slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO JULKISTUSSEMINAARI 13.6.2008 OPM Helsinki PowerPoint Presentation
Download Presentation
KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO JULKISTUSSEMINAARI 13.6.2008 OPM Helsinki

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 30

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO JULKISTUSSEMINAARI 13.6.2008 OPM Helsinki - PowerPoint PPT Presentation


  • 67 Views
  • Uploaded on

AMMATTIKORKEAKOULUJEN VERKOSSA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN ARVIOINTI Yliopettaja Irja Leppisaari, arviointiryhmän puheenjohtaja. KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO JULKISTUSSEMINAARI 13.6.2008 OPM Helsinki. Irja Leppisaari, Pekka Ihanainen, Anne Nevgi,

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO JULKISTUSSEMINAARI 13.6.2008 OPM Helsinki' - samson


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

AMMATTIKORKEAKOULUJEN VERKOSSA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN ARVIOINTIYliopettaja Irja Leppisaari, arviointiryhmän puheenjohtaja

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO

JULKISTUSSEMINAARI 13.6.2008

OPM Helsinki

slide2
Irja Leppisaari, Pekka Ihanainen, Anne Nevgi,

Veli-Matti Taskila, Tarja Tuominen, Seppo Saari

HYVÄSSÄ KASVUSSA –

Yhdessä kehittäen kohti

ammattikorkeakoulujen laadukasta

verkko-opetusta

Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2008

arvioinnin organisointi johtoryhm
ARVIOINNIN ORGANISOINTIJOHTORYHMÄ
  • KKA nimesi 20.2.2007 arvioinnin suunnittelua varten johtoryhmän:
  • Osastopäällikkö Lars Wessman ARCADA–ammattikorkeakoulu, pj.
  • Koulutuspoliittinen sihteeri Sakari Heikkilä, SAMOK ry.
  • Projektiasiantuntija Pekka Ihanainen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
  • Yliopettaja Irja Leppisaari, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
  • Dosentti Anne Nevgi, Helsingin yliopisto
  • Tuotepäällikkö Merja Sjöblom, Osaamispalvelut, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus

***

  • Projektisuunnittelija, dosentti Seppo Saari, KKA
arvioinnin organisointi arviointiryhm
ARVIOINNIN ORGANISOINTIARVIOINTIRYHMÄ
  • Yliopettaja Irja Leppisaari, Keski-Pohjanmaan AMK, pj.
  • Projektiasiantuntija Pekka Ihanainen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, vpj.
  • Dosentti Anne Nevgi, Helsingin yliopisto
  • Koulutuspoliittinen sihteeri Veli-Matti Taskila, SAMOK
  • Asiantuntija Tarja Tuominen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

***

  • Projektisuunnittelija, dosentti Seppo Saari, KKA
arvioinnin teht v t ja tavoitteet
ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET
  • KKA:n koulutusala- ja teema-arviointien yleisenä tehtävänä on arvioitavien koulutusalojen tai teemojen kehittäminen.
  • Toteutetun arvioinnin teemana oli ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi.
  • Verkko-opetus määriteltiin tässä yhteydessä verkon avulla kokonaan tai osin toteutettuna opetuksena ja koulutuksena.
  • Tavoitteena oli saada tietoa verkko-opetuksen nykytilasta ja kehittämishaasteista ammattikorkeakouluissa, tuottaa kokonaiskuva.
arvioinnin kohteet ja ydinalueet
ARVIOINNIN KOHTEET JA YDINALUEET
  • Arvioinnin lähtökohta oli varsin avoin ja arvioinnin suunnittelun aikana tehtiin useita haastatteluja ja verkkokysely arvioinnin kohteiden kartoittamiseksi.
  • Arvioinnin kohteeksi rajattiin yleisellä tasolla ammattikorkeakoulujen verkossa kokonaan tai osin tapahtuva koulutus.

YDINALUEET:

1. Opetuksen ja oppimisen laatu sekä verkkopedagoginen asiantuntijuus

2. Johtaminen ja strategiat

3. Virtuaaliammattikorkeakulun ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta

4. Työelämäyhteydet ja ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen

5. Opiskelumahdollisuudet sekä kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus

arviointimenetelm
ARVIOINTIMENETELMÄ
  • Arviointiprojektin VIrtuaaliAMK-yhteyshenkilöille tehdyn alkukyselyn tuottaman tiedon ja näkemysten pohjalta pyrittiin löytämään malli, joka olisi korkeakoulun kannalta kevyt toteuttaa ja jossa syntyisi vuorovaikutusta ja tiedon jakamista eri tasojen ja tahojen toimijoiden välillä.
  • Alkukyselyn sekä KKA:n aikaisempien arviointien palautteiden ja menetelmällisen kokemuksen perusteella päädyttiin kommunikatiiviseen arviointiotteeseen.
  • Evaluaation tulee olla kehittävää ja yhteistyötä lisäävää.
  • Kommunikaation ja vuorovaikutuksen kautta voidaan etsiä yhteisymmärrystä ja mahdollisuuksia ponnisteluun johonkin parempaan.
  • Kommunikatiivisen evaluaation vaiheet (Kohonen ja Niemi 1996): 1) Paljastaminen 2) Tulevaisuuden ennakointi 3) Pyrkimys yhteistyöhön ja kommunikaatioon
arviointimenetelm1
ARVIOINTIMENETELMÄ
  • Kommunikatiivisuus, vuorovaikutteisuuteen perustuva arviointimenetelmä toteutui korkeakoulujen edustajien ja arviointiryhmän vuoropuheluna/asiantuntijakeskusteluina arviointiseminaareissa, joissa

- koulutuksen järjestäjän itsearviointiaineistot ja niiden esittely (näytöt hyvistä toteutuksista, kannanotot väitelauseisiin) sekä

- näiden perusteella keskustelu koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän kanssa muodostivat keskeisen arviointiaineiston.

  • Arviointiryhmän roolina oli toimia arviointitapahtumien fasilitaattorina, keskustelijana, arviointiaineiston tuottajana, johtopäätösten tekijänä ja suositusten antajana.
  • Vuorovaikutteisten seminaarien voidaan katsoa lisänneen arvioinnin omistajuutta ja demokraattisuutta.
  • Kehittävässä arvioinnissa myös arviointiprosessi sinänsä olennainen  syntyy kehittämissuosituksia
  • Keskusteluarviointi  arviointiraportin tyylillinen, moniääninen luonne
arvioinnin vaiheet ja aineistojen hankinta
ARVIOINNIN VAIHEET JA AINEISTOJEN HANKINTA
  • Arvioinnissa toteutettiin KKA:n viisivaiheista mallia: 1) dokumenttiaineiston kerääminen, 2) koulutuksen järjestäjien itsearviointi, 3) ulkoinen arviointi kahtena kansallisena kaikkia ammattikorkeakouluja koskevana seminaarina, 4) julkinen raportti ja julkistusseminaari ja 5) arvioinnin seuranta (2010/2011).
  • Aineiston hankintatavaksi valittiin arviointi-/kehittämisseminaarit, joista tuotettiin pääosa raportin arviointiteksteistä.
  • Muita aineistoja olivat kuulemiset, haastattelut, kyselyt sekä Delfoi-keskustelun aineisto.
arviointiseminaarit vuorovaikutteisina yhteisty seminaareina 1 arviointiseminaari 23 10 2007
ARVIOINTISEMINAARITvuorovaikutteisina yhteistyöseminaareina / 1. arviointiseminaari 23.10.2007

Hyvät käytänteet verkko-opetuksessa;

- opetuksen ja oppimisen laatu ja verkkopedagoginen asiantuntijuus,

- työelämäyhteydet ja ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen

  • Kirjallisissa kuvauksissa amk:ja pyydettiin esittelemään hyvä käytänne/esimerkki verkossa toteutettavasta koulutuksesta;

- perustelemaan miksi koulutus on erityisen hyväksi esimerkiksi sopiva sekä - kiinnittämään huomiota siihen, miten koulutus on innovatiivinen, tuloksiltaan vaikuttava, tehokas, joustava ja kehittävä.

1 arviointiseminaari 23 10 2007 hyv t k yt nteet
1. Arviointiseminaari 23.10.2007 – Hyvät käytänteet
  • Hyviä käytänteitä tarjosi 25 ammattikorkeakoulua
  • Arviointiryhmän jäsenet äänestivät suljetulla menettelyllä tarjotut esitykset sijoittamalla ne paremmuusjärjestykseen. Ehdotuksille laskettiin pistesijat.
  • Tarjotuista esityksistä erottui kahdeksan hyvätasoista koulutusta, joille tarjottiin mahdollisuutta pitää erillinen esitys seminaarissa 23.10. 2007.
  • Muille esityksen tehneille ammattikorkeakouluille tarjottiin mahdollisuutta osallistua posterinäyttelyyn, johon lopulta osallistui 11 ammattikorkeakoulua.
  • Etelä-Karjalan AMK - Pientyöpaikkojen työsuojelu
  • EVTEK-AMK - Tietojenkäsittelyn perusteet
  • Hämeen AMK - eLearning-osaaja –erikoistumisopinnot
  • Kemi-Tornion AMK - Aikuiskoulutuksen verkkotutkintomalli
  • Keski-Pohjanmaan AMK - Lähijohtamisen erikoistumisopinnot
  • Laurea-AMK - Kehittämisympäristö-mallityötila
  • Rovaniemen AMK - Hoitotyön tietoperusta
  • Satakunnan AMK - Marketing Management
1 arviointiseminaari keskeiset havainnot
1. Arviointiseminaari: Keskeiset havainnot
  • Arviointitapaaminen nosti esiin ammattikorkeakoulujen verkkototeutusten monipuolisen ja hyvänlaatuisen kehittämistyön  HYVÄSSÄ KASVUSSA

OPETUS JA OHJAUS

  • Innovatiivisia ja uuden paradigman mukaisia opetusratkaisuja muutamia. Yleisesti ottaen ratkaisuissa pitäydyttiin melko perinteisissä ja staattisissa, opettajajohtoisissa toimintamalleissa.  Opiskelijan rooli jää melko passiiviseksi
  • Vuorovaikutteisuus pääasiassa tekstipohjaista, mutta myös uusia avauksia syntymässä (sosiaalinen media)
  • Blended-toteutukset kehityssuuntana vahvistumassa
  • Ohjauksen merkitys, resurssit ja ”järkeistäminen”, metatyövälineet opettajalle, vertaisohjauksen ja asiantuntijaohjauksen hyödyntäminen
  • Kehittäjäopettajien innostuneisuus havaittavissa

TYÖELÄMÄYHTEYS

  • Autenttisen oppimisen tukeminen ja työelämäyhteys nousivat esittelyssä jonkin verran esille. Kansainvälisestä yhteistyöstä muutamia näyttöjä.
  • Työelämä ei juurikaan ole mukana suunnittelemassa opintojaksojen sisältöjä ja menetelmällisiä toteutuksia. Työelämäyhteistyö ei ole vielä kovin hyvin konkretisoitunut amk:jen verkko-opetuksen hyviksi käytänteiksi.
1 arviointiseminaari hyv t k yt nteet
1. Arviointiseminaari:Hyvät käytänteet
  • Arvioinnissa nousi esille kiinnostavia pedagogisia ratkaisuja ja didaktisia toimintatapoja, esim. opiskelijan asiantuntijan kognitiivisia prosesseja tukevat ja yhteisöllisiä ongelmaratkaisutaitoja edistävät PBL-sovellukset verkkoympäristössä, tarinalliset lähestymistavat, vertaisosallistumisroolit ja erilaiset yhteisöllistä ja reflektiivistä oppimisprosessia tukevat ratkaisut
  • Hyvä käytänne

- mahdollistaa oppimisen prosessimaisuuden ja täydentyvän etenemisen kohti kokonaistuotosta

- johtaa jonkin asian oppimiseen mahdollisimman autenttisesti

- sisältää aktiivisen, toimivan ja yhteisöllisen verkkotyöskentelyn

- mahdollistaa opiskelijalle aktiivisen roolin ja yksilöllisesti etenevän opiskeluprosessin

- tarjoaa todelliset opiskelumahdollisuudet myös etäältä, verkosta ja lähiopetuksesta muodostuu yhtenäinen oppimisympäristö

- on osa korkeakoulun verkkopedagogista toimintakulttuuria, ei vain yksittäisen opettajan varassa

slide14
ARVIOINTISEMINAARITvuorovaikutteisina yhteistyöseminaareina /2. Arviointiseminaari 15.11.2007 – Strateginen kehittäminen
  • Verkko-opetuksen strateginen kehittäminen; johtaminen ja strategiat, Virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta ja opiskelumahdollisuudet, kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus.
  • Koulutuksen suunnittelusta ja organisoinnista vastaaville
  • Tavoitteena oli saada kuvaa vallitsevasta tilanteesta ja käydä keskustelua kehittämislinjauksista
2 arviointiseminaari 15 11 2007 strateginen kehitt minen
2. Arviointiseminaari 15.11.2007 – Strateginen kehittäminen

Ennakkokysymykset ks. s. 21-22. + Neljä amk:jen puheenvuoroa

Keskustelun teemat ja keskustelun pohjana olleet väitelauseet:

  • Koulutusohjelmajohtajien sitouttaminen ja rooli

”Meillä verkko-opetus ei edellytä erityistä huomiota johdon sitouttamisessa. Pedagoginen johto osaa sitoa sen kehittämisen yleiseen pedagogiseen parannustyöhön.”

  • Virtuaaliammattikorkeakoulu-konseptin toimivuus”Meille Virtuaaliammattikorkeakoulu oli oma saarekkeensa, ja sen on jo aika sulautua omaksi perus-ammattikorkeakoulutoiminnaksemme.”
  • Verkko-opetuksen visio

”Meidän ammattikorkeakoulussamme nähdään, että on virheellistä tarkastella verkko-opetusta erillisenä muusta opetuksesta. Se on vain yksi väline ja menetelmä opetuksen kokonaisuudessa.

2 arviointiseminaari 15 11 2007 strateginen kehitt minen1
2. Arviointiseminaari 15.11.2007 – Strateginen kehittäminen

Keskustelun teemat ja keskustelun pohjana olleet väitelauseet:

  • Verkko-opetuksen kriittiset kohdat

”Meillä ei ole verkko-opetuksen kriittisiä kohtia, ilmenneet vaikeudet on jo ylitetty.”

  • Verkko-opetuksen johtaminen

”Meillä verkko-opetuksen johtaminen sisältyy ylimmän johdon ja välijohdon normaaliin toimenkuvaan. Se ei tarvitse erityistä suunnittelua, organisointia saati työnjaollista vastuuttamista.”

  • Verkko-opetuksen ja t&k-toiminnan yhteistyö”T&k -toiminnassa verkko-opetuksella on meille ennen kaikkea välineellinen tehtävä - tukea t&k-työskentelyä”
  • Ammattikorkeakoulujen verkko-opetuksen tahtotila

"Meillä verkko-opetus on jo melkein vakiintunut käytänne. Sen toteuttaminen ja kehittäminen on osa normaalia pedagogista toimintaa."

2 arviointiseminaari keskeiset johtop t kset
2. Arviointiseminaari: Keskeiset johtopäätökset

Ammattikorkeakoulujen verkko-opetuksen strategioilla tärkeä

merkitys

  • Verkko-opetuksen nykytilanne on jokseenkin kirjava  strateginen jäsentymättömyys, irrallisuus/erillisyys
  • Yhteiset käytänteet puuttuvat ja yhtenäistä valtakunnallista kehittämistoimintaa ei pidetä kovin tarpeellisena.
  • Amk:jen verkossa tapahtuva koulutus näyttää toimivan hajanaisesti ohjattuna ja johdettuna. Siinä ei tunnisteta toiminnan tavoitteita ja merkitystä amk-opetuksen keskeisenä osana.
  • Kehittäminen vielä pitkälti yksittäisten opettajien varassa.
  • Haasteena koko organisaation strateginen verkko-opetuksen kehittäminen ja suunnittelu  koulutusohjelmittain tehtävä ratkaisuja ja opettajien motivoitumista tuettava.
  • Itsensä ja tulevaisuutensa kannalta amk ottaa huomioon koulutuksen laadun ja työelämälähtöisyyden kehittämisen myös verkossa tapahtuvan koulutuksen (blended learning) mahdollisuuksia hyödyntämällä.

Verkko-opetuksen johtamisessa koulutusohjelmajohtajat

avainasemassa

2 arviointiseminaari keskeiset johtop t kset1
2. Arviointiseminaari: Keskeiset johtopäätökset

Virtuaaliammattikorkeakoulu mahdollisuuksien kenttänä

  • Arviointi on osoittanut, että amk:jen kokemuksiin ja näkemyksiin VirtuaaliAMK:n kehittämisestä ja tehtävistä liittyy erilaisia ja keskenään jännitteisiä näkemyksiä.
  • VirtuaaliAMK tulee vakiinnuttaa amk:jen verkossa tapahtuvan koulutuksen kehittäjäksi ja sen koordinoinnin toimijaksi, avata mahdollisuuksien kenttänä.
  • VirtuaaliAMK on selkeästi edistänyt amk:jen yhteistyötä ja verkostoitumista.
  • VirtuaaliAMK ei vielä ole pystynyt kovin hyvin toimimaan materiaalipankkina.  Olisiko OPM:n jatkossa syytä ohjata liikkuvuusrahan tavoin rahoituspalkkiota ammattikorkeakouluille, jotka tuottavat ja sijoittavat sisältöjä yhteiseen portaaliin/”materiaalipankkiin”.
  • VirtuaaliAMK:n koulutuspalveluissa ja edistämissä pedagogisissa ratkaisuissa tulisi vahvemmin nostaa esille tulevaisuuden oppimisympäristöjen yhä avoimemmaksi ja yhteisöllisemmäksi muuttuva luonne.
  • Keskeinen kysymys on miten ammattikorkeakouluissa voitaisiin vahvistaa VirtuaaliAMK:n ”omistajuutta” ja päätösvaltaa.
  • Tarvitaan myös OPM:n koulutuspoliittisia linjauksia, joiden avulla selkiytettäisiin toiminnan intressejä, työnjakoa ja vastuita
2 arviointiseminaari keskeiset johtop t kset2
2. Arviointiseminaari: Keskeiset johtopäätökset

Työelämälähtöistä verkko-opetusta t&k:n tuella

  • Opetus ja t&k-toiminta ovat pitkälti irrallaan toisistaan. Yhteyttä ei ole tai sitä ei nähdä.
  • T&k-toiminnan kehittämisessä ei ole lähdetty siitä lähtökohdasta, että se tulisi tuoda osaksi opetusta. Kyse lienee enemmänkin siis asenteesta, kuin varsinaisista ongelmista t&k:n ja opetuksen yhdistämisessä.
  • Tulevaisuuden haasteena on luoda hyviä käytänteitä työelämälähtöisyyttä edistävien verkkopedagogisten t&k-projektien toteuttamiseen korkeakoulun ja työelämän yhteistyössä.
  • Koulutuksen, t&k:n ja aluekehitysvaikutuksen integroinnin avulla tuetaan työelämän osaamistarpeita, mutta myös vastavuoroisesti verkko-opetuksen kehittymistä ja hyvien käytänteiden rakentumista.
  • Keskusteltaessa pedagogisen kehittämisen painopistealueista (kansainvälistyminen, työelämäkehittäminen) on syytä tiedostaa, että niiden kehitystyössä ei voida edetä kovin pitkälle hyödyntämättä siinä samalla verkon tuomia mahdollisuuksia.
kehitt missuosituksia opetuksen ja oppimisen laatu sek verkkopedagoginen asiantuntijuus
KEHITTÄMISSUOSITUKSIA: Opetuksen ja oppimisen laatu sekä verkkopedagoginen asiantuntijuus

Ohjaus

  • Perustavanlaatuista ohjauksen kehittämistä on tehtävä jatkuvasti. Opettajien verkko-ohjauksen tukeminen ja vahvistaminen on kriittinen tekijä.
  • Ohjausresursseina tulisi hyödyntää myös vertaisohjausta ja asiantuntijaohjausta; vertaisopiskelijoita ja työelämän asiantuntijoita.
  • On tarpeen edistää nykyistä monimuotoisempien verkko-oppimisympäristöjen käyttöä ja synkronista vuorovaikutusta verkossa.

Verkkopedagogisten opetusratkaisujen ja käytäntöjen kehittäminen

  • Tulisi toteuttaa opiskelijan aktiivista roolia edistäviä pedagogisia ratkaisuja ja miettiä tarkemmin, millaisiin pedagogisiin malleihin verkkototeutukset perustuvat.
  • Pedagogisten mallien toteuttaminen edellyttää sekä opettajien että opiskelijoiden perehdyttämistä menetelmiin, jotta oppiminen toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Monipuolisen ja autenttisen prosessiarvioinnin kehittäminen
kehitt missuosituksia opetuksen ja oppimisen laatu sek verkkopedagoginen asiantuntijuus1
KEHITTÄMISSUOSITUKSIA:Opetuksen ja oppimisen laatu sekä verkkopedagoginen asiantuntijuus

Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen

  • Korkeakoulun tulee huolehtia opetushenkilöstön verkko-opetustaitojen ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Motivointikeinona voi toimia myös eri tavoin palkitseminen.
  • Yhtenäisillä käytännöillä ja järjestelmillä voidaan edistää tasalaatuista opetusta. Kaikilla opettajilla tulee olla hyvät perustaidot verkko-opetukseen, jotta verkkoon liittyvä asiantuntijuus ei keskittyisi vain yksittäisille opettajille.
  • Opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämisessä tulee ottaa käyttöön uusia täydennyskoulutuksen muotoja, joissa hyödynnetään kollegiaalista tukea ja vertaismentorointia.
kehitt missuosituksia johtaminen ja strategiat
KEHITTÄMISSUOSITUKSIA: Johtaminen ja strategiat

Strategisen johtamisen kehittäminen

  • Verkko-opetus tulee saada amk-opetuksen integroiduksi osaksi. Näin voidaan varmistaa laadukkaan koulutuksen tarjoaminen ja koulutuksen kilpailukyky.
  • Ammattikorkeakouluissa pitää kehittää verkko-opetuksen systemaattista suunnittelua ja strategista johtamista.
  • Amk:jen verkko-opetuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon tulevaisuuden ennakointi, jolloin se on kehittämis- ja toimenpidesuunnitelman näkyvänä osana. Verkko-opetuksen kehittäminen on nähtävä yhtenä mahdollisuutena luotaessa kilpailukykyistä ja kustannustehokasta koulutustarjontaa sekä tutkintoja.

Resursointi

  • Korkeakoulun johdon ja keskijohdon - erityisesti koulutusohjelmajohtajien - sitoutuminen verkko-opetuksen kehittämiseen ja resursoimiseen on korkeakoulun kriittinen menestystekijä.
  • Ammattikorkeakoulujen tulisi kehittää yhdessä sekä korkeakoulun sisällä että korkeakoulujen välillä verkossa tapahtuvan koulutuksen hyviä käytänteitä.
kehitt missuosituksia virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta
KEHITTÄMISSUOSITUKSIA: Virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta
  • VirtuaaliAMK tulee vakiinnuttaa ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan opetuksen ja kehittämisen sekä sen koordinoinnin tunnustetuksi toimijaksi. On tärkeää, että kehitystyö, jota VirtuaaliAMK:n piirissä on tehty, välittyy amk-verkostossa ja jatkuu tulevinakin vuosina.
  • VirtuaaliAMK tulee nähdä verkossa tapahtuvan opetuksen resurssi- ja tukikeskuksena. Virtuaaliammattikorkeakoulua tulisi opetusministeriön linjauksilla kehittää materiaali- ja verkko-opetuksen hyvien käytänteiden aineistopankkina. Sen tehtävänä tulee olla myös verkko-opetuksen ja osaamisen koordinoija.
  • Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä VirtuaaliAMK:n kanssa edistää virtuaalista opiskelijaliikkuvuutta lisäämällä keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista.
  • VirtuaaliAMK voisi toimia verkko-opetuksen kehittämisen kärjessä, edistää opetuksen saatavuutta ja tukea amk:jen verkostoitumista sekä kansainvälisen verkko-opetus- ja tutkimusyhteistyön luomista.
kehitt missuosituksia ty el m yhteydet ja ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehitt minen
KEHITTÄMISSUOSITUKSIA:Työelämäyhteydet ja ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen
  • Autenttisen oppimisen vahvistaminen on oikea kehityssuunta. Työelämää on hyödynnettävä aktiivisena opetuksen osapuolena, jotta ammattikorkeakoulujen verkko-opetus tuottaisi autenttista ja situationaalista oppimista.
  • Työelämän näkökulma on saatava systemaattiseksi ja kiinteäksi osaksi koulutuksen tavoitteiden ja sisällön kehittämistä vastaamaan verkossa tapahtuvan koulutuksen autenttisuuden ja työelämän osaamisen vaatimuksia.
  • Verkko-opetusmenetelmät voivat luoda uusia mahdollisuuksia amk:jen yritysyhteistyölle. Työelämän edustajia pitäisi saada mukaan opetuksen kehittämiseen ja nivoa yrityksiä kiinteämmin opetukseen. Amk:jen lukuisia neuvottelukuntia tulisi käyttää hyödyksi myös verkossa tapahtuvan koulutuksen suunnittelussa.
kehitt missuosituksia opiskelumahdollisuudet sek kansallinen ja kansainv linen liikkuvuus
KEHITTÄMISSUOSITUKSIA: Opiskelumahdollisuudet sekä kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus
  • Verkko-opetus tulee nähdä ennen kaikkea menetelmänä opiskelun joustavoittamiseen opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Koulutuksen järjestäjän tulee pyrkiä tarjoamaan ns. perinteisiä ja osittain tai kokonaan verkossa suoritettavia toteutuksia samasta opintojaksosta.
  • Virtuaalista opiskelijaliikkuvuutta on tarpeen edistää sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
  • Opiskelijan tulevaisuuden työelämässä tarvitsemaa osaamista tukevat erityisesti sellaiset verkko-opetusmallit, joissa on yhdistetty opetusta, työelämää ja niihin kytkeytyvää kansainvälisyyttä. Näitä toimintamalleja tulee erityisesti kehittää verkossa tapahtuvassa koulutuksessa.
tulevaisuuden linjaukset delfoi keskustelu
Tulevaisuuden linjaukset – Delfoi-keskustelu

.

TOIVOTTAVA KEHITYSSUUNTA:

  • Yhteinen tiedonrakentelu ja hajautettu, monialainen asiantuntijuus, informaali oppiminen
  • Joustavat opetussuunnitelmat, integroidut oppimiskokonaisuudet ja työelämän autenttiset projektityöt
  • Opiskelijalähtöinen monimuotoinen opiskelu
  • Verkostoituminen työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa

MILLÄ TOIMENPITELLÄ TOIVOTTAVAA KEHITYSTÄ VOITAISIIN

AUTTAA:

  • Yhteisölliset työskentelyvälineet ja toimintatavat
  • Verkostoituminen työelämän kanssa rajat ylittäen
  • Asenteiden muokkaus
  • Aineistojen avoin ja helppo saatavuus
  • Informaalin koulutuksen aito hyväksyminen – eri tavoin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
  • Koulutuksen ja oppimisprosessien suunnittelutaitoja tarvitaan
arviointiprojektin toteutumisen arviointia
Arviointiprojektin toteutumisen arviointia
  • Arviointiryhmällä oli käytettävissä paljon aineistoja, pitkästi alan kokemusta ja teoreettista osaamista sekä realistinen käsitys siitä, mitä verkossa tapahtuva koulutus on käytännössä.
  • Korkeakoulut tuottivatensimmäiseen arviointiseminaariinhyviä käytänteitä verkossa tapahtuvasta koulutuksesta. Tarjottuja toteutuksia oli riittävästi ja arvioitsijoilla oli mahdollisuus nostaa esille parhaita ratkaisuja. Arvioitsijat tuottivat arviointinsa valittavista hyvistä koulutuksista suljettuna äänestyksenä. Tulokset ja perustelut olivat yllättävän yhdenmukaisia (yhteinen ymmärrys verkkototeutusten hyvästä laadusta ja innovatiivisuudesta, arvioitsijareliabiliteetti).
  • Toinen arviointiseminaari aiheutti vilkkaan keskustelun koulutuksen järjestäjien ryhmäkeskusteluissa ja tuotti innostavaa kehittämisaineistoa.
  • Arviointiseminaareista saatu palaute vahvisti, että valittu vuorovaikutteisuuteen perustuva arviointimenetelmä koettiin mielekkääksi ja toimijoita aktivoivaksi.
  • Arviointiprojekti lisäsi ammattikorkeakoulujen keskinäistä vuorovaikutusta verkossa tapahtuvan koulutuksen tarkastelussa/reflektoinnissa ja kehittämisessä.
kehitt misneuvotteluja ammattikorkea kouluissa suositusten pohjalta
Kehittämisneuvotteluja ammattikorkea-kouluissa suositusten pohjalta
  • Arvioinnin kuluessa samat näkökohdat alkoivat selvästi toistua ja tukivat arviointiryhmää valitsemaan suosituksia. Näin raporttiin haluttiin kirjoittaa suosituksia tavanomaista enemmän.
  • Suositukset ohjaavat kehittämisvalinnoissa ja niitä tulee tarkastella myös suhteessa kunkin korkeakoulun tilanteeseen.
  • Suositukset tulisi käydähuolellisesti läpi analysoimalla korkeakoulun oma tilanne, ja katsoa, mistä olisi hyvä aloittaa.Suositukset auttavat verkko-opetuksen strategista linjaamista koko korkeakoulussa.
  • Yksittäinen opetuksen suunnittelija kuten opettajakin löytää suosituksista konkreettisia ehdotuksia omaan työhönsä.
  • Olisi toivottavaa, että opetuksen johdosta ja suunnittelusta vastaavat kävisivät suositukset läpi ja laatisivat strategisia ratkaisuja niiden toimeenpanosta yhdessä koulutusohjelmajohtajien ja korkeakoulun muun johdon kanssa.
yhdess kehitt en kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko opetusta
Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta
  • Kehittävä arviointi ei ole piste vaan kaksoispiste:

 kehittämiskeskustelut ja strategiset toimenpiteet sekä amk-kohtaisesti että kansallisesti VirtuaaliAMK-verkostona - unohtamatta opiskelijoita ja työelämää

  • Hyvien käytäntöjen vertailu/benchmarking ja vertaileva tutkimus myös kv-tasolla

Hyvää kasvua!