1 / 11

SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi). Suomen metsät. Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden. Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä. Kuivat kangasmetsät : pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut kangasturve

stacey
Download Presentation

SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA(Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

  2. Suomen metsät • Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden. • Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä. • Kuivat kangasmetsät: pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut kangasturve • Tuoreet kangasmetsät: pääpuulaji kuusi, maalajit moreeni, kangasturve • Suurin osa metsistämme on sekametsiä. • Lounais-Suomi kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen. • Rehevät lehdot, pääpuulajit jaloja lehtipuita, maalaji multa. • Lapissa on tunturikoivuvyöhyke.

  3. Metsämaan jakautuminen Mänty on valtapuu kuivilla kankailla, rämeillä ja kallioisilla mäillä.

  4. Soiden ryhmittely • Kasvillisuuden mukaan: • neva (karu avosuo) • räme (pääpuulaji mänty) • korpi (metsäsuo, kuusta ja koivua) 2) Pinnanmuotojen mukaan: keidassuot (Etelä- ja Keski-Suomessa) aapasuot (yleisimpiä Pohjois-Suomessa) palsasuot (vain Lapissa) HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI TEEMAKARTTA, JOKA ESITTÄÄ SOIDEN ALUEELLISEN JAKAANTUMISEN SUOMESSA

  5. SuotyypitKuva 41B Soiden määrä SuomessaKuva 41A

  6. Suotyypit pinnanmuotojen mukaan Palsasoilla on jääsydämisiä mättäitä. Aapasuon keskus on reunoja alempana. Kohosoiden keskus on reunoja korkeammalla. HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI KUVA: * AAPASUOSTA * KOHOSUOSTA * PALSASUOSTA

  7. Millä tavoin soita syntyy? Merestä kohoavan maan soistuminen. Järven umpeenkasvu. Metsämaan soistuminen.

  8. Metsämaan soistuminen

  9. Aapasuo ja kohosuo aapasuo kohosuo

  10. Palsasuo Kummun sisällä oleva jää kohottaa palsan ympäristöään korkeammalle. Kun palsa saa lämpöä halkeamista, jää sulaa ja kohouma vajoaa.

  11. LUE LOPUKSI KIRJASTA METSIÄ JA SOITA KÄSITTELEVÄ KAPPALE JA TEE KAPPALEESEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT VIHKOOSI

More Related