slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 36

Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen - PowerPoint PPT Presentation


  • 73 Views
  • Uploaded on

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2011 - 2012 Välkky-oppilaitosverkoston päättäjäisseminaari 12.5.2011 Lepaan kartano, Hattula Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi. Ammattiopistostrategia (järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen ja palvelukyvyn vahvistaminen).

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen' - tadhg


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2011 - 2012Välkky-oppilaitosverkoston päättäjäisseminaari12.5.2011 Lepaan kartano, HattulaHallitusneuvos Merja Leinonenmerja.leinonen@minedu.fi

slide2

Ammattiopistostrategia (järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen ja palvelukyvyn vahvistaminen)

Hallitusohjelman valmistelu ja toimeenpano

KESU-valmistelu

EU-yhteistyön syventäminen

Opetushenkilön osaamisen ja saatavuuden varmistaminen

Rahoitusjärjestelmän kehittäminen (vahva taloudellinen perusta tulokselliselle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle)

Ammatilli-nen koulutus

2011 (- 2012)

Sähköisen asioinnin kehittäminen

Koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen ja hyvinvoinnin edistäminen

Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen (osaava ja työvoimatarpeisiin vastaava ammatillinen koulutus)

Elinikäisen oppimisen vahvistaminen

Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

slide3
AMMATTIOPISTOSTRATEGIA:

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALVELUKYVYN JA RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN EDISTÄMINEN

j rjest j verkon rakenteellinen kehitt minen 2006 2012 miss menn n
Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen 2006 - 2012: Missä mennään?

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 1.1.2011 lukien 198 (vuonna 2006 järjestäjiä 234).

Muutosta on tapahtunut sekä perus- että lisäkoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien määrässä (156 => 125) ja jossakin määrin myös pelkästään peruskoulutusta järjestävien järjestäjien määrässä (19 => 14).

Pelkästään lisäkoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien määrä on pysynyt ennallaan (59).

Eniten on vähentynyt kuntajärjestäjien (27 => 13) ja kuntayhtymäjärjestäjien (58 => 40) määrä.

Yksityisten järjestäjien määrä on vähentynyt vain muutamalla järjestäjällä (148 => 144).

j rjest j verkon rakenteellinen kehitt minen 2006 2012 miss menn n1
Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen 2006 - 2012: Missä mennään?

Vuosina 2006 – 2011 on tapahtunut 30 yhdistymistä, ja niissä on ollut mukana 68 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää.

Kun otetaan huomioon vuoden 2012 alusta lukien toteutettavat yhdistymiset, 2 kuntaa ja 1 kuntayhtymä eivät täytä väestöpohjavaatimusta.

Ammattiopistostrategian toimeenpano on siis edennyt hyvin, mutta rakenteellisen kehittämisen toimia on tarve tehostaa edelleen.

Koulutuksen järjestäjien palvelukyvyssä on edelleen suuria eroja, mikä käy ilmi esim. ammatillisen koulutuksen arvioinneista.

palvelukyvyn vahvistaminen
Palvelukyvyn vahvistaminen

Keskeisiä toimenpiteitä mm.:

järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen jatkaminen

läpäisyn tehostamisohjelman toimeenpanon jatkaminen

koulutuksen laadun jatkuva parantaminen ja laadunhallinnon vahvistaminen

koulutuksen asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen

koulutustarjonnan alueellinen kohdentaminen: suunnitelma ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnan ja opiskelijamäärien kohdentamisesta maakunnittain vuosina

2013 - 2016

miten t st eteenp in
Miten tästä eteenpäin?

OKM:n hankkeen päättymistä ja jatkotoimenpiteitä koskeva kirje 31.3.2011

Yhdistämistä koskevat hakemukset ministeriöön 31.8.2011 mennessä, jos yhdistyminen 1.1.2012 lukien

Hakemukset vuoden 2012 yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten OPH:seen 30.9.2011 mennessä

Yhdistämistä koskevat hakemukset ministeriöön 31.8.2012 mennessä, jos yhdistyminen 1.1.2013 lukien

Hakemukset vuoden 2013 yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten OPH:seen 30.9.2012 mennessä

OKM valmistelee ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuoden 2012 aikana (tarkempi aikataulu vuoden 2011 lopussa)

Valmistelun eri vaiheissa kuullaan koulutuksen järjestäjiä ja keskeisiä sidosryhmiä

tutke hankkeen toimeksianto
TUTKE-hankkeen toimeksianto
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto 27.2.2009.
  • Opetushallitus vastaa hankkeen toiminnallisesta toteuttamisesta ohjausryhmän linjausten mukaisesti.
  • Hankkeen taustalla KESUN 2007-2012 linjaukset ammatillisten tutkintojen kehittämisestä.
  • Hankkeen toteutuksessa otettava huomioon AKKU-uudistuksen sekä kansallisen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen valmistelun eteneminen.
  • Aikataulu:
    • tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeita ja arvioijia koskevat ehdotukset 28.2.2010
    • tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvät ehdotukset ja hankkeen loppuraportti 31.10.2010
tutke hankkeen teht v t
TUTKE-hankkeen tehtävät
  • Selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää yhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajat ylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia valita tutkintoonsa osia muista saman tai toisen tutkintotyypin tutkinnoista.
  • Edelliseen yhdistyen arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistasot alan nykytarpeita vastaavan kokonaisuuden, ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa
  • Tehdä ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista.
  • Tehdä ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista.
tutke hankkeen eteneminen i vaihe
TUTKE-hankkeen eteneminen (I vaihe)
  • Selvityshenkilöt selvittämään:

1) tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeita ja

2) tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeita.

  • Selvityshenkilöiden raportit 10/2009.
  • Kuulemistilaisuus 11/2009.
  • Väliraportti 29.3.2010.
  • Lausuntokierros 5/2010, lausuntoyhteenveto 8/2010.
  • OKM:n päätökset esitysten eteenpäin viemisestä
    • kahdessa vaiheessa: vuonna 2011 ja 2012
tutke v liraportti ehdotukset
TUTKE-väliraportti: Ehdotukset

Tutkintotoimikuntajärjestelmän ja tutkintosuoritusten arvioinnin keskeisten kehittämishaasteiden pääryhmät:

1) näyttötutkintojen järjestämisen laadun seuranta ja tutkintosuoritusten arvioinnin laadun varmistaminen;

2) tutkintotoimikuntatyön organisointi ja työstä maksettavat palkkiot; sekä

3) tutkintotoimikuntatyön rahoitus.

tutke hankkeen eteneminen ii vaihe
TUTKE-hankkeen eteneminen (II vaihe)
  • Tilaustutkimus: Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus:1) koordinoiva hanke ja

2) klusteritutkimus.

  • Tilaustutkimuksen väliraportti ohjausryhmälle 4/2010.
  • Tilaustutkimuksen loppuraportti 9/2010.
  • Kuulemistilaisuus 9/2010.
  • Ohjausryhmäkäsittely 9-10/2010.
  • TUTKE-hankkeen loppuraportti 11/2010, luovutus 12/2010
  • Lausuntokierros, lausuntojen määräaika 18.3.2011
tutke loppuraportti ehdotukset
TUTKE-loppuraportti: Ehdotukset

1) tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin;

2) tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys;

3) tutkintojen kokonaisuus; sekä

4) tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus

viitekehyksen valmistelu
Viitekehyksen valmistelu
  • KESU 2007 – 2012: Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pohjalta.
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2008/C111/01/EY) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23.4.2008
  • OKM:n asettama laaja valmistelutyöryhmä (NQF-työryhmä), toimikausi 1.9.2008 - 30.6.2009
  • Työryhmän muistio 11.6.2009, luovutus 20.8.2009.
  • Lausuntokierros työryhmän esityksistä 8 - 10/2009
  • Keskusteluseminaari 10.12.2009 Helsingissä.
viitekehyksen valmistelu1
Viitekehyksen valmistelu
  • Eurooppalaista kehitystä seurattu jatkuvasti EQF Advisory Groupin (EQF AG), Cedefopin selvitysten, EQF-projektien ja yhteistyöverkostojen avulla/kautta
  • HE-luonnos (sisälsi myös asetusluonnoksen) keväällä 2010.
  • Lausuntokierros HE-luonnoksesta 5 - 6/2010
  • Keskusteluseminaari 17.6.2010 Helsingissä
  • HE 165/2010 eduskunnalle 10/2010 (tavoitteena, että laki ja asetus tulisivat voimaan 1.1.2011)
miten t st eteenp in1
Miten tästä eteenpäin?

HE eduskunnan käsittelyssä 10/2010 - ?/2011. Tällä hetkellä sivistysvaliokunnassa, joka kokoontuu seuraavan kerran vaalien jälkeen.

Asetusteksti viimeistellään, kun saadaan sivistysvaliokunnan mietintö.

Samaan aikaan HE:n käsittelyn ja asetuksen viimeistelyn kanssa valmistellaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettua sijoitteluraporttia.

Työryhmä valmistelemaan viitekehyksen laajentamista osaamisen viitekehykseksi (osaamiskokonaisuuksien määrittely)?

he n keskeinen sis lt
HE:n keskeinen sisältö
  • Säädetään laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä.
      • koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon (rakentuu EQF:n pohjalle).
      • Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille säädetään valtioneuvoston asetuksella.
  • Viitekehyksessä kuvataan tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä.
  • Viitekehykseen sijoitetaan ensi vaiheessa ainoastaan opetushallinnon ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät.
viitekehyksen tavoitteet
Viitekehyksen tavoitteet
  • lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta
  • parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä:
      • kuvaa suomalaiset tutkinnot ja muut laajat osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla
      • yhtenäistää käytettäviä käsitteitä
  • määritellä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet
  • lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta
  • helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta
  • helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista ja edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin
  • tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista
  • tukea elinikäistä oppimista
  • parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja tukea laadun arviointia
asetusluonnos vaativuustasojen kuvaukset ja sijoitteluperiaatteet
Asetusluonnos: vaativuustasojen kuvaukset ja sijoitteluperiaatteet

Vaativuustasojen kuvaukset rakennetaan EQF:n pohjalle, niitä täsmennetään kansallisista lähtökohdista käsin.

Tasokuvaukset yleisiä, mahdollisuus täsmentää alakohtaisiksi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa ja opetussuunnitelmissa.

Tutkinnot ja oppimäärät sijoitetaan viitekehykseen siten, että vaikka tutkinnossa olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, se sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii (ns. best fit-periaate).

Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa tai osaamis-kokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet.

Tietyn tutkintotyypin kaikki tutkinnot sijoitetaan ensisijaisesti samalle viitekehyksen tasolle (pl. yksittäiset ammatilliset tutkinnot).

Tutkinnon osia ei sijoiteta viitekehykseen erikseen, vaan ne sijoittuvat sille tasolle, jolle tutkinto itsessäänkin sijoittuu.

mik on ecvet
Mikä on ECVET?

Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka avulla

tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä osana tutkintoja

parannetaan tutkintojen ja opetussuunnitelmien läpinäkyvyyttä

edistetään liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen (2009/C 155/02, 18.6.2009), jossa suositellaan, että jäsenvaltiot

tukevat ECVET-järjestelmää EQF:n kaikilla tasoilla ammatillisen koulutuksen tutkintojen yhteydessä

luovat tarvittavat edellytykset ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin, jotta ECVET-järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuodesta 2012 alkaen.

Kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen

Perustuu oppimistuloksiin (EQF)

23

mik on ecvet1
Mikä on ECVET?

Keskeisenä osana tutkinnot ja tutkintojen/koulutusten osat, joiden oppimistulokset tunnistetaan ja tunnustetaan siten, että opiskelija voi hyödyntää niitä kerätessään suorituksia tutkintoa varten tai halutessaan siirtää niitä toiseen tutkintoon tai opinto-ohjelmaan.

ECVET-pisteet tarjoavat täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja tutkintojen osista.

Jokaista tutkintoa ja sen jokaista tutkinnon osaa voidaan kuvata opintopisteiden määrällä.

Virallisessa täysipäiväisessä ammatillisessa koulutuksessa vuoden aikana todennäköisesti suoritettavat oppimistulokset vastaavat 60:tä pistettä.

ECVET- järjestelmä sisältää välineet ja menettelytavat opintosuoritusten siirtoon

tutkintojen kuvauksen tutkinnon osina, oppimistuloksina ja pisteinä

yhteiset opintosuoritusten siirtoon liittyvät menettelytavat sekä asiakirjat.

24

slide25
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA

PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE

ty el m n kehitt mis ja palvelutoiminta
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA

Lähtökohta

  • yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja
  • vuodesta 2006
  • osa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa
  • hoitamista varten kehittämisavustuksia

OPH 2006-2009

ELYT 2010 –>

  • hankkeiden tavoite: työelämälähtöisen yhteistyön ja osaamisen lisääminen, verkostoituminen, yhteistyötyömallit, kehittämiskumppanuudet
ty el m n kehitt mis ja palveluteht v
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on

96 ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjällä, joista

  • 76:lla on pysyvä tyke-tehtävä ja
  • 20:llä on määräaikainen, vuoden 2011 loppuun voimassa oleva tyke-tehtävä.
ty el m n kehitt mis ja palvelutoiminta1
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta
  • OKM asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella
    • kehittämislinjaukset tyke-toiminnan aseman, tehtävän ja tulevaisuuden painopisteiden selkeyttämiseksi ja vahvistamiseksi ammatillisessa lisäkoulutuksessa
    • valtakunnallisen ja alueellisen tason toimenpiteet tyke-toiminnan ohjauksen ja seurannan organisoinnin ja koordinoinnin kehittämiseksi sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi
    • koulutuksen järjestäjätason toimenpide-ehdotukset tyke-toiminnan tavoitteiden, toimintatapojen ja –muotojen sekä yhteistyön vaikuttavuuden kehittämiseksi
    • ehdotukset tyke-tehtävän rahoituksen kehittämiseksi
  • väliraportti 3/2011 ja loppuraportti 9/2011
slide29
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

LAATUSTRATEGIA 2011 - 2020

ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011 2020 keskeiset linjaukset
Ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011 – 2020 keskeiset linjaukset

Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa

Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista

Luotettava ja monipuolinen tietoperusta (tulos- ja arviointitieto) ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi

Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin.

Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla

ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011 2020 keskeiset linjaukset1
Ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011 – 2020 keskeiset linjaukset

Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämää osaamista kehitetään jatkuvasti.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista

Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

Strategisia linjauksia ja niiden toteutumista tarkastellaan kolmen vuoden välein

ja strategiaa päivitetään tarvittaessa.

slide32
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMA

l p isyn tehostamisohjelma 2011 2014 k ynnistyy
Läpäisyn tehostamisohjelma 2011 – 2014 käynnistyy

Ohjelman taustalla ovat OKM:n asettaman nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamista pohtineen työryhmän ehdotukset.

Vuoden 2011 talousarviossa pyritään vauhdittamaan opintojen edistymistä mm. siten, että

käynnistetään ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi ohjelma

kehitetään toisen asteen yhteishakujärjestelmää ja opiskelijaksi ottamisen perusteita (perusasteen päättäneiden ja ilman ammatillista perustutkintoa olevien sijoittumisen tukeminen)

lisätään opintojen ohjausta.

Rahoitus yhteensä 16 milj. € (vuonna 2011 haussa 4 milj. €, haetaan OPH:sta)

l p isyn tehostamisohjelman tavoitteet
Läpäisyn tehostamisohjelman tavoitteet

kehittää ja käynnistää uusia toimenpiteitä läpäisyn tehostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi

levittää ja vakiinnuttaa toimiviksi osoittautuneet käytännöt koko ammatillisen koulutuksen kenttään ja kytkeä jo kehitetyt toimintamallit ehyeksi kokonaisuudeksi

kehittää systemaattisen seurantajärjestelmä, jonka avulla toimenpiteiden tuloksellisuutta voitaisiin nykyistä luotettavammin arvioida

löytää tehokkaita keinoja tukea opiskelijoita, joiden

keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi ja jotka sen vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä koulutusjärjestelmästä ja koko yhteiskunnasta

opinnot ovat pitkittyneet tai pitkittymässä

tutkinnon suorittaminen on jäänyt tai jäämässä kesken työelämään siirtymisen vuoksi.

l p isyn tehostamisohjelman toimenpidekokonaisuuksia
Läpäisyn tehostamisohjelman toimenpidekokonaisuuksia

opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen

pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi

koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa

aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi

asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnan tukeminen

Ensisijaisia laajat, verkostoyhteistyönä toteutettavat hankkeet

l p isyn tehostamisohjelman m r lliset tavoitteet
Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet

Nykytila

Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosentti on noin 10 % (9 %). (Uusimmissa tilastoissa 8,5 %)

Vuoden 2004 uusista opiskelijoista

58 % suoritti ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa tai nopeammin. (Uusimmissa tilastoissa 63 %)

Neljässä vuodessa tutkinnon suoritti noin 66 %.

Viidessä vuodessa tutkinnon suoritti noin 70 %.

Tavoite

Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuus pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014. Kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 %.

Vuonna 2011 aloittavista opiskelijoista

65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin.

Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus on 75 %.

Viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa 80 % aloittaneista.