Miten pikkukeskoset selviytyvät?
Download
1 / 33

Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS - PowerPoint PPT Presentation


  • 216 Views
  • Uploaded on

Miten pikkukeskoset selviytyvät? D osentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka TY, yliopistopäivä 12.2.2005. Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS. %. raskausikä syntymänjälkeinen ikä sukupuoli sikiöaikainen kasvu raskaudenaikainen hoito

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS' - iokina


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Miten pikkukeskoset selviytyvät? Dosentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka TY, yliopistopäivä 12.2.2005



Keskosen eloonj misennusteeseen vaikuttavat

raskausikä

syntymänjälkeinen ikä

sukupuoli

sikiöaikainen kasvu

raskaudenaikainen hoito

keskoshoidon erot

Keskosen eloonjäämisennusteeseen vaikuttavat


Kuolleisuusriski el v n syntyneill
Kuolleisuusriski elävänä syntyneillä

%

rvk

STAKES Tilastotiedote 26/2004


Syntyneet ja kuolleet 0 6 vrk n
Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)

rvk

STAKES Tilastotiedote 26/2004


Syntyneet ja kuolleet 0 6 vrk n1
Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)

rvk

STAKES Tilastotiedote 26/2004



Tyt ill ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste
Tytöillä ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste

  • 25 rvk 800 g tyttö: kuolleisuus 18%

  • 25 rvk 800 g poika: kuolleisuus 30%

  • 25 rvk 600 g tyttö: kuolleisuus 38%


Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus meta analyysi
Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus, meta-analyysi

  • 18 tutkimusta

  • yli 3700 keskosta

  • Vähentää

    • kuolleisuutta (OR 0.60, 95% CI 0.48-0.75)

    • aivoverenvuotoja(OR 0.48, 95% CI 0.32-0.72)

Crowley P. Prophylactic corticosteroids for preterm birth. Cochrane Database 2000


Keskoshoidon tavoite: normaalisti kehittyvä lapsi, joka selviytyy elämässä.Aivojen suojaaminen hoidon punainen lanka.


PIPARI–tutkimus

Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään

Päätutkijat :

Liisa Lehtonen, Helena Lapinleimu ja Leena Haataja


Keskosen kehitysennuste

raskausikä

riskit sitä suuremmat mitä pienemmät raskausviikot

kaikilla raskausviikoilla mahdollisuus normaaliin kehitykseen!

Keskosen kehitysennuste


Kehitysennusteeseen vaikuttavat raskaudenaikaiset tekij t

sikiön kasvu

lääkeaine- ja päihdealtistukset

LL Jonna Maunu: väitöskirjatyö

tulehdus

istukan tulehdus lisää vammautumisen riskiä

sikiön IL-6 genotyyppi -174 CC lisää vammautumisen riskiä (31% vs 13%) Harding DR, et al. Pediatrics 2004;114:941-947

LK Milla Reiman: väitöskirjatyö

Kehitysennusteeseen vaikuttavat raskaudenaikaiset tekijät




Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon aikaiset tekij t
Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon aikaiset tekijät


Aivovaurion syit
Aivovaurion syitä

  • Hypoksia/ylihapetus

  • Hypoventilaatio/hyperventilaatio

  • Hypotensio/inotrooppihoito?

  • Puutteellinen ravitsemus (hypoglykemia, katabolia)

  • Infektiot, kipu/kipulääkkeet

  • Lääkehoidot

  • Unideprivaatio?

  • Hoidon organisointi


Kehitysennusteeseen vaikuttavat kasvuymp rist tekij t
Kehitysennusteeseen vaikuttavat kasvuympäristötekijät

  • Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle

  • PsM Riikka Pennanen: väitöskirjatyö


Vanhempien rooli keskolassa
Vanhempien rooli keskolassa

  • Osallistuvat lapsen hoitoon

  • Oppivat tuntemaan ja hoitamaan lastaan

  • Luonnollinen vuorovaikutussuhde

  • Varhainen kotiutus




Bayley ii mental developmental index at 2 years of age in 1000 g infants
Bayley II Mental Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants


Bayley ii psychomotor developmental index at 2 years of age in 1000 g infants
Bayley II Psychomotor Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants


PIPARI-tutkimusryhmä

Muu tutkimusryhmä

Satu Ekblad, tutkimushoitaja

Eeva Ekholm, dosentti, obstetrikko

Pentti Kero, dosentti, neonatologi

Jarkko Kirjavainen, LL, lastenneurologi

Harry Kujari, LL, patologian erikoislääkäri

Hanna Manninen, LL, lastenpsykiatri

Pertti Palo, LKT, obstetrikko

Riitta Parkkola, dosentti, radiologi

Jorma Piha, lastenpsykiatrian professori

Päivi Rautava, dosentti, lastenlääkäri

Hellevi Rikalainen, LL (väit), radiologi

Katriina Saarinen, fysioterapeutti

Elina Savonlahti, LL, lastenpsykiatri

Taija Saanisto, tilastotieteilijä

Matti Sillanpää, professori

Päivi Tuomikoski-Koiranen, sh

Tuula Äärimaa, dosentti, lastenneurologi

Projektista vastaavat tutkijat

Liisa Lehtonen, dosentti, neonatologi

Helena Lapinleimu, dosentti, neonatologi

Leena Haataja, dosentti, lastenneurologi

Väitöskirjatyöntekijät

Jonna Maunu, LL

Riikka Pennanen, PsM, psykologi

Annika Pihlgren, psykologi

Milla Reima, LK

Suvi Stolt, FL, puheterapeutti

Petriina Takila, PsM, psykologi

Syventävien opintojen tekijä:

Liisi Rautava, LK

Yliopiston ohjaajat ja yhteistyökumppanit

Minna Hannula, KL, TY kasvatustieteen laitos

Anu Klippi, professori, HY fonetiikan laitos

Marit Korkman, professori, Åbo Academi

Kaisa Launonen, FT, HY fonetiikan laitos

Pekka Niemi, professori TY psykologian laitos

Stina Ojala, FL, fonetiikan laitos


Dubowitz

Vauvan päiväkirja

Infant Scale, Unipäiväkirja

Bayley II, SSQ, EPDS

WPPSI-R, Nepsy, Du Paul

lapsen tarkkaavaisuus

Infant scale, Bayley II, matematiikka

Syömiskysely, kielenkehitys,

SSQ, EPDS

1 kkDubowitz

WISC-III, Nepsy

OTUK, Du Paul,

lapsen tarkkaavaisuus

6 vk Vauvan päiväkirja

Child Behavior

Check List

Child Behavior

Check List

2 kkDubowitz

4 kk lääkäri

6 kk Social Support (SSQ)

Depression Scale (EPDS)

5 kk Vauvan päiväkirja

7 v

36 rvkDubowitz

24 kk

12 kk

Varhainen vuorovaikutus

- Early Relational Assessment Scale

videointi 6, 12,24 kk

- WMCI haastattelu 12 kk

Varhainen kielenkehitys

- Ääntelyn kehityksen seuranta

- MCDI 9, 12, 15, 18, 24 kk

- Videointi 6, 12, 18, 24 kk

- Reynell 24 kk

kuulontestaus

AIVOJENMRI

VASTASYNTYNYT

AIVOJENUÄ

Doppler,istukkanäyte, napaverinäyte, mekonium

sikiö

ANTE- JA PERINATAALINEN AIKA

4 v

5 v

3 v

Itkun laadun tutkimus

LASKETTU

AIKA

1 kk

1 vk

3 vrk


Pilottilasten

keruu alkaa

Viimeinen PIPARI-vauva syntyy

Viimeinen 5 v tutkimus

Viimeinen 2 v tutkimus

Tutkimuslasten keruu alkaa

Viimeinen

7 v tutkimus

5 v tutkimukset

alkavat

2 v tutkimukset

alkavat

7 v tutkimukset

alkavat

Suunnittelu

*

2000 - 2001 - 2002 - 2003 - 2004 - 2005 - 2006 – 2007 - 2008 - 2009 - 2010 – 2011 - 2012 - 2013 – 2014 - 15

PIPARI-vauvoja syntyy

Potilaiden seuranta

* ID 192


ad