1 / 28

Maahanmuuttajataustaiset lapset Suomessa

Maahanmuuttajataustaiset lapset Suomessa. Lotta Haikkola Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos lotta.haikkola@helsinki.fi. Luennon runko. 1 Osa Maahanmuuttotutkimuksen perspektiivejä, lasten asema tutkimuksessa Yhteisön, kulttuurin, tilan ja ajan käsitteet tutkimuksessa

uta
Download Presentation

Maahanmuuttajataustaiset lapset Suomessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Maahanmuuttajataustaiset lapset Suomessa Lotta Haikkola Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos lotta.haikkola@helsinki.fi

  2. Luennon runko 1 Osa • Maahanmuuttotutkimuksen perspektiivejä, lasten asema tutkimuksessa • Yhteisön, kulttuurin, tilan ja ajan käsitteet tutkimuksessa • Transnationalismi 2 Osa • Lasten transnationaaliset sosiaaliset tilat. Esimerkkejä omasta tutkimuksesta • 1) Tausta 2) Käytännöt, verkostot ja tilat

  3. Taustaksi: tilastoja maahanmuuttajista Suomessa ja Helsingissä Suomi • Vieraskielisiä koko väestöstä 3 % • Lapsiväestöstä 3,1 % (34 000 / 1 103 700) • Lapsia joiden kotona puhutaan vierasta kieltä 5,4 % Helsinki • Helsingin väestöstä 8,2 % vieraskielisiä • Lapsiväestöstä (alle 19-v) n. 10 %, n. 10 600 (101 000) (+muu pk-seutu?) • Aikuisväestöstä (19+) 7 % • Päiväkodit ja koulut saaneet ottaa vastaan monikulttuuristumisen

  4. Toinen sukupolvi • 49 000 henkilöä (synt. Suomessa, toinen vanhempi mm) vuonna 2005 • Rekisteröity äidinkieli suomi tai ruotsi 70 %, 30 % muu • 95 % on alle 25-vuotiaita • Toinen sukupolvi on kasvamassa opiskelu-, perheellistymis- ja työikään • 2015: 30 000 maahanm.taustaista toisen asteen koulutukseen/työelämään • Parisuhteet ja perheellistyminen → kv-parisuhteet (Martikainen 2007) • Samalla kun 1 sukupolvi saapuu koko ajan • Trendejä: Vieraskielisten peruskouluikäisten määrä kaksinkertaistuu Helsingissä vuoteen 2025 mennessä

  5. Lapset ja nuoret politiikassa (policy) • Miltä näyttää maahanmuutto/monikulttuurisuuspolitiikka lasten ja nuorten kannalta? • Kotouttamisdokumenteissa: Ei velvoitetta oman kotouttamissuunnitelman tekemiseen, lapset perheen mukana • Koulun ja päivähoidon piirissä, odotetaan hoitavan • Tunnistetaan kokonaisvaltaisen kotouttamisen puute ja tarve yksilöllisille kotouttamissuunnitelmille (koti, koulu, vapaa-aika) • Helsingin kaupunki -> kotouttamissuunnitelmassa (1999) ei mainita lapsia tai nuoria

  6. Entä “kotouttamisvaiheen” (3 v) jälkeen? -> kokonaisvaltainen lapsi/monikulttuurisuuspolitiikka? • Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa (2007-2011): etniset vähemmistöt, etniset ryhmät maahanmuuttajataustaiset huomioidaan: ”Yhdenvertaisuus ja syrjintä”: syrjinnän torjuminen, oikeus omaan kulttuuriin ja sosiaalinen vahvistaminen. • Todetaan “Maahanmuuttajat kotoutuneet suurimmaksi osaksi hyvin”, sitten nostetaan ongelmatapauksia esiin (ongelmat koulutuksessa, syrjäytyminen) • Hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman sisältö: Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen yhteiskunta,hyvinvoiva lapsiperhe sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Läpileikkaavina teemoina nostetaan jokaisessa osa-alueessa esiin sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus

  7. Missä näkyvät? • ”Lapsen edun” käsite maahanmuuttopolitiikan ja turvapaikkapolitiikan arvona • Monikulttuurisuus • Oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisen oikeus

  8. Siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen tutkimuksen perspektiivejä • Push-pull • Assimilaatio → lineaarinen sukupolvittain etenevä prosessi, oma kulttuuri jää hiljalleen pois (sulatusuuni) • Etninen pluralismi → etninen tausta säilyy resurssina (salad bowl) • Integraatio → taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen osallistuminen, ”oma kulttuuri” säilyy →monikulttuurisuus • II MS jälkeen, ”uusi siirtolaisuus”: Second-generation decline → Tarkennettu: • ”segmented assimilation” - 3 spesifiä polkua • new assimilation” – ”Bumby road” • HUOM. Selittävät 2 sp:n sosiaalista asemaa varhaisaikuisuudessa, ei sinällään lasten asemaa

  9. Berry:n akkulturaatiomalli (1989, 1997):

  10. Lapset maahanmuuton tutkimuksessa • Tärkeä osa: Assimilaation ”agentteja”, omaksuvat nopeasti uuden maan tavat • ”Eritahtinen akkulturaatio” sukupolvien väliset ongelmat → marginalisaatio • Perheen sisäisen sosialisaation ”kääntyminen ympäri” • Kahden kulttuurin välissä tai ”kulttuurien törmäyksen” uhri → nykyisin pikemminkin osallisena kahdessa kulttuurissa, aktiivisena • Nuorisokulttuurit, identiteettikysymykset, rasismi • Hybridit kulttuurit, kreolisaatio • Suomessa ”jäsenyys”, rasismi, etniset suhteet esim. kouluissa, kansalaisuus ja kansallisuus, suomalaisuus

  11. Yhteisö, kulttuuri, tila, aika ja liike näissä malleissa • Yhteisö ja kulttuuri: homogeeninen, muuttumaton, siihen voi assimiloitua/integroitua. Sekä vähemmistöt että valtaväestö ovat homogeenisia kokonaisuuksia, joita yhdistää sama kulttuuri. Jo integroitunut yhteiskunta • Tila: Epäjatkuvaa, erillistä. Tila jakautunut kansallisvaltioiden rajojen mukaisiin kokonaisuuksiin. Nämä kantavat sisässään yhteisöä, kulttuuria ja identiteettiä, jotka kansallisvaltioiden sisällä ovat yhtenäisiä ja homogeenisia. • Aika: Lineaarinen, katkeaa muuttoon (ei siis vastakohta ”sykliselle” aikakäsitykselle) • Liike: suuntautuu lähtömaasta vastaanottavaan maahan, kuten maastamuutto/maahanmuutto-termit (emigration ja immigration) kertovat

  12. Metodologinen nationalismi • Sosiaalitutkimus yleisesti ja siirtolaisuuden ja maahanmuuton tutkimus sen osana on ollut kansallisvaltiokeskeistä. Kansallisvaltio ja sen sosiaaliset, symboliset ja maantieteelliset rajat ovat olleet (sosiologisen) analyysin lähtökohta • → ”Metodologinen nationalismi”, jolla tarkoitetaan juuri taipumusta ottaa annettuna kansallisvaltio ja sen rajat sosiologisessa analyysissä. Näkyy: 1) nationalismin huomiotta jättäminen 2) luonnollistaminen 3) alueelliset rajat: analyysi tiettyjen rajojen sisällä • Yhteiskunnan, ja jossain määrin myös sosiaalisen on nähty sijoittuvan kansallisvaltion rajojen sisälle, samoin kulttuurin, identiteetin ja ehkä myös historian. Sosiaaliset rakenteet, sosiaaliset suhteet ja ihmisten elämä on analyyseissä sijoittunut kansallisvaltion rajojen sisään

  13. Maahanmuuttajat ja metodologinen nationalismi • Määritelleet tutkimusta ja käsityksiä maahanmuuttajien sopeutumisesta vastaanottavaan maahan → ollut ominaista, että muutto katkaisee tilallisesti ja ajallisesti maahanmuuttajan elämän kahteen aikakauteen, joilla ei ole yhteyttä toisiinsa • Kaikki sosiaaliset suhteet lähtömaahan katkeavat, maahanmuuttajalla ja erityisesti pakolaisella ei ole varteenotettavia resursseja aloittaa elämäänsä uudessa maassa. Ne resurssit, joita muuttajalla on, ovat kulttuurisidonnaista ”taakkaa” • Tähän vääristymään on vastannut tutkimuksen paradigman muutos → Maahanmuuttajien elämää ei voi enää ymmärtää keskittymällä vain kansallisvaltioiden rajojen sisälle -> transnationalismin tutkimus

  14. Transnationalismi • Tutkimuksen paradigman muutos • Maahanmuuttajat ylläpitävät jatkuvia merkityksellisiä kulttuurisia, sosiaalisia, emotionaalisia, taloudellisia, poliittisia, uskonnollisia ja perhesiteitä lähtömaihinsa. Näitä on ymmärretty ja käsitteellistetty transnationalismina, transnationaaleina verkostoina, yhteyksinä, transnationaalisina sosiaalisina kenttinä ja transnationaalisina sosiaalisina tiloina. • Institutionaalisesta ei-muodollisiin • Keskeistä sosiaalisten siteiden ylirajaisuus • Verkostot • Toimijan näkökulma • Käytännössä: uskonnolliset yhteisöt, kotimaahan suuntautuvat järjestöt, yritystoiminta, puolueet, informaalimpi: perhesiteiden ylläpito, rahalähetykset

  15. Transnationalismi, jatkuu Mahdollistaa ja ylläpitää • ICT, halpa matkustus • ei paikasta irrallista, vaan kiinnittyy paikkoihin • Sekä lähtö- että vastaanottokonteksti vaikuttaa transanationaalisuuden muotoutumiseen: maahanmuuton kontrolli, monikulttuurisuuspolitiikat, kansalaisuuskäytännöt, vähemmistöpolitiikka • Ylläpito ei ole uusi ilmiö, “kansallisvaltiosokeuden” takia ei ole otettu tutkimuksessa huomioon suuressa mittakaavassa

  16. Transnationalismi, jatkuu • Miksi merkityksellistä ja mitä kysymyksiä herättää? • Assimilaation ja transnationalismin suhde → Lojaliteetti? Tällä hetkellä keskeinen kysymys • Suhde segmented assimilation -teesiin: transnationaalisuus voi olla strategia vastustaa rasismia ja sos. laskua • Assimilaatio, esim. amerikkalaisen identiteetin omaksuminen voi tarkoittaa marginalisaatiota → transnationaalien yhteyksien ylläpito • moniulotteinen ilmiö, kompleksisia kysymyksiä, sekä lähtö- että vastaanottavan kontekstin intressit mukana

  17. Lasten asema transnationalismin tutkimuksessa • Am. tutkimuksessa lasten/toisen sp:n transnationaalisten käytäntöjen nähty olevan yhteydessä assimilaation segmentoitumiseen (vrt. edellä) • Kulttuurisesti ”hybridit kulttuurit”, uudet kulttuurin muodot • Toisaalta verrattuna integraatiomalliin, lasten identiteettien on nähty viittaavan lähtömaan maan kulttuuriseen ja maantieteelliseen kokonaisuuteen. Lapset nähty tutkimuksessa diasporisten identiteettien ja kulttuurin säilyttäjinä • Sosialisaation näkökulma  millaisia ovat 2 sp:n transnationaalit käytännöt? • Lasten lähettäminen takaisin

  18. Oma tutkimus, taustaa • Kiinnostunut siitä millaista lapsuutta eletään muuton johdosta • Myös lasten toimijuuden muodoista, kansallisvaltiot ylittävistä prosesseista • Ajatus lapsista kahteen yhteiskuntaan kiinnittyvien sosiaalisten suhteiden kentässä: ei pelkästään kulttuurinen ulottuvuus, ”kahden kulttuurin välissä”, vaan sosiaalisissa tiloissa, jotka paljon laajempia • Kiinnostunut transnationaalista arjesta • Kysyn: Miten lapset itse neuvottelevat jäsenyyttään sekä vastaanottavassa maassa että lähtömaassa ? Mihin lasten omat määritelmät viittaavat? Mitkä ovat lasten kuulumisen kontekstit? Millaisia konkreettisia TN käytäntöjä lapsilla on? Miten lasten transnationaalisuus tulee ymmärrettäväksi? Millaisia resursseja niihin kiinnittyy, vaikuttavatko lapsen elämään, miten verkostot mahdollisesti ohjaavat lasten tulevaisuudensuunnitelmia?

  19. Aineisto • Aineisto: 12-16-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten elämäkerrat ja haastattelutelämäkerroista • 23 haastateltua. Haastattelut kahdesta koulusta Pohjois- ja Itä-Helsingistä • Myös ”kenttämuistiinpanoja”, osallistuvaa havainnointia kolmannen sektorin seminaareista ja muista tapahtumista • Sekä Suomessa syntyneitä että Suomeen pieninä muuttaneita. • Monietninen/kansallinen aineisto: somaleita, kurdeja, Saharan eteläp. Afrikka, Aasia • Kysymykset kotimaasta ja kulttuurista hankalampia, tuntuvat siltä, että lapset eivät kauheasti halua vastata, suvusta, perheestä, matkoista, yhteydenpidosta kertoivat mielellään

  20. Sosiaaliset tilat, verkostot, kytkeytymiset Lapset? • Mitä konkreettisesti tekevät, miten itse kytkeytyvät? • Minkälaisissa verkostoja heillä on? • Miten ja millainen tila syntyy?

  21. Yhteydenpito H: Miten te pidätte sitä yhteyttä? A: Puhelimen kautta, netin kautta, sähköpostilla. Esim. Belgiaan sähköpostilla, puhelimessa. Mut niihin, jotka asuu Ruotsissa mä pidän eniten yhteyttä (naurahtaen), et milloin tuutte meseen? Ja niil on kaks kertaa viikossa aikaa olla mesessä, koska niillä ei oo vielä. Ja nekin sai oleskeluluvan just siellä. Niin niillä ei oo vielä tietokonetta kotona. Niin sit kun ne saa H: Niin sit voi olla koko ajan A: Joo sit ollaan koko ajan H: Teillä on tietokone kotona? A: Joo H :Siis onko se päivittäistä se yhteydenpito? A: Joo. No jos ei oo tärkeetä asiaa. Esim. mun äidin leikkaus on nyt, ne soittaa joka päivä, miten hän voi, onko hänellä joku ongelma (Tyttö 14, Keski-Aasia)

  22. Kytkeytymiset

  23. Vierailut H: Tota.. Muistatsä niistä vierailuista muuta? Tai mitä te teitte ja kauan te olitte? A: Tota me oltiin. Me oltiin enemmän sukulaisilla ja sit me käytiin jossain paikoissa, niin kun kaupoissa ja tämmösissä. Sitten siellä me käytiin siellä meidän maatilalla.[---] Mmmm: se on niin kun semmonen maatila vaan iso. Siel asuu ihmisiä paljon. Sielläkin oli aika hauskaa!… Kyl siel Tehranissa, kun me käytiin siellä, siel oli aika hienoo. Mut me oltiin sellasessa, mun perheen, mun sukulaiset asuu sellasissa pienissä, ei ne oo kaupunkeja, niin kun osia, niin kun Kontula ja nää. Mut siellä, ei siellä nyt niin hienookaan ollut.. Ne talot oli jotenkin. H: Ketä kaikkia sun sukulaisia asuu siellä Iranissa? A: No, kaikki. Melkein kaikki, mun äidin veljet ja mun isoäiti ja isoisä. S: Ihan kaikki, melkein kaikki A: Mun serkut ja setä asuu täällä Suomessa S: Ja pikkuserkut H: Kauan te olitte silloin siellä? A: Me oltiin koko kesä. H: Mikä siinä oli kivointa siinä vierailussa? A: Hah! En tiedä, vähän kaikki. Siellä oli kiva päästä niihin kauppoihin, ja sitten ulos puistoihin joka yö. Siel oli lämmin. Siel oli aika paljon ihmisii siellä. Myytiin jotain, niinkun jäätelöö tai.. (tyttö, kurdi)

  24. (Perheen) verkostot ja vierailut - missä ja ketä?

  25. Verkostoissa • Sidosten luonne: vaihtelevat kiinteistä häilyvään tuttuuden tunteeseen • Tietoisuus laajasta verkostosta • Resurssit: kontaktit paikkoihin, joissa mahdollisuuksia (verrattuna Suomeen): Dubai, Lontoo, Washington, Egypti + kontaktit paikkoihin, joissa huonommat mahdollisuudet: Ex-Jugoslavia, Afrikka → vertailun ja neuvottelun vara • “Kulttuurinen” pääoma: matkustamisen tuoma kokemus, kokemukset erilaisista mahdollisuusrakenteista, elintasosta, asuinmuodoista, arjen tavoista, kulttuureista, nuorisokulttuureista

  26. Lasten transnationaalisuus • Sidoksissa perheen käytäntöihin Suomessa ja oleskelustatukseen,passeihin • Tulee ymmärrettäväksi ja muodostuu perheen ja matkustamisen kautta Perhe, suku • Tuntemisen ja tuntemattomuuden logiikka, tulla tunnetuksi, joksikin • Rakennetaan potentiaalista perhettä ja sukua. Vaikka ei tunneta kaikkia viitataan heihin ja mahdolliseen tulevaan tapaamiseen • Irrottaminen pakolaisuuden kontekstista → syy laajoille verkostoille ”suuri suku”, ei pakolaisuus • Tuntuu olevan tärkeää hyvinvoinnille → tuki? Matkustaminen • Irrottautuminen transnationaalisuuden viitekehyksestä (sos. suhteista), matkustamnen itsessään tulee tärkeäksi. Lähenee tavallista matkustamista, turismia. Sijoittuu kuitenkin turismin ja perheen välimaille, “määrittelemätön sosiaalinen käytäntö”? • Resurssi: ”mä voin mennä minne tahansa” (vs. suomalainen ei voi) • Tuttuuden tila levittäytyy laajalle, mutta kiinnittyy spesifeihin paikkoihin

  27. Suomeen kiinnittyminen • Ei pidä ymmärtää, että estäisi kokonaan kiinnittymistä Suomeen tai että kokisivat, että Suomi on merkityksetön • arkinen kiinnittyminen kouluun, naapurustoon, kaveripiiriin • erityinen elementti: kiinnittyminen koulutusjärjestelmään ja hyvinvointipalveluihin • silti jatkuva “liikkeen tuntu”: “haluan jäädä Suomeen”, “vois lähteä jonnekin opiskelemaan” • Monimutkaistaa jäsenyys”neuvottelua”, identiteetin muodostusta

More Related