KKA:n auditointimalli ja
Download
1 / 17

Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto kka.fi - PowerPoint PPT Presentation


  • 142 Views
  • Uploaded on

KKA:n auditointimalli ja sen ajankohtaiset kysymykset Seminaari "Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa" Kuopio 2.2.2006. Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi. Auditoinnin kansainvälinen tausta.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto kka.fi' - dian


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

KKA:n auditointimalli ja sen ajankohtaiset kysymyksetSeminaari "Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa" Kuopio 2.2.2006

Projektisuunnittelija Sirpa Moitus

Korkeakoulujen arviointineuvosto

www.kka.fi


Auditoinnin kansainv linen tausta
Auditoinnin kansainvälinen tausta

  • Bolognan julistus 1999: eurooppalaisen korkeakoulutus-alueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä

  • Bologna-prosessilla kuusi tavoitetta, joista yksi on laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus

    (tässä ENQAlla keskeinen rooli)

  • taustalla olevia trendejä ja tavoitteita

    • koulutuksen kaupallistuminen, kansainväliset koulutusmarkkinat, opiskelijoiden liikkuvuus

    • tarve todentaa korkeakoulutuksen laatu

    • tarve lisätä eurooppalaisen koulutuksen vetovoimaa


Bolognan seurantakokoukset praha 2001 berliini 2003 ja bergen 2005
Bolognan seurantakokouksetPraha 2001, Berliini 2003 ja Bergen 2005

  • Praha 2001: opiskelijoiden osallistuminen, elinikäinen oppiminen, ja yhteisten tutkintojen (joint degrees) luominen päätettiin lisätä Bolognan tavoitteisiin

  • Berliini 2003: laadunvarmistusjärjestelmien käyttöönotto vuoteen 2005 mennessä

    • kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä

  • Bergen 2005: päätettiin ottaa käyttöön ENQA:n suositukset korkeakoulujen laadunvarmistukselle

    • seuranta Lontoossa 2007


Bergenin seurantakokous 2005 1 2
Bergenin seurantakokous 2005 (1/2)

"We adopt the standards and guidelines for quality assurance in the European

Higher Education Area as proposed by ENQA. We welcome the principle of a

European register of quality assurance agencies based on national review."

www.bologna-bergen2005.no

ENQAn suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle

  • Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle

    • Korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen kuuluu laatupolitiikka, koulutus-ohjelmien ja tutkintojen säännöllinen kehittäminen, opiskelija-arviointien kriteerit, opetushenkilöstön pätevyys, riittävät tukipalvelut, tiedon keruu ja analysointi johtamista varten, säännöllinen tiedottaminen koulutuksesta ja tutkinnoista

  • Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle

    • Kk:jen sisäisen laadunvarmistuksen suositukset osana ulkoista arviointia, arviointiprosessien läpinäkyvyys, arviointien kriteeriperusteisuus, arviointiprosessien tarkoituksenmukaisuus, raporttien selkeys ja saatavuus, seurannat, arviointien säännöllisyys, yhteenvedot

  • Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten arviointielinten toiminnalle

    • arviointiprosessit, virallinen asema, resurssit, tavoitteet, riippumattomuus, yksikköjen ulkoinen arviointi


Bergenin seurantakokous 2005 2 2
Bergenin seurantakokous 2005 (2/2)

"Almost all countries have made provision for a quality assurance system based on the

criteria set out in the Berlin Communiqué and with a high degree of cooperation and

networking. However, there is still progress to be made, in particular as regards student involvement and international cooperation. Furthermore, we urge higher education institutions to continue their efforts to enhance the quality of their activities through the systematic introduction of internal mechanisms and their direct correlation to external quality assurance." www.bologna-bergen2005.no

1.Laadunvarmistusjärjestelmiä systemaattisesti auditoivia maita ovat esim.

  • Ruotsi vuosina 1995-2001, nyt käynnistymässä uudelleen

  • Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003

  • Norja vuodesta 2004 alkaen

  • Suomi vuodesta 2005 alkaen

    2. Korkeakouluja akkreditoivia maita

  • Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia

    3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita

  • Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro

    HUOM! Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, koulutusohjelma-arvioinnit, teema-arvioinnit, benchmarking


Mihin laadunvarmistusta tarvitaan kotimaiset haasteet

ERI RYHMIEN ODOTUKSET

Opetusministeriö

Korkeakoulut itse ja eri henkilöstöryhmät

Opiskelijat ja hakijat

Työnantajat

Sidosryhmät

MILLAISIA ODOTUKSIA?

lisää kansainvälistä uskottavuutta

lisää läpinäkyvyyttä

ulkoisen ja sisäisen tulosohjauksen työväline

tukee korkeakoulun strategiatyötä ja johtamista

auttaa kehittämään ja arvioimaan korkeakoulun toimintaa

tekee näkyväksi eri osapuolten vastuut

parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa ja osallistumismahdollisuuksia

Mihin laadunvarmistusta tarvitaan? - Kotimaiset haasteet


Auditoinnin tavoitteet
Auditoinnin tavoitteet

  • ENSISIJAINEN TAVOITE on tukea korkeakoulua laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä

  • tässä tarkoituksessa arvioidaan

    • miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä

    • tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin

  • tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia

  • tehdä päätös KKA:ssa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistus-järjestelmä uusinta-auditointia.


Auditointimenetelm
Auditointimenetelmä

  • Auditointiin valmistautuminen

    • KKA ja korkeakoulut sopivat auditointiaikataulusta

    • KKA ja korkeakoulu tekevät auditointisopimuksen

    • auditointiryhmän pj. ja sihteeri vierailevat korkeakoulussa

  • Korkeakoulu kokoaa auditointiaineiston

    • perusaineistot sekä näytöt ja näytteet

  • KKA perehdyttää auditointiryhmän, joka vierailee korkeakoulussa

    • auditointi toteutetaan vertaisarviointina (myös kv.)

    • eri ryhmien haastattelut ja yksikkökohtaiset vierailut

  • Auditointiraportti: vahvuudet, kehittämissuositukset ja johtopäätös auditoinnin tuloksesta


Laadunvarmistusj rjestelm n tarkastelutasot auditoinnissa
Laadunvarmistusjärjestelmän tarkastelutasot auditoinnissa

Laadunvarmistuksen kokonaisuus

Tavoitteiden asettaminen

Strateginen suunnittelu

Johtaminen

Resursointi

Perustehtävien laadunvarmistus

Tutkintotavoitteinen

koulutus

Yhteiskunnallinen vuoro-

vaikutus, aluekehitystyö

(täydennyskoulutus,

avoin korkeakouluopetus)

Tutkimus/

T & K

Tuki- ja palvelutoiminnot

Henkilöstön

kehittäminen


Auditoinnin kohteet
Auditoinnin kohteet auditoinnissa

1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet

6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely)

7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus

  • tutkintotavoitteinen ja muu koulutus

  • tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö

  • yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö

  • tuki- ja palvelutoiminnot

  • henkilöstön kehittäminen

9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä

10. Järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen

5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen


Esimerkki kriteereist auditointikohde 1
Esimerkki kriteereistä: auditointikohde 1. auditoinnissa

1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja

osa-alueiden väliset yhteydet

PUUTTUVA

ALKAVA

Korkeakoulun toimintoihin

ei sisälly laadunvarmistus-

menettelyä

Osaan korkeakoulun toiminnoista

sisältyy laadunvarmistuksen me-

nettelytapoja, mutta ne eivät

muodosta järjestelmärakennet-

ta, vaan ovat toisistaan erillisiä.

KEHITTYVÄ

EDISTYNYT

Laadunvarmistus kattaa suuren

osan korkeakoulun toiminnoista

ja laadunvarmistuksen menette-

lytavat muodostavat melko hyvin

toimivan järjestelmärakenteen.

Laadunvarmistusjärjestelmä kat-

taa lähes kaikki korkeakoulun

toiminnot ja siihen sisältyvät me-

nettelytavat ja prosessit muodos-

tavat dynaamisen kokonaisuuden.


Esimerkkej auditointikysymyksist
Esimerkkejä auditointikysymyksistä auditoinnissa

  • Miten laadunvarmistusjärjestelmän toiminnot, toimijat ja vastuut on määritelty ja dokumentoitu toiminnan eri tasoilla?

  • Miten laatua varmistetaan koulutusohjelma-/

  • oppiainetasolla? Kattaako laadunvarmistus koulutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin?

  • Miten korkeakouluyhteisön jäsenet ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat laadunvarmistukseen?

Kattavuus

  • Miten laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tie-toa hyödynnetään johtamisessa ja resurssoinnissa?

  • Miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee korkeakoulun toiminnan/koulutuksen kehittämistä?

Vaikuttavuus

  • Miten laadunvarmistusta koskevaa tietoa välitetään korkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille?

Avoimuus ja viestivyys



Millaisia suosituksia on annettu t h n menness tehdyiss auditoinneissa
Millaisia suosituksia on annettu tähän mennessä tehdyissä auditoinneissa?

Esimerkiksi

  • eri laatutyökalujen keskinäiset kytkennät

  • vastuiden ja toimijoiden määrittely

  • arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen

  • horisontaalinen yhteistyö

  • eri ryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

  • tiedottaminen laadunvarmistuksen tuloksista korkeakoulun sidosryhmille

Jokaisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää

tarkastellaan sen omista lähtökohdista käsin ja

suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin.


Milloin korkeakoulun laadunvarmistus on riitt v
Milloin korkeakoulun tehdyissä auditoinneissa?laadunvarmistus on riittävää?

  • Lähtökohtana ovat auditointikäsikirjassa mainitut auditointi-kohteet ja -kriteerit (puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt)

  • Riittävyyden arviointi perustuu kahteen näkökulmaan:

    • Korkeakoulun omat perustelut ja näytöt

      • Ydinkysymyksenä on, mistä korkeakoulu tietää, että sen laadunvarmistus toimii ja miten korkeakoulu pystyy toimivuuden osoittamaan?

    • Auditointiryhmän jäsenten asiantuntemus ja kokemus (korkeakoulujen edustajat, opiskelijoiden edustaja, työelämän edustaja)


Millainen laadunvarmistuksen ulkoinen arviointimalli on kansainv lisesti riitt v
Millainen laadunvarmistuksen ulkoinen arviointimalli on kansainvälisesti riittävä?

  • Euroopassa ei ole tahoa, joka tällä hetkellä määrittelisi ulkoisen arviointimallin riittävyyden

  • Kukin maa on kehittänyt arviointimalliaan omista lähtökohdistaan

  • Olennaista on, että malli täyttää ENQA:n suositukset korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle

  • Siinä vaiheessa kun arviointiorganisaatioita arvioidaan rekisteriä varten, ulkoisen arvioinnin malli tulee arvioitavaksi

  • Suomen näkökulmasta tärkeää on tehokas viestintä

    • KKA:n tehtävänä viestiä siitä, millainen on suomalaisten korkeakoulujen laadun ja laadunvarmistuksen ulkoinen arviointimalli

    • korkeakoulujen tehtävänä viestiä sisäisestä laadunvarmistuk-sestaan ja siitä, että niiden laadunvarmistusjärjestelmät on ulkoisesti auditoitu


Ajankohtaisia kysymyksi
Ajankohtaisia kysymyksiä kansainvälisesti riittävä?

  • Johtopäätökset ja analyysit auditointien tuloksista

    • ensimmäinen analyysivaihe käynnistyy keväällä 2006

  • Auditointimallin kehittäminen

    • palautteen keruu auditointeihin osallistuneilta korkeakouluilta ja auditointiryhmiltä

    • keskustelu kansainvälisillä foorumeilla

  • KKA:n tuki laatutyökalujen kehittämiseen

    • mm. EFQM-itsearviointityökalun, yliopistokirjastojen laadun, työnantajapalautteen, opiskelijapalautteen hyödyntämisen ja uraseurannan kehittämishankkeet

  • Laadunvarmistukseen liittyvä tutkimus

    • Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimus yliopistojen laadun-varmistusjärjestelmistä

    • Opetuksen kehittämisyksiköt, yksittäiset tutkijat


ad