauttimaan suoja-alaan. -Vaatimuksen taustalla tavaramerkin erottamisfunktio ja kilpailulliset syyt -Erottamiskyky puuttuu mm. sanalta tai kuviolta, joka kuvaa ko. tavaraa/palvelua -alun perin erottamiskyvytön merkki voi käytön johdosta tulla erottamiskykyiseksi -EY-ti arvioinut erottamiskykyä kuvitellun keskivertokuluttajan näkökulmasta, joka kohtuullisen valistunut. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

6. Yksinoikeuden syntyminen / ylläpitäminen • Graafinen esitettävyys rekisteröintiedellytyksenä. -Ongelmana erityisesti ns. epätavalliset tavaramerkit Esim. Yhteisön 1. asteen ti: sanallinen kuvaus ”kypsän mansikan tuoksu” ja kuva, eivät riitä. (Eden SARL Laboratoires France Parfum SA (LFP), v. OHIM, T-305/04) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

7. Yksinoikeuden syntyminen / ylläpitäminen • Aikaprioriteettisääntö: Se, joka ensin ehtii rekisteröimään tai vakiinnuttamaan merkin, saa yksinoikeuden. (TmerkkiL 7 §) -Myöhempään oikeusperusteeseen vetoavan merkinhaltijan tavaramerkkirekisteröinti voidaan kumota ja hänet voidaan määrätä suorittamaan hyvitystä ja vahingonkorvausta. • Prekluusio (poikkeussäännös suhteessa aikaprioriteettiin): Tilanne, jossa Suomessa yhtäjaksoisesti 5 v. käytetty, rekisteröity tavaramerkki on sekoitettavissa aikaisempaan rekisteröityyn tai vakiinnutettuun merkkiin. Myöhemmän merkin käyttöä ei voida kieltää, jos rekisteröintiä on haettu vilpittömässä mielessä ja Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

8. Yksinoikeuden saaminen / ylläpitäminen aikaisemman merkin haltija on tietoinen merkin käytöstä ko. ajan. (TmerkkiL 8 §, Tmerkkidirektiivi 9 artikla 1 kohta) -rekisteröinnin hakeminen vilpittömässä mielessä liittyy olennaisesti siihen, miten tunnettu aikaisempi merkki on. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

9. Yksinoikeuden saaminen / ylläpitäminen • Passiviteetti (poikkeus aikaprioritettiin): Mikäli vakiintunut tavaramerkki on sekoitettavissa toisen aikaisemmin rekisteröityyn tai vakiintuneeseen tavaramerkkiin eikä aikaisemman merkin haltija ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin myöhemmän merkin käytön estämiseksi, ei voi kieltää merkin käyttämistä (TmerkkiL 9 §) -säännöksessä tarkoitettu myöhemmän merkin täytyy olla Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

10. Yksinoikeuden saaminen / ylläpitäminen vakiintunut. Se voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön. -kohtuullisen ajan pituus riippuu mm. merkkien käytön laajuudesta, siitä onko myöhemmän merkin haltija ollut vilpillisessä vai vilpittömässä mielessä ja aikaisemman merkinhaltijan tietoisuudesta -esim. Hovioikeudessa käsiteltävänä oleva asia Oy Gustav Paulig ja Paulig Oy v. Coffeelings Oy jne. (Ko:n tuomio 1.11.2006), jossa kyse mm. tunnuksen ”ROBERT PAULIG” käytöstä. KO katsoi, että kantajat olivat sallineet vastaajan käyttävän tunnusta noin 18 vuoden ajan, joten kielto-oikeus oli menetetty. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

11. Yksinoikeuden saaminen / ylläpitäminen • Tavaramerkin ”käyttöpakko”. TmerkkiL 26 § 2 -3 mom: Tavaramerkin rekisteröinti menetetään, jos merkkiä ei ole käytetty viimeisten viiden vuoden aikana eikä haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä. Tavaramerkin käyttö haltijan suostumuksella rinnastetaan haltijan toimesta tapahtuvaan tavaramerkin käyttöön. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

12. Yksinoikeuden saaminen / ylläpitäminen Rekisteröinnin menettämistä ei voida kuitenkaan vaatia, jos merkkiä on käytetty viiden vuoden käyttämättömyysjakson päättymisen jälkeen, mutta ennen menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon sellaista merkin käyttöä, joka on tapahtunut menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa, jos käytön valmistelut aloitetaan vasta, kun haltija on tullut tietoiseksi siitä, että menettämistä koskeva vaatimus voidaan tehdä. Jos rekisteröinnin menettämisperuste koskee vain joitakin niistä tavaroista, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, rekisteröinti menetetään vain näiden tavaroiden osalta. -ks. myös tmerkkidirektiivin 12 artiklan 1 kohta Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

13. Yksinoikeuden saaminen / ylläpitäminen -Ks. myös tavaramerkkidirektiivin 12 artiklan 1 kohta -säännösten tausta: suoja lakkaa, jos todellista suojan tarvetta ei ole (enää) olemassa. Jos ei todellista suojan tarvetta, merkki tulee vapauttaa yleiseen käyttöön. -EY-ti:n tulkinta: tosiasiallinen käyttö tavaramerkin keskeisen tehtävän mukaiseksi (alkuperän takaamiseksi). Pelkästään käyttö tavaramerkkioikeuden säilyttämiseksi ei riitä. Käytön riittävyys suhteessa tavaran tai palvelun luonteeseen, markkinoiden ominaispiirteet. Käytön ei välttämättä tarvitse olla määrällisesti merkittävää. (Ks. Ansul BV v. Ajax Brandbeveiliging BV, C-40/01, La Mer Tehnology Inc. v. Laboratoires Goemar C-259/02. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

14. Yksinoikeuden kattama ala • Käyttö elinkeinotoiminnassa (TmerkkiL 4 § 1 mom). -myyntiä lisäävässä / ansiota tuottavassa tarkoituksessa. -raja hämärtymässä? Esim. verkkotunnusten käyttö. • Tmerkkidirektiivissä käytetty jaottelu suojan edellytyksistä: 1) Identtisyys, jolloin merkit ja toisaalta tavarat tai palvelut identtisiä (Tmerkkidirektiivi 5 artikla 1 a kohta) 2) suoja sekaannusvaaran perusteella, jolloin merkit samat tai samankaltaiset ja tavarat / palvelut samoja tai samankaltaisia (Tmerkkidirektiivi 5 artikla 1 b kohta). Huom. Suomen tmerkkilaissa käytetään termiä sekoitettavuus, joka kattaa sekä tilanteet 1 ja 2. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

15. Yksinoikeuden kattama ala (TmerkkiL 4 § 1 mom ja 6 § 1 mom). 3) Laajalti tunnettujen merkkien suoja (Tmerkkidirektiivi 5 artikla 2 kohta ja TmerkkiL 6 § 2 mom). -suoja erityisen tunnettuisuuden ja maineen perusteella sekaannusvaarasta riippumatta -kielto-oikeus saman tai samankaltaisen merkin käyttöä koskien, vaikka tavarat tai palvelut, joita varten merkki on, eivät ole samankaltaisia. -edellyttää, että merkki on laajalti tunnettu ja merkin käyttö merkitsee tmerkin erottuvuuden tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä / on haitaksi tavaramerkin erottuvuudelle tai maineelle. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

16. Yksinoikeuden kattama ala • Sekaannusvaaran arviointi -perustuu kokonaisarviointiin ja huomioon on otettava kaikki tekijät, jotka ovat yksittäistapauksessa merkityksellisiä (esim.SABEL BV v. Puma AG Rudolf Dassler Sport (C-251/95), Lloyd Schuhfabrik Meyer & Co. GmbH v. Klijsen Handel BV (C-342/97) ) -tavaroiden ja palveluiden samankaltaisuuden aste (Canon Kabushiki Kaisha v. Metro-Goldwyn-Mayer Inc. C-39-97: ”tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuuden arvioimiseksi on otettava huomioon kaikki kyseisten tavaroiden tai palvelujen väliseen suhteeseen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden ja palvelujen luonne, käyttötarkoitus, Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

17. Yksinoikeuden kattama ala käyttötavat sekä se, ovatko ne keskenään kilpailevia vai toisiaan täydentäviä”. -merkkien samanlaisuuden aste. Tässä huomioon otettavia osioita ovat merkin visuaalisen, auditiivisen ja merkityssisällön samankaltaisuus. Huomioon otetaan erityisesti merkkien hallitsevat ja erottuvat osat (SABEL BV v. Puma AG Rudolf Dassler Sport, C-251/95 ja Lloyd Schuhfabrik Mayer & Co. GmbH v. Klijsen Handel BV C-342/97) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

18. Yksinoikeuden kattama ala -Merkin erottamiskyvyllä on merkitystä sekaannusvaara-arviossa, eli mitä erottamiskykyisempi merkki, sitä todennäköisemmin sekaannusvaara aiheutuu (Sabel BV vastaan Puma AG, Rudolf Dassler Sport, C-251/95) -Niin ikään tuotteen markkinointiolosuhteet ja merkin kohderyhmän tarkkaavaisuus vaikuttavat sekaannusvaaran arviointiin (Lloyd Schuhfabrik Meyer & Co. GmbH v. Klijsen Handel BV (C-342/97). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

19. Yksinoikeuden kattama ala • Laajalti tunnettujen tavaramerkkien suojan arviointi -laaja tunnettuisuus on lähinnä laadullinen käsite, tiettyä prosenttiosuutta ei voida edellyttää. Riittää, että ”merkittävä osa” kohderyhmästä tuntee merkin. (General motors Corp v. Yplon SA, C375/97) -laajalti tunnettujen merkkien suoja koskee myös tilanteita, joissa tuotteet tai palvelut ovat samoja tai samankaltaisia (Davidoff & Cie SA ja Zino Davidoff v. Gofkid Ltd, C-292/00) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

20. Yksinoikeuden kattama ala -Edellytyksenä, että merkit samoja tai samankaltaisia ja että kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa -Soveltamistilanteita: • Haitaksi tavaramerkin erottuvuudelle: suoja erottamiskyvyn hämärtämiseltä • Haitaksi tavaramerkin maineelle: suoja tahraamiselta • Tavaramerkin maineen tai erottuvuuden epäoikeutettu hyväksikäyttö: suoja tavaramerkin arvon heikentämistä vastaan käyttämällä epäoikeutetusti hyväksi sen erottamiskykyä tai mainetta. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

21. Rajoituksia yksinoikeuden kattamaan alaan • Tavaramerkinomainen käyttäminen (tavaramerkin käyttäminen tarkoituksessa erottaa tavaroita tai palveluita toisistaan) / tavaramerkin käyttäminen siten, että se vahingoittaa tavaramerkin tehtäviä? EY-ti:n ratkaisu BMW v. Deenik, C-63 • direktiivin 5 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisala riippuu siitä, käytetäänkö tavaramerkkiä erottamaan tavaran alkuperää eli tavaramerkkinä. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

22. Rajoituksia yksinoikeuden kattamaan alaan EY-ti:n ratkaisut Arsenal Football Club v. Reed, C-206/01, Adam Opel v. Autec C-48/05, Anheuser-Busch v. Budéjovicky Budvar C 245/02 • EY-ti: direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa säädetty yksinoikeus on annettu siksi, että tavaramerkin haltija voisi suojella sillä tavaramerkin haltijana olevia erityisintressejään, eli yksinoikeus on annettu sen varmistamiseksi, että tavaramerkki pystyy täyttämään tehtävänsä. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

23. Rajoituksia yksinoikeuden kattamaan alaan • EY.ti: Yksinoikeutta saadaan siksi käyttää ainoastaan niissä tilanteissa, joissa se, että kolmas käyttää merkkiä, aiheuttaa tai voi aiheuttaa vahinkoa tavaramerkin tehtäville ja erityisesti sen keskeiselle tehtävälle, joka on tavaran alkuperän takaaminen kuluttajalle. • Ey-ti (Opel): käyttö on direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua käyttöä, jonka tavaramerkin haltija voi kieltää, jos tämä käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä ajoneuvoja varten rekisteröitynä tavaramerkkinä tai on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle. *Huom. ei siis edellytä erottamistarkoitusta. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

24. KKO 2005:143 (Anheuser-Busch v. Budéjovicky Budvar KKO: tavaramerkkilain mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei kukaan muu kuin tavaramerkin haltija saa elinkeinotoiminnassa käyttää tavaroittensa tunnuksena tavaramerkkiin sekoitettavissa olevaa merkkiä. Viittaus merkin käyttöön tavaran tunnuksena vastaa sitä vaatimusta, ja on tulkittava yhdenmukaisesti sen kanssa, että tavaramerkille annettava suoja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan käsittää lähtökohtaisesti suojan sellaista toiminimen käyttöä vastaan, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa vahinkoa tavaramerkin tehtäville ja erityisesti sen keskeiselle tehtävälle eli tavaran alkuperän takaamiselle kuluttajaan nähden. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

25. Ratkaisu Céline SARL v. Céline SA, C-17/06. • EY-ti: 5 artiklan 1 a kohdan soveltamisedellytyksinä on mm., että käyttö tapahtuu samoja tavaroita tai palveluita varten kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, ja käyttö haittaa tai se on omiaan haittaamaan tavaramerkin tehtäviä ja erityisesti sen keskeistä tehtävää, jona on taata kuluttajille tavaroiden tai palveluiden alkuperä. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

26. -5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu merkin käyttö tavaroita ja palveluja varten on käyttöä, jonka tarkoituksena on erottaa mainitut tavarat ja palvelut, ja että saman artiklan 5 kohdassa puolestaan tarkoitetaan muuhun tarkoitukseen kuin tavaroiden tai palvelujen erottamiseksi tapahtuvaa merkin käyttämistä. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

27. Rajoituksia yksinoikeuden kattamaan alaan • Tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1-kohta tmerkinhaltija ei saa kieltää toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa a) omaa nimeään tai osoitettaan, b) tavaroiden tai palveluiden lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palveluiden suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia osoittavia merkintöjä ja c) tavaramerkkiä, milloin sen käyttäminen on tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi. Edellytys: hyvän liiketavan noudattaminen Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

28. Rajoituksia yksinoikeuden kattamaan alaan -Edellytyksenä 6 artiklan 1-kohdan säännöksen soveltamiselle on, että tavaramerkin käyttö tapahtuu hyvää liiketapaa noudattaen. Hyvä liiketapa tarkoittaa lähinnä velvoitetta toimia lojaalisti tmerkinhaltijan perusteltuihin intresseihin nähden (The Gillette Company ja Gillette Group Finland Oy v. LA-Laboratories Ltd. Oy C-228/03, kohta 41 ja Bayerische Motorenwerke AG ja BMW Nederland BV v. Ronald Karel Deenik C-63/97) -Ks. TmerkkiL 3 § 1-2 mom, 4 § 2 mom. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

29. Tapaus Gillette. ”erityisesti” seuraavat käyttötavat ovat sellaisia, joissa käyttö ei tapahdu hyvän liiketavan mukaisesti: 1) käyttämisen perusteella voi syntyä vaikutelma siitä, että käyttäjän ja tavaramerkin haltijan välillä olisi liikesuhde, 2) käyttämisellä heikennetään tavaramerkin arvoa hyödyntämällä perusteettomasti tavaramerkin erottuvuutta tai laajaa tunnettavuutta, 3) käyttämisellä vähätellään tai panetellaan tavaramerkkiä, 4) käyttäjä esittää oman tavaransa sellaisella tavaramerkillä varustetun tavaran jäljitelminä tai toisintoina, jonka haltija se ei ole. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

30. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla Direktiivin 6 artikla 1 a kohta:oman nimen tai osoitteen käyttö. Anheuser-Busch v. Budéjovicky Budvar-ratkaisu • EY-ti: viittaus omaan nimeen tarkoittaa myös toiminimeä. • Suomen tavaramerkkilaki 3 § 1 mom: Jokainen saa elinkeinotoiminnassa käyttää sukunimeään, osoitettaan tai toiminimeään tavaroittensa tunnusmerkkinä, jollei sen käyttö ole omiaan aiheuttamaan sekaannusvaaraa toisen jo suojattuun tavaramerkkiin tai sellaiseen nimeen, osoitteeseen tai toiminimeen, jota toinen jo oikeutetusti käyttää elinkeinotoiminnassaan Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

31. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • KKO: Tavaramerkkilain 3 §:n 1 momentin säännös ei varsinainen rajoitussäännös. Direktiivin 6 artiklan 1 a kohdan rajoitusta ei voida perustaa tavaramerkkilain 3 §:n 1 mom:n tulkintaan, joka koskee tnimen tuottamaa oikeutta. Kuitenkin ti:lla velvollisuus tulkita kansallista lakia mahdollisimman pitkälle direktiivin mukaisesti, tulee tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin säännöstä soveltaa niillä rajoituksilla, joita tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 a alakohdassa on mainittu. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

32. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla 6 artiklan 1 b kohdan mukainen käyttö: oikeus käyttää tavaroiden tai palveluiden lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palveluiden suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia osoittavia merkintöjä. • tarkoitus mahdollistaa tuotteiden kuvaileminen tavaramerkkioikeuden olemassaolosta riippumatta Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

33. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla Tavaramerkinhaltija ei saa 6 artiklan 1 c kohdan mukaan kieltää toista käyttämästä tavaramerkkiä, milloin sen käyttäminen on tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi. • olennaisin käyttöala lisätarvikkeiden ja varaosien markkinoilla, mutta ei rajoitu niihin. • välttämättömyyskriteeri: BMW-ratkaisu: itsenäinen elinkeinonharjoittaja ei voinut käytännössä ilman tavaramerkkiä ilmoittaa asiakkailleen huoltavansa ja korjaavansa BMW-merkkisiä autoja tai olevansa todellisuudessa erikoistunut niihin. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

34. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • Gillette-ratkaisu: tavaramerkin käytön tulee olla käytännössä ainoa tapa ilmoittaa yleisölle ymmärrettävästi ja kattavasti käyttötarkoitus, jolloin keskeistä on vääristymättömän kilpailun ylläpitäminen. Huomioon mm. onko kolmannen markkinoiman tavaralajin osalta olemassa kohdeyleisön tuntemia teknisiä standardeja tai yleisesti käytettyjä normeja. Välttämättömyysarviointiin vaikuttaa merkkiä käyttävän kolmannen markkinoiman tavaran tai palvelun kohdeyleisön luonne Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

35. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla Tavaramerkkioikeuden sammuminen – rinnakkaistuojan oikeus käyttää tavaramerkkiä Tavaramerkkidirektiivi, artikla 7. (TmerkkiL 10 a §) 1. Tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on saattanut markkinoille yhteisössä/ETA-alueella tätä tavaramerkkiä käyttäen. 2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos haltijalla on perusteltua aihetta vastustaa tavaroiden laskemista uudelleen liikkeelle, erityisesti milloin tavaroihin tehdään muutoksia tai niitä huononnetaan sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeelle. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

36. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • Tavaramerkkilaki 10 a §: Tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on tätä tavaramerkkiä käyttäen laskenut liikkeeseen Euroopan talousalueella. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos haltijalla on perusteltua aihetta vastustaa tavaroiden laskemista uudelleen liikkeeseen, erityisesti milloin tavaroihin on tehty muutoksia tai niitä on huononnettu sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeeseen. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

37. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • Sammumiskonstruktion tarkoituksena keskeisesti tarve torjua tavaramerkinhaltijoiden pyrkimyksiä kontrolloida tavaramerkillään merkittyjen ja liikkeelle laskemiensa tuotteiden jälleenmyyntikanavia ja jälleenmyyntihintoja tavaramerkin avulla • Silhouette International Schmied GmbH & Co. v. Hartlauer Handelsgesellschaft mbH, C-355/96: jäsenvaltiolla ei mahdollisuutta soveltaa kansainvälistä sammumista • Keskeistä tavaramerkinhaltijan intressien ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden yhteensovittaminen Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

38. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • EY-ti: kielto-oikeuden sammuminen koskee myös sellaista tavaramerkin käyttöä, joka tapahtuu sen yhteydessä, kun asiakkaille ilmoitetaan tavaroiden laskemisesta uudelleen liikkeelle (esim. Parfums Christian Dior SA ja Parfums Christian Dior BV vastaan Evora BV, C-337/95). • EY-ti: 7 artiklan 2 kohdassa käytetty sana ”erityisesti” merkitsee sitä, että tilanne, jossa tavaramerkillä varustettuihin tavaroihin tehdään muutoksia tai niitä huononnetaan, toimii ainoastaan esimerkkinä perustellusta aiheesta. (mm. edellä mainittu Christian Dior-ratkaisu). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

39. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • EY-ti: periaatteesta voidaan poiketa vain sellaisten oikeuksien suojaamiseksi, jotka muodostavat kyseisen teollisen omaisuuden ydinsisällön. (esim. Hoffmann-La Roche & Co. AG v. Centrafarm Vertriebsgesellschaft Pharmazeutischer Erzeugnisse mbH, C- 102/77 jne) Ratkaisuissa painotettu erityisesti alkuperäfunktion merkitystä (sis. myös sen, ettei tuotetta ole muutettu), mutta myös edellytystä, ettei tavaramerkin mainetta vahingoiteta (Christian Dior-ratkaisu jne). Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

40. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla • uudelleenpakkaaminen (+tavaramerkin kiinnittäminen) sallittua, mikäli sen kieltäminen johtaa jäsenvaltioiden markkinoiden keinotekoiseen jakamiseen (mm. silloin kun maahantuojan tekemä uudelleen pakkaaminen on toisaalta tarpeen, jotta tuote voitaisiin saattaa markkinoille), mikäli tuotteen alkuperäistä laatua ei muuteta, uudessa pakkauksessa selvästi ilmoitetaan tuotteen uudelleen pakkaajan ja tuotteen valmistajan nimet, uudelleen pakatun tuotteen ulkoasu ei ole sellainen, että se saattaisi vahingoittaa tavaramerkin ja sen haltijan mainetta. Lisäksi tulee ilmoittaa tmerkinhaltijalle ja pyynnöstä antaa näyte. Ks. esim. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

41. Sallittu käyttö rajoitussäännösten nojalla Bristol-Myers Squibb v. Paranova A/S (C-427/93) ja C. H. Boehringer Sohn, Boehringer Ingelheim KG ja Boehringer Ingelheim A/S vastaan Paranova A/S (C-429/93) ym. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi