lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuuntelemmeko
Download
Skip this Video
Download Presentation
Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ?

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 13

Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ? - PowerPoint PPT Presentation


  • 113 Views
  • Uploaded on

Anna-Maija Puroila, tutkijatohtori TelLis -projekti 2010-2013 ”Päiväkotiarki lapsen kertomana” (Suomen Akatemia 21892) Lapsen hyvä arki –hankkeen seminaari Ylivieska 10.9.2011. Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ?. Millaisten kertomusten äärellä olemme?.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko ?' - lottie


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuuntelemmeko
Anna-Maija Puroila, tutkijatohtori

TelLis -projekti 2010-2013

”Päiväkotiarki lapsen kertomana”

(Suomen Akatemia 21892)

Lapsen hyvä arki –hankkeen seminaari

Ylivieska 10.9.2011

Lapsetkertovathyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko?
millaisten kertomusten rell olemme
Millaisten kertomusten äärellä olemme?
  • Kertomusten konteksti
    • 3 pohjoissuomalaista kuntaa
    • 6 päiväkotiryhmää (1-6 v)
    • lapsia yhteensä noin 100
  • Tutkimusaineiston luonne
    • havainnointeja päiväkotiarjen tilanteista
    • nauhoitettuja keskusteluja
    • lasten piirustuksia ja piirustustarinoita
    • lasten ottamia valokuvia
  • Tutkijoina
    • osallistumme kertomusten tuottamiseen
    • kerromme tarinoita uudelleen, uusissa tilanteissa, uusille yleisöille
miten lapset kertovat
Miten lapset kertovat?
  • Monet kertomisen tavat:
    • ilmeet, eleet, kehonkieli,
    • itku, nauru,
    • leikki,
    • piirtely, laulaminen, käsillä tekeminen,
    • liikkuminen,
    • puhe,
    • hiljaisuus, vetäytyminen
miksi lasta pit isi kuunnella
Miksi lasta pitäisi kuunnella?
  • Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla
  • Kolme taustajuonnetta (Moss, Clark & Kjorholt 2005)
    • Lapsen oikeudet (YK:n lapsen oikeuksien sopimus)
      • Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa asioissa
      • Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi
      • Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti
    • ”Uusi lapsitutkimus”
      • Children as ’becomings’ > children as ’beings’
      • Tutkimus kiinnostunut yhä enemmän lapsista oman elämänsä asiantuntijoina
      • Lapset tutkimuksen kohteista osallisiksi, ”kanssatutkijoiksi”
    • Talouden muutos
      • Lapset asiakkaina, kuluttajina
mit on kuunteleminen mukaillen rinaldi 2005
Kuunteleminen yhdistää meitä toisiimme
    • Kuuntelemme kaikilla aisteillamme
    • Kuunteleminen liittyy lukuisiin erilaisiin kieliin, symboleihin, koodeihin ja tapoihin, joilla ilmaisemme itseämme
    • Kuuntelemiseen liittyy uteliaisuutta, epäilystä, toivoa, kiinnostusta; kuuntelemisessa on aina emootioita
    • Kuunteleminen on avoimuutta erilaisuudelle, toisen ihmisen näkökulmien ja tulkintojen arvon tunnistamista
    • ”Kuunnella” on aktiivinen verbi, johon kytkeytyy tulkintaa, merkityksenantoa ja arvonantoa viestin lähettäjää kohtaan
    • Kuunteleminen ei tuota vastauksia, vaan muodostaa kysymyksiä
    • Kuunteleminen ei ole helppoa; se edellyttää omien ennakkoluulojen kyseenalaistamista ja avoimuutta muutokselle
    • Kuunteleminen rikastuttaa sekä viestin lähettäjää että kuuntelijaa
    • Kuunteleminen on edellytys oppimista edistävän suhteen muodostumiselle
    • Kuunteleminen on konteksti, jossa opitaan kertomaan ja kuulemaan
Mitä on kuunteleminen? (mukaillen Rinaldi 2005)
mit lapset kertovat hyvinvoinnistaan
Mitä lapset kertovat hyvinvoinnistaan?
  • Having:
    • Materiaalinen ympäristö
  • Loving:
    • Ihmissuhteet
  • Being:
    • Suhde yhteiskuntaan (arvostus, mahdollisuudet merkitykselliseen toimintaan, osallisuuteen ja vaikuttamiseen)

(Allardt 1976)

having
Having
  • Millainen on lapsen suhde päiväkodin materiaaliseen ympäristöön?
loving
Loving
  • Millainen on lapsen suhde päiväkodin aikuisiin ja toisiin lapsiin?
being
Being
  • Millaista lapsuutta päiväkodeissa rakennetaan?
    • Lapsi yksilönä vs. ryhmässä
    • Lapsen autonomia vs. aikuisen auktoriteetti
    • Lapsen oppiminen vs. aikuisen opettaminen
    • Lapsi tässä ja nyt (being) vs. tulevana koululaisena, aikuisena (becoming)
havaintoja kuuntelemisen haasteista
Havaintoja kuuntelemisen haasteista
  • Minulla on tarve puhua paljon, selittää, opettaa
  • Puhun lapsen puheen päälle; en malta odottaa, kun lapsi etsii sanoja
  • Kysyn monta kysymystä yhtä aikaa

A-M: Aa. Onks siinä kaikkein hauskimmat pelit nämä tammi, mylly ja mitä nämä on labyrintti? (Ö..) Vai mikä ois kaikkein hauskin peli? [Viivi äännähtää kuin vastatakseen A-M ensimmäiseen kysymykseen, mutta A-M jatkaa puhettaan toisella kysymyksellä]

  • Kysyn rajaavia kysymyksiä (vrt. kertomaan motivoivat kysymykset)

- Onko Selinasun kaveri?

- vrt. Kukahan tässä kuvassa on? Millainen lapsi tässä kuvassa on? Mitä näet?

  • Tarjoilen omia sanojani, omia tulkintojani

Lapsi: Yks meni vähä hu…

A-M: Ei se haittaa. Se ei haittaa mittää vaikka mennee vähä huonosti, kudigikamerassa ei haittaa mittää vaikka ottaa paljo.

  • En huomaa lapsen sanattomia viestejä tai en reagoi niihin
  • Useampi lapsi haluaa kertoa samaan aikaan
  • Erilaiset lapset, erilaiset kertomisen tavat
havaintoja kertomista ja kuuntelemista edist vist tekij ist
Havaintoja kertomista ja kuuntelemista edistävistä tekijöistä
  • Aikaa ja tilaa lapsen kertomiselle
  • Katsekontakti, fyysinen läheisyys
  • Kehonkieli
  • Kokonaisvaltainen läsnäolo
  • ”Kannattelevat kommentit”, palaute
    • Kuullun toistaminen
    • Motivoivat, avoimet kysymykset
    • Tunteiden ilmaiseminen ja nimeäminen
    • Äännähdykset, nyökkäykset

Lapsi: Ja siinä oli se ilkee äijä.

AM: Oliko?

Lapsi: Oli.

AM: Mitenhän sille tapahtu?

Lapsi: Mää en tykännyku mää näkkiin, että siinä täällä leikataan sitä [näyttää kättä].

AM: Sormeelekattiin?

Lapsi: Ei ku täällä oli näin täällä sisällä ja oli inhottavan näkönen.

AM: Joo. Niin siinä tarinassa oli joku ilkee…

Lapsi: äijä.

AM: Joo. Oliko se sille pojalle ilkee?

Lapsi: Oli sille pojalle, mutta se on niin rohkee, että se voi taistellakki ja siinä oli se taika myös…

matkaev ksi
Matkaevääksi
  • Kertomukset ovat ikkuna lasten maailmaan.
    • Onko päiväkodissamme tilaa lasten kerronnalle?
    • Millainen kuuntelija, kuulija ja kanssakertoja olen?
julkaisuja
Julkaisuja
  • Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (in press) Having, loving, being: Children’s narrated well-being in Finnish day care centres. Early Child Development and Care.
  • Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (in press) Does Santa exist? Children’s everyday narratives as dynamic meeting places at a day care centre context. Early Child Development and Care.
  • Puroila, A-M. (2010) Lapset ja tutkija päiväkotiarjen näyttämöillä. Teoksessa L. Turja & E. Fonsen (Toim.) Suuntana laadukas varhaiskasvatus. Professori Eeva Hujalan matkassa. Tampere: Suomen varhaiskasvatus ry, 14-29.
  • http://www.oulu.fi/ktk/kasope/tutkimus/tutkimusryhmat_ja _projektit/elava_kertomus/tellis/