1 / 12

Mihin lapsi tarvitsee perhettä?

Mihin lapsi tarvitsee perhettä?. Esitelmä Diakoniapäivillä Kuopiossa perjantaina 5.10.2012 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset Turun yliopisto. Mikä on perhe?. On ydinperheitä, yksinhuoltajaperheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä…

steve
Download Presentation

Mihin lapsi tarvitsee perhettä?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mihin lapsi tarvitsee perhettä? Esitelmä Diakoniapäivillä Kuopiossa perjantaina 5.10.2012 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset Turun yliopisto

  2. Mikä on perhe? • On ydinperheitä, yksinhuoltajaperheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä… • Se aikuisten ja lasten joukko, joka syö samasta jääkaapista? • Lapsen kannalta olennaista on, että perhe tarjoaa hänelle mahdollisuuden a) solmia turvallisia kiintymyssuhteita b) kasvaa yhteisössä, jossa on kaksi sukupolvea, lapset ja aikuiset

  3. Vanhempien hyvä parisuhde – lapsen ”paras koti”? • Hyvän parisuhteen ominaisuuksia • Irrottautuminen lapsuudenperheestä • ”Me-hengen” luominen: mietitään, mikä on hyvää sinulle, minulle ja yhteiselle liitolle • Kaikesta voi ja saa puhua mutta ei ole pakkoa • Kyky sietää läheisyyttä ja riippuvuutta (joka aktivoi aluksi lapsuudenkokemuksia) • Huumori! • Että muistaa, millaiseen ihmiseen aikanaan rakastui (vaikka vuodet vierivät) • Seksuaalisuhteen tuoreena ja elävänä pitäminen • Liitto on ensisijainen, lapset tulevat ”siipeilemään”

  4. Parisuhteen hormonijärjestelmät • Testosteroni, ”miessukuhormoni” on sukupuolisen halun hormoni sekä naisilla että miehillä • Dopamiini on rakastumisen, mielihyvän ja riippuvuuksien hormoni (”en voi elää ilman häntä”). Dopamiini aktivoi, ”antaa virtaa” • Oksitosiini, sitoutumisen neuromodulaattori. Se on tekemisissä hellyyden, luottamuksen ja turvallisuudentunteen kanssa • Joskus järjestys oli dopamiinista testosteroniin ja siitä oksitosiiniin, nykyisin muukin järjestys on mahdollinen…

  5. Lapsen kiintymyssuhteet • Lapsi tarvitsee kokemuksen, että on itseään vahvempien aikuisten hoivissa • Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi elää ennakoitavassa maailmassa ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikenlaisettunteet tarvitsematta pelätä rangaistusta • Välttelevästi kiintynyt lapsi on joutunut tukahduttamaan ennen muuta kielteisiä tunteitaan • Ristiriitaisesti kiintynyt lapsi hallitsee arvaamattomaksi kokemaansa ympäristöä voimakkailla tunteenpurkauksilla

  6. Rajattomat lapset – pikku tyrannejako? • Suomalainen kasvatusperintö on ollut välttelevä • Lasta ei saanut kehua, ettei tämä ylpisty • Lapsen fyysinen hyvänä pitäminen oli vähäistä • Kiukutella ei saanut, piti olla ”reipas” • Nykyisin pyritään suojelemaan lapsia pettymyksiltä; vanhempien toive on ”ikuinen sunnuntai”  monimutkaisia laulu- ja tanssiesityksiä, kun on pakko rajoittaa • Lapset joutuvat ottamaan vallan ja luomaan itse itselleen turvallisuuden illuusion silloin, kun vanhemmista ei siihen ole • Käyttäytyvät manipulatiivisesti ja tunnepitoisesti

  7. Isyydestä I • Miehen antautuminen isyyteen on hyväksi sekä hänelle itselleen, lapsille että puolisollekin • Isäksi tuleminen on mutkikas prosessi, jossa aktivoituvat lapsuudenaikaiset suhteet äitiin ja varsinkin isään • Miehessä tapahtuu erilaisia hormonaalisia muutoksia raskauden ja vauvan syntymän aikoihin (testosteronitaso laskee, prolaktiinin ja vasopressiinin tasot kohoavat) • Mieskin voi masentua odotusaikana ja vauvan synnyttyä

  8. Isyydestä II • Lapselle on eduksi, jos hän saa kokea sekä naisen että miehen epäseksuaalista rakkautta • Isä ja äiti tuntuvat ja tuoksuvat erilaisilta; heillä on erilainen ääni, erilaiset liikkeet, ilmeet, leikit ja kujeet • Lapsi tutustuu kahteen erilaiseen suhteessa olemisen tapaan ja tekee tiedostamattaan vertailuja niiden välillä • Äiti tuo turvallisuudentunnetta lohduttamalla ja olemalla lähellä; isä on lapselle luottavaisen tutkimisen tuki • ”Äiti repun mulle täytti, isä ilmansuunnat näytti”

  9. Isyydestä III • Isät ovat usein erinomaisia leikkijöitä • Isä lujittaa poikansa maskuliinisuutta ja tyttärensä feminiinisyyttä • Isä on tärkeä lapsen tiedollisen kehityksen tuki • Erikoisen tärkeä isän rooli on sukupolvien välisen rajan kannalta (”rajojen raja”) • Isä vetää puolisonsa aikuiseen parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen  äidistä tulee lapsen silmissä myös nainen, ja isästä myös mies • Sukupolvien välinen raja askarruttaa ja harmittaa lasta: jos hän ei pysty lyömään kiilaa vanhempien väliseen suhteeseen, hänen on pakko sietää oma pienuutensa ja etsiä keinoja pienuuden surkeudesta selviämiseksi

  10. Entä ne kuuluisat rajat? • Jos lapsi varttuu perheessä, jossa sukupolvien välinen raja on selkeä ja enemmän tai vähemmän loukkaamaton, hänen ei tarvitse kyseenalaistaa kaikkea, mitä vanhemmat sanovat • Rutiineista on suurta hyötyä • Rajan asettaminen on yritys estää lasta joutumasta pulaan, sillä hän ei vielä pysty ennakoimaan vaaroja ja toimii impulsiivisesti • Vanhemman ei pitäisi koskaan joutua valtataisteluun lapsen kanssa

  11. Entä jos on vain yksi vanhempi? • Perheessä asuvien aikuisten lukumäärä ei välttämättä ole keskeinen kysymys lapsen hyvinvoinnin kannalta: äiti/isä voi olla henkisesti poissa vaikka on fyysisesti paikalla • Ns. triadinen kyky on tärkeä, so. aikuisen kyky ylläpitää käsitystä lapsesta äidin, isän ja itsensä muodostamassa kolmiossa silloinkin, kun on vain yksi vanhempi • Yh-vanhemman haasteena on säilyttää aikuisuutensa ja seksuaalisuutensa ja ylläpitää sukupolvien välistä rajaa

  12. Lapset tarvitsevat rauhaa • Lasten kasvattaminen on ”ongella olemista”, ts. lapsen aitoa kuuntelemista ja hänen tilanteeseensa eläytymistä ja ratkaisujen tekemistä syntyneen ymmärryksen pohjalta • Kasvatusvinkeistä ei ole mitään hyötyä • Ongelmana on ärsykkeiden liiallinen määrä, lasten ylikuormittuminen ja stressaantuminen • Lapset tarvitsevat ”suloista joutenoloa”, josta syntyy leikki ja leikistä edelleen luovuus ja kokemus todellisesta itseydestä ja autonomiasta

More Related