Hy tyj ja iloa kasviksista
Download
1 / 33

- PowerPoint PPT Presentation


  • 98 Views
  • Uploaded on

Hyötyjä ja iloa kasviksista!. Miksi kasviksia?. Kasvikset =vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät Suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja .

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about '' - sveta


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Miksi kasviksia
Miksi kasviksia?

  • Kasvikset =vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät

  • Suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja.

  • Aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen

  • Vähän energiaa ja merkityksettömiä määriä rasvaa

  • Ei kolesterolia


Runsas kasvisten k ytt
Runsas kasvisten käyttö

  • Auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa

  • Alentaa verenpainetta

  • Helpottaa painonhallintaa

  • Vähentää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen

  • Helpottaa veren kolesterolitason normaalina pitämistä

  • Auttaa suoliston toimintaa pysymään hyvänä

  • Vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin

  • Parantaa elimistön puolustuskykyä



Paljonko kasviksia k ytet n
Paljonko kasviksia käytetään?

  • Kasvistase 2008:

    • Perunaa noin 58,4 kg henkeä kohti

    • Juureksia 11,2 kg, joista porkkanaa noin 8,5 kg

  • Ravintotase 2009:

    • Tuoreitakasviksia 59,1 kg henkeä kohti. Juureksista suosituimpia porkkanat, vihanneksista tomaatit

    • Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus 71,4 kg henkeä kohti

  • Ravintotase 2010:

    • Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus 68,3 kg henkeä kohti



Hy tyj ja iloa kasviksista
Kasvisten kulutusmuutokset vuodesta 2003–2009. Sisältää sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet. (Kotimaiset Kasvikset ry, Kasvistase)


Puoli kiloa p iv ss
Puoli kiloa päivässä? sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • Itämeren ruokavalion ja suomalaisten ravitsemussuositusten sekä kestävän kehityksen mukaisen elintarvikkeiden kulutuksen toteutuminen on hidastunut

  • Kasvisten kulutus 68,3 kg vuonna 2010, laskenut 3 kg vuodesta 2009 (Ravintotase 2010)

  • Lihankulutus 76,2 kg vuonna 2010, noussut 2,3 kg vuodesta 2009 (Lihatiedotus 2010)


Analysoidut tuotteet
Analysoidut tuotteet sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

β-karoteeni

α-tokoferoli

Porkkanaraaste

  • "lähtö" porkkana, tuore

  • lähiraaste, tuore

  • keittiössä raastettu

    Keitetty porkkanakuutio

  • porkkana , itse kuutioitu, höyry

  • tuorekuutio, lähi, höyrypakastekuutio, ulkomainen, höyry

  • vakuumikuutio, kypsä, lähi

K

E-vitamiini

Mg

Ca


Analysoidut tuotteet1
Analysoidut tuotteet sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

C-vitamiini

Peruna

  • lähi, kuorimaton, höyrykeitto

  • lähi, kuorittu, höyrykeitto

  • vakuumi, kuorittu, kypsä, 1 kk

  • luomu, kuorimaton, höyrykeitto

  • lähi, kuorineen, höyrykeitto

Tiamiini

Ca

K


Peruna
Peruna sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • C-vitamiinin saanti perunasta oli miehillä noin 20 % ja naisilla noin 10 % (Ravitsemuskertomus 2000)

  • C-vitamiinin saanti perunasta miehillä 6 % suositellusta päivittäisestä saannista, naisilla hieman vähemmän (Finravinto 2007)

  • Sisältää melko vähän energiaa, vaikuttaa ruuanvalmistustapa!

  • Peruna täydentää erinomaisesti lakto-ovovegetaarista ruokavaliota

  • Sisältää melko vähän proteiinia, mutta sisältää aminohapoista lysiiniä ja tryptofaania, jolloin peruna yhdessä maidon tai kananmunan kanssa muodostaa hyvälaatuista proteiinia


Ravintosis lt eri tavoin kypsennetyille perunoille 100 g
Ravintosisältö eri tavoin kypsennetyille perunoille/100 g sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

Lähde: Food Today 2010

c Tekijän nimi


K sittelyn vaikutus c vitamiinim r n
Käsittelyn vaikutus C –vitamiinimäärään sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • Herkimmin tuhoutuvia vitamiineja

  • 8–9 kuukauden mittainen varastointi vähensi perunoiden C -vitamiinin määrää 30:stä kahdeksaan milligrammaan

  • Kolmen kuukauden säilytys +5 °C vähensi C-vitamiinin määrää 35 %

  • Tunnin säilyttäminen 55–60 asteen lämpötilassa, vähentää C- vitamiinipitoisuutta 10 %

  • Cook -chill -menetelmää käytettäessä oli C-vitamiinihäviö perunoilla jopa 76 %


K sittelyn vaikutus c vitamiinim r n1
Käsittelyn vaikutus C –vitamiinimäärään sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • Liukenemalla tapahtuvaa hävikkiä lisää hapelle ja lämmölle kosketuksessa olevan pinnan määrä

  • Ryöppäys vähentää perunoiden C-vitamiinia 25 %

  • Perunoiden keitinveteen on liuennut 30–75 % C -vitamiinista

  • Juuresten keittämisessä C -vitamiinitappio on vaihdellut 15–25 % välillä

  • C-vitamiini- ja kivennäisainetappioita voidaan vähentää keittämällä tuotteet hyvin vähässä vesimäärässä


Hy tyj ja iloa kasviksista

Syyskuussa ja maaliskuussa analysoitujen perunanäytteiden C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin


C vitamiinitappion syit
C –vitamiinitappion syitä C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Keitetyn parsakaalin säilyttäminen +60 °C lämpötilassa 10, 20 ja 30 minuuttia, vähensi vastaavasti C-vitamiinin määrää 16 %, 27 % ja 39 %

  • Sous-vide -menetelmillä kypsennettyjen kasvisten ravintoaineet olivat säilyneet paremmin kuin vedessä kypsennettäessä, mutta lämpösäilytyksen aikana tapahtui ravintoaineiden hävikkiä

  • Tuoreissa tai pakastetuissa tuotteissa ei havaittu eroa A-, D- ja E -vitamiinien määrässä

  • Syyksi arveltiin, että pakastetut kasvikset on käsitelty tuoreena heti sadonkorjuun jälkeen, jolloin vältetään pitkän säilytysajan aiheuttamat ravintoainetappiot


C vitamiinitappion syit kasviksissa
C –vitamiinitappion syitä kasviksissa C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Vedessä keitetyissä porkkanoissa C-vitamiinihäviö ollut noin 9 % ja höyrykeitossa 38 %

  • Höyrykeitossa suuremman C -vitamiinihävikin syynä on korkeampi lämpötila kuin vedessä keitettäessä

  • Kun kasvikset laitettiin kiehuvaan veteen, oli vitamiinitappio 37,8 %

  • Kun kasvikset laitettiin kylmään veteen, oli vitamiinitappio 53,3 %


Karotenoidit
Karotenoidit C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Karotenoidit ovat A -vitamiinin esiasteita ja antioksidantteja

  • Karotenoideja ovat mm. alfa- ja beetakaroteeni sekä lykopeeni

  • Beetakaroteenia on oransseissa, keltaisissa ja vihreissä kasviksissa; porkkana, ruusunmarja, lehtikaali, lehtiselleri

  • Lykopeenin lähteenä tomaatti on paras (tuore tomaatti 3000 μg/100 g, ketsuppi 9900–17000 μg/100 g)

  • Lykopeeni on paremmin elimistön käytettävissä tomaattipyreestä kuin raaoista tomaateista


Beetakaroteenia porkkanasta
Beetakaroteenia porkkanasta C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Beetakaroteenin ja retinolin hävikkiä syntyy ruoanvalmistuksessa sekä pitkässä säilytyksessä ilman, valon ja lämmön vaikutuksesta

  • Keittäminen vedessä vähentää beetakaroteenipitoisuutta noin 14 %, höyrykeitto noin 20 % ja painekeitto vedessä 25 %


Hy tyj ja iloa kasviksista

Analysoitujen porkkananäytteiden beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan


Beetakaroteenin hyv ksik ytett vyys
Beetakaroteenin hyväksikäytettävyys beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kypsien kasvisten syöminen nostaa plasman beetakaroteenipitoisuutta enemmän kuin raakojen kasvisten syöminen

  • Prosessointi, kuten mekaaninen tai lämpökäsittely lisäävät karotenoidien imeytymistä ja hyväksikäytettävyyttä kasviksista

  • Beetakaroteeni on paremmin elimistön käytettävissä kypsennetyistä kuin raaoista porkkanoista

  • Aterian sisältämä rasva, niinkin pieni määrä kuin 3–5 g/ateria, parantaa karotenoidien hyväksikäytettävyyttä elimistössä


Kivenn isaineiden h vikki
Kivennäisaineiden hävikki beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kivennäisaineet eivät tuhoudu valon, lämmön tai hapen vaikutuksesta

  • Tuhoutuvat liukenemalla veteen tai fyysisesti erottumalla


Alfatokoferoli eli e vitamiini
Alfatokoferoli eli E -vitamiini beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Ruoanvalmistuksessa E-vitamiini ei liukene veteen eikä kärsi lämmöstä

  • Tuhoutuu hapen ja valon vaikutuksesta


Tiamiinitappiot ja ruuanvalmistus
Tiamiinitappiot ja ruuanvalmistus beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Tiamiinin tuhoutumista tapahtuu yli +120 °C lämpötiloissa ja emäksisessä ympäristössä

  • Saadaan eniten sianlihasta

  • Koska tiamiini on vesiliukoinen, vaikuttaa esim. ruhon osan vesipitoisuus sen häviämiseen ruoanvalmistuksessa

  • Mikäli nestettä irtoaa lihasta ruoanvalmistuksen aikana, vähenee samalla tiamiinin määrä

  • Rasvapitoisuus parantaa tiamiinin pysyvyyttä ruoanvalmistuksessa

  • On arvioitu, että noin 20–50 % tiamiinista häviää ruoanvalmistuksen ja ruoan uudelleen lämmityksen vuoksi


Haittaako hiilihydraatti ja energia
Haittaako hiilihydraatti ja energia? beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan


Ajattelemisen aihetta 1 6
Ajattelemisen aihetta 1/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Lautaslaatuselvityksen analyysit antoivat viitteitä siitä, että ruokavalion koostumus saattaa olla hyvinkin erilainen kuin ravintolaskentaohjelmien perusteella näyttää

  • Elintarvikekoostumustietokantoja pidetään luotettavina ja niiden perusteella arvioidaan valmistetun ruoan ravitsemuksellista laatua, koska muuta tietoa ei ole käytettävissä

  • Mikä merkitys on ravitsemussuosituksilla, jos niiden seurantaan joudutaan käyttämään virheellisiä tietoja?

  • Ruokavalion laatua ja määrää arvioitaessa olisi hyvä muistaa, että kouluaterian tulee kattaa vain noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta


Ajattelemisen aihetta 2 6
Ajattelemisen aihetta 2/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Riisi ja pasta kannattaa korvata energialisäkkeenä kotimaisella perunalla, koska peruna on, erityisesti syyskaudella, merkittävämpi C-vitamiinin lähde kuin ravintolaskentaohjelmat näyttävät

  • Porkkanasoseen lisäys parantaa esim. kalamassojen väriä sekä ravintoarvoa

  • Kirjallisuuden mukaan ravintoaineet ovat paremmin elimistön käytettävissä kypsennetyistä kuin raaoista porkkanoista


Ajattelemisen aihetta 3 6
Ajattelemisen aihetta 3/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Rasvaliukoiset vitamiinit, kuten A- ja E-vitamiini säilyvät paremmin ja ne saattavat jopa imeytyä paremmin elimistöön käsittelyn jäljiltä

  • Porkkana on merkittävä beetakaroteenin lähde

  • Ravintolaskentaohjelmiin olisi saatava tarkempia tietoja porkkanan sisältämästä beetakaroteenin määrästä kuin mitä niissä on tällä hetkellä


Ajattelemisen aihetta 4 6
Ajattelemisen aihetta 4/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kaikenlaisten juuresten käytön lisäämisellä voitaisiin vähentää ruokalajien sisältämää lihamäärää, mikä pienentää aterioiden ympäristökuormaa

  • Kestävän ruokalistan suunnittelussa huomioidaan kotimaisten kasvisten, marjojen, hedelmien, sienten, villivihannesten, kalojen ja riistan sesongin aikainen käyttö

  • Perunoiden pelkkä peseminen kuormittaa vähemmän ympäristöä

  • Perunoiden tarjoaminen ja syöminen kuorineen voisikin olla askel kohti ympäristövastuullisuutta


Ajattelemisen aihetta 5 6
Ajattelemisen aihetta 5/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Pakastettujen ulkomaisten kasvisten sijaan suositaan kylmävarastossa pitkälle kevääseen säilyviä perunoita ja juureksia

  • Vaikka pakastaminen tuotantoalueella heti sadonkorjuun jälkeen säilyttää esim. porkkanan β -karoteeniarvon korkealla, olisi ympäristön kannalta suositeltavampaa porkkanoiden tarjoaminen vähemmän prosessoituna

  • Pakastevihannesten etuna on pitkä säilyvyysaika, jolloin kesäkauden vihanneksia voidaan nauttia koko vuoden

  • Ympäristön kannalta suositeltavaa on lähialueella tuotettujen porkkanoiden kylmävarastointi ja raakojen porkkanoiden tarjoaminen vähemmän prosessoituna


Ajattelemisen aihetta 6 6
Ajattelemisen aihetta 6/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kylmien talvien ansiosta suomalaisessa alkutuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän torjunta-aineita kuin monissa muissa Euroopan maissa

  • Altistustasoa ravinnon sisältämille torjunta-ainejäämille voidaan vähentää valitsemalla erityisesti Suomessa tuotettuja kasviksia, hedelmiä ja marjoja

  • Hyvällä ravitsemuksella ei saada pikavoittoja!

    • Syödyllä ruoalla ja hyvällä ravitsemuksella saavutetaan pitkän ajanjakson kuluessa toteutuvia säästöjä esim. kansanterveyden kohenemisena


ad