lapsi on levoton n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
LAPSI ON LEVOTON - PowerPoint Presentation
Download Presentation
LAPSI ON LEVOTON -

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 39

LAPSI ON LEVOTON - - PowerPoint PPT Presentation


  • 515 Views
  • Uploaded on

LAPSI ON LEVOTON - . ONKO KYSYMYKSESSÄ TEMPERAMENTTI, VÄÄRÄT TOTTUMUKSET, STRESSI, TURVATTOMUUS VAI ADHD?. Terve lapsi on usein levoton…. lapset ovat monesti levottomia, koska ovat lapsia, siis kypsymättömiä ja keskentekoisia

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'LAPSI ON LEVOTON -' - lawson


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
lapsi on levoton

LAPSI ON LEVOTON -

ONKO KYSYMYKSESSÄ TEMPERAMENTTI, VÄÄRÄT TOTTUMUKSET, STRESSI, TURVATTOMUUS VAI ADHD?

terve lapsi on usein levoton
Terve lapsi on usein levoton…
  • lapset ovat monesti levottomia, koska ovat lapsia, siis kypsymättömiä ja keskentekoisia
  • aikuisten tehtävänä on suodattaa ulkopuolelta tulevia ärsykkeitä ja auttaa lasta vähitellen parempaan itsesäätelyyn
  • lapsen keskushermosto on erilainen kuin aikuisen ja kestää siksi vähemmän
kaikki levottomuus ei ole poikkeavaa
Kaikki levottomuus ei ole poikkeavaa
  • lapsi voi olla levoton, koska on saanut vanhemmiltaan sellaiset perintötekijät (”vilihakat silimät”)
  • hän voi kuulua kulttuurisesti kuumaverisiin
  • hän on joutunut olemaan liian kauan aloillaan
  • hänellä on ”haasteellinen” temperamentti
temperamentti i
TEMPERAMENTTI - I
  • arvioidaan yhdeksän piirteen perusteella
  • aktiviteettitaso (aktiivinen-passiivinen)
  • biologisten toimintojen rytmi (säännöllinen-epäsäännöllinen)
  • käyttäytyminen uusissa tilanteissa (lähestyminen-vetäytyminen)
  • sopeutuminen rutiineista poikkeamiseen
  • tunneilmaisun voimakkuus
temperamentti ii
TEMPERAMENTTI - II

6. Vallitseva mieliala (tasainen, vaihteleva, positiivinen-negatiivinen jne)

  • Sitkeys uusien haasteiden edessä
  • ärsytyskynnys (korkea-matala)
  • stressinsieto

KOLME TEMPERAMENTTITYYPPIÄ

helpot, vaikeat, ja ”hitaasti lämpiävät”

levon merkitys lapselle
Levon merkitys lapselle
  • riittävä uni on välttämätöntä palautumiselle ja lapsen kehittyvälle keskushermostolle
  • lapset tarvitsevat selvästi enemmän unta kuin aikuiset, joskin unen tarve on yksilöllistä
  • lapset eivät saa tarpeeksi unta ilman aikuisten tukea ja nukkumaan saattamista
lapsemme nukkuvat liian v h n
Lapsemme nukkuvat liian vähän
  • suomalaiset lapset nukkuvat vähemmän kuin muut länsieurooppalaiset lapset
  • unen määrä on vähentynyt 1990-luvulla (Tynjälä ym.)
  • lapset itse tietävät vanhempiaan paremmin kuinka kauan ovat nukkuneet tai kärsivätkö he unettomuudesta (Paavonen ym.)
  • jopa viidennes ala-asteikäisistä lapsista valvoo > 3 iltana/vko yli yhteentoista (Järventie)
miksi lapset eiv t nuku
Miksi lapset eivät nuku?
  • jotkut lapset ovat masentuneita ja ahdistuneita (Järventie)
  • osa on turvattomia; perhe-elämä on sekavaa ja kotona on mahdotonta rauhoittua
  • osa pelaa myöhään yöhön tietokonepelejä tai viihtyy muuten vain netissä
  • vanhemmat eivät valvo riittävästi lasten unensaantia
mit liian v h isest unesta seuraa
Mitä liian vähäisestä unesta seuraa?
  • lapsi, joka ei saa tarpeeksi lepoa, on levoton (Aronen ym.)
  • krooninen unenpuute on stressitekijä ja heikentää oppimistuloksia
  • leikki vaatii stressitöntä, levollista joutenoloa; se synnyttää mielikuvia ja on ”luovuuden äiti”
  • lepo herättää leikin, joka johtaa sisäisen autonomian kasvuun ja kykyyn ratkaista ristiriitoja luovasti, ei-tuhoavasti
stressi
STRESSI

Syntyy tilanteessa, jossa

  • vaatimukset ovat suurempia kuin voimavarat
  • näköpiirissä ei ole tyydyttävää ratkaisua tilanteeseen

Ilmenee kolmella tasolla

  • subjektiivinen kokemus
  • käyttäytymisen muutokset
  • neurokemialliset reaktiot
stressivaste
STRESSIVASTE
  • Stressivaste on fysiologinen vaste, johon osallistuvat
  • SAM – akseli: hypotalamus  sympaattinen hermosto  lisämunuaisydin. Adrenaliinin ja noradrenaliinin eritys kasvaa.
  • HPA –akseli: hypotalamus  aivolisäke  lisämunuaisen kuorikerros. Kortisolin määrä kasvaa.
normaali ja patologinen stressi
NORMAALI JA PATOLOGINEN STRESSI
  • stressivaste on normaali ja välttämätön ihmisen sopeutumiselle
  • lyhytkestoinen stressi auttaa suuntaamaan voimavarat optimaalisesti ja parantaa suorituksia (esim. koetilanne tai esiintymisjännitys)
  • pitkäkestoinen stressi on haitallinen kaikille, varsinkin lapsille
pitk kestoisen stressin seurauksia vauvalle i
Pitkäkestoisen stressin seurauksia vauvalle/I
  • hoidon laiminlyönnit ja kaltoinkohtelu aiheuttavat stressiä
  • siitä voi aiheutua aivo-orgaanisia muutoksia
  • solukatoa limbisessä järjestelmässä
  • hippokampusten vaurioita (muisti)
  • orbitofrontaalisen aivokuoren kehityshäiriö (impulssien hallinta, oman toiminnan ohjaus)
  • mantelitumakkeiden (amygdala) toiminnan häiriö
pitk kestoisen stressin seurauksia vauvalle ii
Pitkäkestoisen stressin seurauksia vauvalle/II
  • ”vuorovaikutustraumoista” voi seurata em. aivo-orgaanisia muutoksia ja niistä edelleen
  • vaikeuksia toisten tunteiden ymmärtämisessä
  • vaikeus hallita omia tunteita
  • impulsiivisuutta, levottomuutta, aggressio-ongelmia
  • alentunut kyky sietää stressiä ja vastoinkäymisiä
  • psyykkinen särkyvyys ja hauraus (”nahkamuna”)
stressinsietoon vaikuttavia tekij it
Stressinsietoon vaikuttavia tekijöitä
  • temperamentti: ”vaikea” lapsi kestää huonosti stressiä
  • aikaisempi stressi: mitä enemmän, sitä huonompi sieto
  • selviytymisen ja lohdun saamisen kokemukset
  • kiintymyssuhteen turvallisuus/turvattomuus
  • lahjakkuus ja luovuus
kiintymyssuhde
KIINTYMYSSUHDE
  • perustuu lapsen synnynnäiseen tarpeeseen olla hoivaajan lähellä varsinkin vaaran uhatessa
  • kiintymyssuhdemallit syntyvät vuorovaikutuksessa hoivaajan kanssa ensimmäisten 12kk:n aikana
  • ne kehittyvät kognitiivisen ja affektiivisen informaation pohjalta (”tieto” ja ”tunne”)
  • keskeistä lapselle on hoivaajan ennakoitavuus
turvallinen kiintymyssuhde
Turvallinen kiintymyssuhde
  • turvallisesti kiintynyt lapsi elää kognitiivisesti ennakoitavassa ympäristössä
  • hänen tunteitaan ymmärretään  empatiakyky kehittyy  eduksi myöhemmille sosiaalisille suhteille
  • vuorovaikutukseen voi tuoda myös kielteiset tunteet
  • lapsi on vapaa tutkimaan ympäristöä – siis oppii
v lttelev kiintymyssuhde
Välttelevä kiintymyssuhde
  • ympäristö on ennakoitava eli ”tieto” on oikeaa
  • voimakkaat tunneilmaisut johtavat hoivaajan loittonemiseen (”tunne” on väärää)
  • lapsi oppii estämään tunteiden esiin tuomista
  • ”mitä minun pitäisi tehdä että olisit minuun tyytyväinen?”
  • rationaalinen, etäistävä, aikuisten ehdoilla toimiva lapsi (”reipas”)
ristiriitainen kiintymyssuhde
Ristiriitainen kiintymyssuhde
  • ympäristö (hoivaaja) on arvaamaton: kognitio ei auta arvioimaan ympäristön turvallisuutta (väärä ”tieto”)
  • lapsi joutuu olemaan varuillaan ja kokee olevansa uhattuna
  • luotettavin tapa saada hoivaaja lähelle on voimakas tunnepurkaus, joko aggressiivinen tai vetoava (avuttomaksi heittäytyminen)
  • lapsen käytös on levotonta, koska hän on jatkuvassa valmiustilassa
organisoitumaton kiintymyssuhde
Organisoitumaton kiintymyssuhde
  • kumpikaan em. strategioista (välttelevä tai ristiriitainen) ei ole ollut tuloksekas
  • lapsi kokee olevansa vaarassa ja täysin keinoton (”fear without solution”)
  • seurauksena sympaattisen ja parasympaattisen hermoston samanaikaista aktivoitumista  dissosiaatiotaipumus
  • kroonisen stressin seurauksena voi syntyä keskushermoston kehityshäiriöitä
adhd i
ADHD - I

Attention Deficit Hyperactivity Disorder =

tarkkaavuuden häiriö, jossa yliaktiivisuutta

  • esiintyvyys lapsilla 4-10%; vaikeaa ADHD:ta 1,5%:lla lapsista
  • Opettajien arvioimana suurempi esiintyvyys kuin jos vanhemmat arvioivat (ryhmän merkitys)
  • yleisempi pojilla kuin tytöillä: 3:1 – 9:1 (kliiniset aineistot)
  • poikien ADHD lievittyy tai paranee useammin kuin tyttöjen
adhd ii
ADHD - II
  • ADHD on sairaudeksi luokiteltu neurobiologinen kehityshäiriö
  • ADHD:ssa on vahva perinnöllinen komponentti
  • Perintötekijät selittävät lähes 80% ADHD:stä
  • ADHD-lasten vanhemmilla ja sisaruksilla on 2-8 kertaa useammin samankaltaisia oireita
  • Dopamiinin (eräs aivojen välittäjäaine) aineenvaihduntaa säätelevät geenit näyttävät olevan tärkeimpiä ADHD:n genetiikassa
adhd iii muita syytekij it
ADHD – III - muita syytekijöitä
  • Hyvin pieni syntymäpaino, synnytystraumat, hapenpuute ja veren alhainen glukoosipitoisuus lisäävät neuropsykiatristen kehityshäiriöiden riskiä
  • Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö lisäävät ADHD:n riskiä varsinkin niillä lapsilla, joilla opn geneettinen riski sairastua
adhd iv muita syytekij it
ADHD – IV – muita syytekijöitä

3. Äidin raskaudenaikaisella stressillä voi olla merkitystä

4. Kromosomipoikkeavuuksiin voi liittyä ADHD-oireita

5. Ympäristötekijät tuskin aiheuttavat ADHD:tä, mutta lisäävät yliaktiivisuutta ja monihäiriöisyyttä (käytöshäiriö)

6. Ruoan lisäaineilla tms. ei ole todistettua yhteyttä ADHD-oireyhtymään

adhd n diagnostiikka i
ADHD:n diagnostiikka I
  • tehtävä huolellisesti: tarvitaan ehdottomasti moniammatillinen tiimi!
  • vanhempia haastatellaan
  • lapselle tehdään psykologin, lastenpsykiatrin ja lastenneurologin tutkimus
  • päivähoidon/koulun näkemyksiä kuullaan (+ strukturoidut kyselylomakkeet)
  • laaja lapsen ja perheen elämäntapojen selvitys
adhd n diagnostiikka ii
ADHD:n diagnostiikka II
  • kuinka paljon lapsi nukkuu (lasta itseään täytyy myös haastatella)
  • kuinka paljon hän liikkuu
  • kuinka paljon hän käyttää tietokonetta; mitä pelaa, missä surfailee
  • onko perheessä ajankohtaisia stressitekijöitä (aviolliset ristiriidat, sairautta, sisaruksen syntymä jne)
adhd n diagnostiset kriteerit a tarkkaavuus
ADHD:n diagnostiset kriteerit – A: tarkkaavuus
  • Tarkkaamattomuutta kuvaavia piirteitä on yhdeksän, joista lapsella on oltava vähintään kuusi
  • lapsi tekee paljon huolimattomuusvirheitä
  • vaikea keskittyä tehtäviin tai leikkeihin
  • ei kuuntele kun puhutellaan
  • ei seuraa ohjeita; ei saa tehtäviä valmiiksi
  • ei osaa järjestellä töitään
adhd n diagnostiset kriteerit jatkoa a
ADHD:n diagnostiset kriteerit (jatkoa A)

6. on haluton tekemään pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä

7. hukkaa tavaroita

8. häiriintyy herkästi ulkoisista ärsykkeistä

9. Unohtelee arkipäiväisiä asioita

adhd n diagnostiset kriteerit b levottomuus ja impulsiivisuus
ADHD:n diagnostiset kriteerit B: levottomuus ja impulsiivisuus
  • piirteitä yhdeksän, joista oltava kuusi
  • liikehtii levottomasti, kiemurtelee
  • ei malta istua paikallaan vaikka pitäisi
  • juoksentelee ja kiipeilee sopimattomissa paikoissa
  • ei jaksa leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti
  • on jatkuvasti menossa
  • puhuu ylettömän paljon
adhd n diagnostiset kriteerit jatkoa b
ADHD:n diagnostiset kriteerit (jatkoa B)

7. vastailee kysymyksiin enne kuin niitä on ehditty edes esittää

8. ei malta odottaa vuoroaan

9. keskeyttää toisia; on tunkeileva

Oireiden on täytynyt alkaa ennen 7v ikää; kesto vähintään 6kk; esiintyvät ainakin kahdessa erilaisessa ympäristössä; ovat ikään ja kehitystasoon nähden sopimattomia

adhd n alatyypit
ADHD:n alatyypit
  • Pääasiassa tarkkaamattomuustyyppi (A-ryhmän kriteerit täyttyvät; B-ryhmän eivät)
  • Pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi (B-ryhmän kriteerit täyttyvät, A-ryhmän eivät)
  • Yhdistelmätyyppi

Harvinaisin alatyyppi on yliaktiivinen/impulsiivinen, yleisin tarkkaamattomuustyyppi

adhd esiintyy harvoin yksin n i
ADHD esiintyy harvoin yksinään - I
  • ADHD-oireista kärsivät lapset ovat usein sosiaalisesti kypsymättömiä
  • Heillä on usein oppimisvaikeuksia
  • Voi esiintyä oppositionaalisuutta
  • Lyhytkestoisen muistin häiriöitä
  • Lähes puolella esiintyy samanaikainen uhmakkuus- tai käytöshäiriö
  • Hyperkineettinen käytöshäiriö saattaa olla erillinen, perinnöllinen ADHD:n alatyyppi.
adhd esiintyy harvoin yksin n ii
ADHD esiintyy harvoin yksinään - II
  • Ahdistuneisuushäiriötä esiintyy 15-50%:lla ADHD-diagnoosin saaneista lapsista
  • Masennus on yleisempää kuin muussa lapsiväestössä (9-23%)
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on suuren mielenkiinnon kohteena ja on joskus erotusdiagnostinen ongelma
  • Päihteiden käytön riski normaaliväestöön verrattuna on 2-3 - kertainen
adhd huomattavaa
ADHD - huomattavaa
  • ADHD merkitsee vain sitä, mitä sanomme sen merkitsevän
  • Oman toiminnan ohjausta säädellään useilla keskushermoston alueilla – ADHD ei ”sijaitse” millään tietyllä aivoalueella
  • Varhaisen hoivan laatu, kiintymyssuhde, traumat jne. vaikuttavat impulssikontrollin kehittymiseen
  • Diagnoosia ei saa tehdä ilmikäyttäytymisen perusteella
adhd n hoito i
ADHD:n hoito I
  • Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia
  • vanhempien ja opettajan ohjaus
  • päivähoitoryhmän tai luokan muuttaminen
  • psyykkisen kuormittumisen vähentäminen
  • henkilökohtainen avustaja
  • Psykoterapia? – ensisijaisesti käyttäytymisterapia; psykodynaaminen terapia, jos vaikeita itsetunto-ongelmia
adhd n hoito ii
ADHD:n hoito II
  • Strukturoitu vanhempainohjaus (parent training) saattaa vähentää lasten käytösongelmia
  • Monimuotoiset psykososiaaliset hoidot lisäävät rakentavaa vanhemmuutta (ADHD-lapsi on haastava ja kuormittaa vanhempia)
  • Perheterapialla ei todennäköisesti ole vaikutusta ADHD:n ydinoireisiin
adhd n hoito iii
ADHD:n hoito III

”Räätälöidysti” esim.

  • Puheterapiaa
  • Neuropsykologista kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea oman toiminnan ohjausta ja taitoja ja antaa ohjausta lähiaikuisille
  • Vertaisryhmiä
  • Vanhempainryhmiä jne.
adhd n l kehoito i
ADHD:n lääkehoito I
  • Psykostimulantit: metyylifenidaatti lyhytvaikutteisena Ritalin, pitkävaikutteisena Concerta, Equasym retard); dekstroamfetamiini (Dexedrine)
  • Tutkittuja ja turvallisia, eivät aiheuta riippuvuutta
  • Hankalin haittavaikutus on painon lasku
  • Voidaan pitää taukoja viikonloppuisin ja loma-aikoina
  • USA:ssa 3-5 miljoonaa lasta napsii metyylifenidaattia päivittäin…
adhd n l kehoito ii
ADHD:n lääkehoito II
  • Uusi valmiste on atomoksetiini (Strattera), joka ei ole psykostimulantti
  • Käytetään jatkuvana lääkityksenä ja teho on ympärivuorokautinen
  • Vaikutus alkaa 2-6 viikon kuluessa ja on arvioitavissa vasta 8-12 viikon kuluttua
  • Sivuvaikutuksina usein vatsakipuja ja laihtumista