Download
slide1 n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Miten otetaan hyvä valokuva? Eli taiteellinen aspekti kuvan ottamisessa. PowerPoint Presentation
Download Presentation
Miten otetaan hyvä valokuva? Eli taiteellinen aspekti kuvan ottamisessa.

Miten otetaan hyvä valokuva? Eli taiteellinen aspekti kuvan ottamisessa.

155 Views Download Presentation
Download Presentation

Miten otetaan hyvä valokuva? Eli taiteellinen aspekti kuvan ottamisessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Miten otetaan hyvä valokuva? Eli taiteellinen aspekti kuvan ottamisessa.

  2. Kuvauskohteen valinta Miksi ja kenelle? --> mitä kohderyhmälle halutaan viestittää ? - Uutiskuva - Katalogikuva - "taiteellinen" kuva * Symboliikan käyttäminen

  3. Kuvauskohteen valinta * Objektiivisuuden ongelma * katsojalle välitetään kuvaajan näkökulma asiaan * piiloviestit * kuvakulmat: - ylhäältä/yläviistosta - silmänkorkeudelta - alhaalta/alaviistosta

  4. Kuvan sommittelu • Sommittelun avulla kuvaa pyritään jäsentämään ja järjestämään. Tämän perustana on ihmiselle luotainen tarve järjestellä ja luokitella ympäristöään, hahmottaakseen kokonaisuuksia, jotka koostuvat osasista.

  5. Sommittelu on .. • Apuväline, jolla kuvan sanoma ja tarkoitus pyritään parhaiten saamaan esille. • erilaisten ainesten harkittua jäsentämistä yhtenäisen vaikutelman aikaansaamiseksi • elementtien ja niiden voimien järjestäminen riittävään sopusointuun ja tasapainoon rajatussa kuva-alueessa. • Valokuvan sommittelulle tyypillistä on, ettei sommittelua useinkaan voida kuvattaessa harkita pitkään, vaan oikeat ratkaisut on nähtävä nopeasti

  6. ei ole olemassa ”oikeaa” sommittelua, mutta toinen sommittelu voi olla toista mielenkiintoisempi tai toimivampi. • Kuva voi olla symmetrinen tai epäsymmetrinen • symmetriselle kuvalle ominaista: tasapainoisuus, passiivisuus, staattisuus • epäsymmetriselle kuvalle ominaista: dynaamisuus, aktiivisuus

  7. Eri aikakausina ovat vaikuttaneet erilaiset sommittelun ihanteet • klassisen taiteen keskiakselisommitelma • renessanssista lähtien diagonaalisommitelma • nykyisin sommitelma usein dynaaminen, jolloin kuvassa on vaihtelua ja liikettä • pinta jaetaan keskiakselin mukaan • symmetria, vakaus • Lävistäjä luo sommitelmaan voimakkaan syvyysvaikutelman

  8. On olemassa erilaisia sommittelukaavoja ja -sääntöjä, jotka perustuvat geometriaan, ihmisen tapaan havainnoida kuvaa, vallitsevaan kulttuuriin jne. • kultainen leikkaus • kuvapinnan jakaminen voimasuhteisiin • katsetta johdattelevat linjat jne. • Sääntöjä ei ole pakko noudattaa, mutta ne ovat tehokeinoja, myös silloin kuin niitä rikotaan, joten ne on hyvä tiedostaa

  9. Kuvapinnan jakaminen • Kuvapinnalla on rakenteellisia voimia, jotka vaikuttavat kuvaan • Pinnalla on neljä kenttää, joilla on eri painoarvo. • Pinnan alaosa koetaan painavana ja yläosaa lähempänä. • Pinnan vasen reuna koetaan irtonaisemmaksi ja vapaammaksi kuin oikea reuna, jonka koemme raskaaksi ja tiiviiksi lähestyvän reunan vaikutuksesta • Alueet ovat muovautuneet mm. • painovoiman vaikutuksen ja • kulttuurimme, esim. • lukemissuuntamme perusteella. • Suhteellisia oletuksia, joihin • voidaan vaikuttaa visuaalisin keinoin

  10. Kultainen leikkaus • Kultainen leikkaus syntyy, kun jana jaetaan kahteen osaan siten, että suuremman osan suhde pienempään on sama kuin koko janan suhde suurempaan osaan. 5 8 13 • Suhteet likiarvoina esimerkiksi 5:8, 8:13 • Kultaisen leikkauksen suhteet vaikuttavat ihmissilmälle harmonisilta

  11. Katsetta johdattelevat linjat • Kuvan sommittelulla voidaan saada aikaan katsojan silmänliikkeitä johdattelevia linjoja • Näin esimerkiksi kohdistetaan katsojan huomio tiettyyn kuvan osaan • Esimerkkejä: • kuvan sisään vievät linjat korostavat syvyysvaikutelmaa • kuvassa olevan ihmisen katseen suunta • liikkeen suunta • nouseva diagonaali korostaa liikettä, vauhtia ja positiivisuutta • ympyrä tai spiraali ei päästä katsetta ulos kuvasta ja keskittää

  12. Sommitelma on suhteellinen • Kuvan koko ja rajaus vaikuttavat sommitelmaan • Sama sommitelma ei toimi rajausta muutettaessa, rajaus on osa sommitelmaa

  13. Kuvan rajaus • Valokuva on aina rajattu pala todellisesta näkymästä • Kuvan rajaus määrittelee mitä tulee kuvaan mukaan ja mikä jää sen ulkopuolelle. Rajaus määrittelee osaltaan kuvan sisällön. • Rajaus vaikuttaa asioiden ja esineiden merkityksiin, luo yhteyksiä niiden välille ja antaa niille uusia asiasisältöjä erottamalla ne totutusta ympäristöstään. • Valokuvan rajaukseksi voidaan käsittää myös syvyyssuunnassa tapahtuva rajaaminen

  14. Kuvarajauksen koot • erilaisille rajauksille määritelty kuvakokoja, esim. lähikuva, kokokuva jne. • Kokoportaat on määritelty ihmisen mittojen mukaan • Kuvakoot on määritelty päälinjoittain, mutta ne jättävät varaa myös tulkinnoille • Perustana käytetään yleensä kahdeksan kuvakoon järjestelmää

  15. Kuvarajauksen koot • Yleiskuva • luonteeltaan esittelevä ja yleisesti tarkasteleva • Laaja kokokuva (suuri kokokuva) • ihminen kokonaan sekä ympäristöä • Kokokuva • ihminen kokonaan • Laaja puolikuva (suuri puolikuva) • vartalon yläosa rajattuna yläreiden paikkeilta • Puolikuva • ihmisen ylävartalo • Puolilähikuva • ylävartalo lantion yläpuolelta • Lähikuva • kasvot • Erikoislähikuva • kuva esim. ihmisen nenästä tai huulista

  16. Kuvan rajauksessa huomioitavaa • Ihmistä kuvattaessa kuvaa ei pidä katkaista nivelien kohdalta • Polven alapuolelta ei katkaista misään kuvakoossa • Lähikuvissa leuka on päälakea tärkeämpi • Liian väljä rajaus voi olla tehoton • Lähikuvilla voidaan välittää voimakkaasti tunnetta, yleiskuvalla taas paljon tietoa

  17. MITÄ VALO ON? -Valo on näön raaka materiaali -Valo on aaltoliikettä -nopeus; 300 000km/sek. -näkyvä valo 400nm-700nm -värit muodostuu eri aaltopituuksista

  18. VALO -Valo/valaistus on valokuvauksen peruselemetti -Muodostaa kuvan filmille tai

  19. VALO -Merkitys muuttunut -ennen pyrittiin helpottamaan valotusta -nykyään voidaan vaikuttaa -muotoon -syvyyteen -yksityiskohtiin -tunnelmaan

  20. VALON KÄYTÖN PÄÄPIRTEET -Laatu: kova/pehmeä -Suunta: ylhäältä-normaali tunnelma alhaalta-dramaattisuutta -Kontrasti: varjostettuja voi korostaa heijastetulla valolla -Valon väri:tärkeää värikuvauksessa -Voimakkuus

  21. VALAISTUKSEN JÄRJESTÄMINEN -Helpointa studiossa -Ei turhia mukaan -Ensiksi päävalo; kova/pehmeä -Lisävalot tai heijastajat -taustalle oma valo

  22. Väri - Väri lienee visuaalisista tekijöistä eniten tieteellisesti tutkittu, koska värillä on ominaisuuksia jotka ovat tarkasti mitattavissa Väreistä puhuttaessa voidaan tarkastella värivaloja tai väripigmenttejä (materiaalia) FYSIKAALINEN VÄRI - Fysikaalinen väri on mitattavissa oleva sähkömagneettinen ilmiö. - Valkoinen valo sisältää spektrinvärit. Eli nähtävät värit, joista ihmissilmä erottaa 380-700 nanometrin säteet. Aallonpituudet joita emme näe, ovat esim. röntgensäteet, ultravioletti, infrapuna ja radioaallot.

  23. Väri KEMIALLINEN VÄRI - Kemiallisesti väriä tutkittaessa voimme esim. mitataväriaineiden ominaisuuksia. Värin valonkestävyyttä,peittävyyttä, koostumusta jne. FYSIOLOGINEN VÄRI - Tämä liittyy silmän ja aivojen toimintaan. Kysymys on siitä, kuinka aistimus synnyttää aivoissamme värihavainnon. Ihmisen silmässä on sauva- ja tappisoluja, joista sauvasolut kunnostautuvat huonossa valaistuksessa ja tapit taas normaalissa päivänvalossa.

  24. Väri PSYKOLOGINEN VÄRI Tämä on vaikea alue, koska nämä havainnot eivät ole mitattavissa kovinkaan helposti.Kuitenkin tiedämme värien olevan erityisen tärkeitä joillekin ihmisille. Värimieltymyksiin vaikuttavat ja niitä muuttavat mm.erilaiset elämäntilanteet ESTEETTINEN VÄRI Värin esteettinen arviointi on hyvin subjektiivistä. Voi olla, että jokin väri tuo mieleen tapahtuman jonka mukaan henkilö suhtautuu myös kyseiseen väriin. Samantapainen ilmiöhän voi tapahtua myös musiikin vaikutuksesta. Toisaalta esteettinen värielämys voi olla myös kulttuurisidonnainen.

  25. Väri - PÄÄVÄRIT l. primäärivärit - Näistä väreistä periaatteessa saadaan sekoitettua kaikki muut luonnossa ilmenevät värit . Pigmenttiväreissä: Punainen, sininen ja keltainen. (Poikkeus:Näistä ei voida sekoittaa valkoista väriä) Värivaloja sekoitettaessa: Punainen, vihreä ja sininen.

  26. Väri - VÄLIVÄRIT l. sekundäärivärit - Sekoittamalla päävärejä muodostuu välivärit. Pigmenttiväreissä: Oranssi, vihreä ja violetti Värivaloja sekoitettaessa: purppuranpunainen, keltainen ja sinivihreä - VASTAVÄRIT l.komplementtivärit - Pigmenttivärien päävärit ovat valonsekoituksessa välivärejä ja Pigmenttivärien välivärit ovat valoa sekoittaessa päävärejä. eli: Pigmenttivärit: punainen-vihreä sininen-oranssi keltainen-violetti jne.

  27. Väri - KYLMÄT JA LÄMPIMÄT VÄRIT - Puhuttaessa kylmistä ja lämpimistä väreistä tarkoitetaan kylmillä väreillä sini-vihreitä ja lämpimillä väreillä puna-keltaisia sävyjä - ADDITIIVINEN VÄRINSEKOITUS - Kun sekoitetaan valon päävärit elipunainen, vihreä ja sininen, lopputuloksena on valkoinen valo. Tätäns. valoa lisäävää sekoitusta kutsutaanadditiiviseksi "värin" sekoittamiseksi.

  28. Väri - SUBTRAKTIIVINEN VÄRINSEKOITUS - Subtraktiivinen värinsekoitus taas tapahtuu väripigmenteillä. Eli väriaineilla. Päävärit sininen, punainen ja keltainen tuottavat sopivasti sekoitettuna mustan värin.

  29. Muodot - muoto koostuu elementeistä joita voi olla yksi tai useampia - muoto voi olla kaksi- tai kolmiuloitteinen - ihminen pyrkii aina tunnistamaan muodon kokonaisuuden (muodostaa kokonaisuuden aivoissa) - perusmuotoja ovat esim. kolmio,neliö ja ympyrä - muotojen symboolisia merkityksiä (risti, kolmio, ympyrä ja neliö…)

  30. Muodot • kokonaisuuden muodostavan elementtiryhmän ominaisuudet • läheisyys • samankaltaisuus • jatkuvuus • sulkeutuneisuus • alue

  31. Muodot Yleisimmät luokitellut muodot • geometrinen muoto • orgaaninen muoto • ihmisen tekemä muoto • luonnonmuotojen sovellutukset • luonnon olosuhteiden vaikutus muotoon

  32. Rytmi - Rytmi sitoo katseen kuvaan ajanjaksoiksi, jonka verran olemme kiinnostuneita näkemästämme. - Rytmi havaitaan, kun eri osatekijat kuvassa esiintyvät jollakin tavoin säännöllisessä tai havaittavassa intervallisessa järjestyksessä eli jaksotuksessa.

  33. Rytmi -Säännöllisyys voi muodostua myös säännöllisestä epäjärjestyksestä. - Ihminen kaipaa ympärilleen järjestystä pystyäkseen jäsentämään ja ymmärtämään näkemäänsä.

  34. Rytmi -Rytmiä voidaan jaotella mm. vapaan ja tiukan rytmin välillä. - Orgaaninen rytmi - Geometrinen rytmi - Mekaaninen rytmi

  35. Rytmi -Rytmitys syntyy yksinkertaisimmillaan mm: - muodon - koon - paikan - suunnan - värin - liikkeen - valon ja varjon vaihteluista.

  36. Rytmi -Jotta rytmi säilyttää mielenkiinnon, tulisi toistossa olla samanlaisuutta ja eroavaisuutta sopivassa määrin. -Tasarytmin toistelu muuttuu helposti tylsäksi.

  37. Rytmi

  38. Tilannekuvaus - käyttäjältä vaaditaan kykyä kameran hallintaan, rutiinit syytä olla kunnossa - kameran monipuolinen automatiikka auttaa - yksilölliset piirteet ja sommittelu - toiminnan toistumisen seuranta - lyhytkestoisella salaman välähdyksellä “jäädytys”-efekti

  39. Tilannekuvaus

  40. Tilannekuvaus - kameran objektiivilta vaaditaan valovoimaa ja filmiltä herkkyyttä - lyhyt polttoväli -> pieni tärähdysvaara - pieni syväterävyys -> tarkka tarkennus -> epäterävä tausta ja etuala

  41. Tilannekuvaus - kohteen liikkuminen + tärähdysvaara vaikuttaa valotusaikaan - esim. Pitkä valotusaika liikkuvalle kohteelle luo kohteesta “venytetyn”

  42. Tilannekuvaus

  43. Kameran käsittely - käsittelytaito pienentää tärähdysvaaraa - tuki ympäristöstä + erityisjalustat - taskujalusta apuna myös muille kuin vaakapinnoille