1 / 14

Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt

Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt. Paula Pietilä, YTM Esok-projekti. TAUSTAA. Yhdenvertaisuussuunnitelmien etsinnässä on käytetty Opintoluotsi-palvelun kautta saatuja korkeakoulujen julkisia kotisivuja.

eron
Download Presentation

Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt Paula Pietilä, YTM Esok-projekti

  2. TAUSTAA • Yhdenvertaisuussuunnitelmien etsinnässä on käytetty Opintoluotsi-palvelun kautta saatuja korkeakoulujen julkisia kotisivuja. • Käytetyt hakusanat: “yhdenvertaisuus”, “esteettömyys”, “syrjinnän vastaisuus” • Yliopistoista ja korkeakouluista yli puolella on yv-suunnitelma, amk:sta vain noin 10%:lla - Ei välttämättä kerro läheskään kaikkea korkeakoulujen yhdenvertaisuussuunnittelun nykytilasta,koska suunnitelma on voitu yhdistää tasa-arvosuunnitelmaan tai suunnittelutyöstä on käytetty eri käsitteitä

  3. LÄHTÖKUOPAT JA PERUSPILARIT • Suunnittelun lähtökohtia ja itse prosessia ei suunnitelmissa kuvata, vain lopputulos  Kolmessa suunnitelmassa viitataan alussa aiemmin tehtyyn suunnittelutyöhön tai siihen, että yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon varattua aikaa on pidennetty • Kuitenkin: korkeakoulut ovat tehneet varsin erilaisia valintoja juuri suunnitelmien näkökulman valinnan suhteen: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys, saavutettavuus)

  4. PERUSPILARIT…. • Yhdenvertaisuuslaki on ollut tärkein syy yv-suunnittelulle • Opm:n ohjauksella – mitä on ollut ja miten eilmee? on ollut erityisesti esteettömyys näkökulman kannalta keskeinen merkitys  Lainsäädäntö on vaikuttanut näkökulmiin/painotuksiin suunnitelmissa.

  5. PERUSPILARIT…. • Useimmissa yv-suunnitelmissa on lähtökohtana yv-laissa mainitut syrjintäperusteet • Etnisyyden ja esteettömyyden teemat painottuivat muita enemmän. Jos kyse oli tasa-arvo ja yv-suunnitelman yhdistelmästä sukupuolten tasa-arvo painottui • Vähiten käsiteltiin vakaumukseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja identiteettiin liittyviä asioita

  6. Siinä tekijä, missä kokija- eli kuka puhuu yv-suunnittelussa ja kenelle? • Noin puolessa yv-suunnitelmia ei oltu mainittu tekijöitä lainkaan • Tavallisesti suunnitelman tekoon osallistuivat vararehtori, eri päälliköitä, sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat, sekä yv-asioista vastaavat henkilöt • Yv-suunnitelma oli suunnattu tavallisesti henkilöstölle ja opiskelijoille. Toisinaan yv-työn kohteina nähtiin myös hakijat ja satunnaisesti myös korkeakoulussa vierailevat ja eri sidosryhmät / olisiko hyvä painottaa tätä enemmän? , kuten yritykset. Amk:t mainitsivat sidosryhmät useimmin kuin yliopistot tai korkeakoulut • Osassa suunnitelmia yv-työn kohteina nähtiin mainittujen lisäksi vähemmistöryhmät/erityisryhmät  Vähemmistöjen edustajien osallistumisesta yv-suunnitteluun mainittiin vain yhdessä suunnitelmassa

  7. Yv-suunnittelun tavoitteet Korkeakoulujen perusarvoina nähtiin: Vapaus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tasa-arvo. • Yv-suunnittelun nähtiin edistävän tasa-arvoa • Viestittävän korkeakoulun arvoista ulospäin -Yv-suunnittelun sitominen korkeakoulun muuhun strategiatyöhön tai suunnitteluun on vielä heikkoa

  8. Yv-suunnittelun tavoitteet • Yleisten tavoitteiden, kuten syrjinnän ja häirinnän ehkäisy ja ilmapiirin sallimattomuus näillä ilmiöille lisäksi yv-suunnitelmissa on mainittu lukuisia hyviä käytäntöjä, joita korkeakouluissa toteutetaan, erityisesti esteettömyyden, etnisen taustan ja iän näkökulmasta

  9. VASTUU JA RESURSSIT YV-TYÖSSÄ? • Vastuutuksen osalta korkeakoulujen yv-suunnitelmat poikkeavat eniten toisistaan: • Osa korkeakouluista jakaa vastuuta nimeltä mainituille henkilöille, osa eri toimintasektoreille ja yksiköille. Osa puolestaan toteaa vastuun kuuluvan kaikille yhteisön jäsenille ja erityisesti korkeakoulun johdolle • Käytännön vastuussa suunnitelmien toteutuksesta ja seurannasta ovat kuitenkin tasa-arvotoimikunnat ja tasa-arvo/yhdenvertaisuusvastaavat ja häirintäyhdyshenkilöt eli samat tahot, jotka ovat tavallisesti osallistuneet yo-suunnitelmien laadintaan. • Yv-työhön käytettävissä olevia resursseja ei ole suunnitelmissa eritelty

  10. EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA • Itse suunnitteluprosessiin tulee kiinnittää enemmän huomiota: Lainsäädännön ja siihen liittyvän ohjeistuksen sijaan/ohella on nostettava esiin yhteisön ja yksilöiden yhdenvertaisuuteen liittyvät kokemukset ja tieto. • Kokemuksista keskustelua ja niiden mahdollista keruuta varten tarvitaan sopivaa taustamateriaalia • Suunnittelussa on huomioitava korkeakoulun olemassaolevat strategiat ja suunnitelmat: Miten strategioita voi hyödyntää yv-työn näkökulmasta? Millaisia vaikutuksia yv-työllä on strategiatyöhön?

  11. EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA • Yv-työn tulee koskea koko korkeakoulun toimintaa, erityistä huomiota on kiinnitettävä yhdenvertaisuuden toteutumiseen opiskelijavalinnoissa ja rekrytoinnissa • Eri vähemmistöjen osallistamista yv-suunnittelussa ja –työssä on lisättävä. Korkeakouluja on rohkaistava yhteistyöhön esim. järjestöjen kanssa. Toisaalta yhdenvertaisuuden edistäminen ei saa jäädä vain vähemmistöjen asiaksi • Monet korkeakoulut näkevät johdon olevan ensisijaisesti vastuussa yv-työssä, on mietittävä tapoja, joilla johto otetaan mukaan ja vastuutetaan • Yv-työhön on varattava ajallisia ja rahallisia resursseja  Yv-suunnitteluun valmistautumiseen ja suunnitelman tekoon on varattava riittävästi aikaa

  12. EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA • Yv-yhdyshenkilön palkkaaminen jokaiseen korkeakouluun tai alueelliseen korkeakouluyksikköön • Yv- asioiden käsittely henkilöstökoulutuksessa, omana kokonaisuutenaan ja luontevana osana esim. tulokas- ja esimieskoulutusta / kaikille aloittaville opiskelijoille? • Yv-yhdyshenkilöiden koulutus ja työnohjaus • Yv-työstä on tiedotettava säännöllisesti Yv-työtä ja suunnittelua koskevan tiedon on oltava helposti kaikkien löydettävissä ja kaikille saavutettavassa muodossa Yv-suunnitelmien ydinkohtia, kuten suunnitteilla olevia käytännön toimia on erityisesti nostettava näkyviin

  13. POHDITTAVAA • Suunnitelmissa käytetään rinnakkain ja joskus lomittain yv-työn ydinkäsitteitä, kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, esteettömyys usein tämä lomittaisuus on tietoista, mutta myös selkeitä ”väärin ymmärryksiä” esiintyy • Inkluusio vs. erityispalveluja erityisryhmille suunnitelmien tausta-ajatuksena • Miten saada moniperusteinen syrjintä näkyviin? (Mainitaan vain yhdessä suunnitelmassa)

  14. POHDITTAVAA • Yv-suunnittelun tausta-aineiston esim. tilastojen ja muun tiedon keruu • Yv-suunnittelussa ja muualla esitettyjen hyvien käytäntöjen keruu yhteen paikkaan kaikkien korkeakoulujen osalta • yv-suunnitelma toimenpideohjelma vai työkalu?

More Related