Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria

1. OpetussuunnitelmaviestintäMerkki ja merkitys- Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005

2. Viestintä on: (Fiske 1982) Sanomien siirtoa (prosessikoulukunta) Miten lähettäjät ja vastaanottajat sisään- ja uloskoodaavat viestejä, sekä miten viestien välittäjät käyttävät viestintäkanavia ja –välineitä. Viestintä on prosessi, jossa A vaikuttaa B:n käyttäytymiseen. Merkitysten tuottamista ja vaihtoa (semioottinen koulukunta) Kuinka sanomat ja ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa tuottaakseen merkityksiä. Miten B tulkitsee A:n viestin sanoman.

3. Viestintä prosessina • Viestintä toimii aina merkkienvarassa. Merkit ovat ihmisten tekemiä. Ne viittaavat itsensä ulkopuolisiin seikkoihin ja ovat tällaisina välineitä merkityksenantamiseksi. • Viestintä on näiden merkkien lähettämistä ja vastaanottamista jossain tietyssäkoodissa. Koodi on kulttuurisidonnainen merkitysjärjestelmä joka määrää miten ja missä yhteyksissä näitä merkkejä käytetään sanomien laatimiseksi.

4. Viestintä prosessina • Viestintä on elintärkeää kulttuurillemme. Ilman sitä jokainen kulttuuri kuolisi. • Viestintä on viestien (merkkien ja merkitysten) välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta. • Sosiaalinen vuorovaikutus –viestintä- tekee yksilöstä tietyn kulttuurin ja yhteiskunnan jäsenen.

5. Viestintä prosessina • Sanoma on se mikä siirtyy viestintäprosessissa. Jonkin määrittää sanomaksi vasta sen tarkoitusperä. • Tulkitseminen on prosessi, jossa viestin vastaanottaja on neuvottelevassa vuorovaikutuksessa viestin kanssa. Tämä synnyttää merkitykset. • Vasta tulkinta antaa viestille sisällön ja merkityksen!

6. Viestinnän teoria(Shannon & Weaver 1949) Palaute Viesti lähetettynä (Informaatiolähde) Viesti vastaanotettuna (määränpää) kanava hälylähde

7. Viestinnän teoria(Shannon & Weaver 1949) • Häly viittaa kaikkeen siihen lähteen tahdosta riippumattomaan, joka takertuu signaaliin sen kulkiessa lähettimestä vastaanottimeen ja haittaa sanoman perille menemistä. • Hälyä voidaan minimoidatoisteella.Toiste ei ole viestinnässä pelkästään hyödyllistä, vaan välttämätöntä! Toiste siis auttaa voittamaan hälyisen kanavan puutteita. • Jos sanoma on vastaanottajan kannalta odottamaton, uusi, vastakkainen odotettavissa olleelle (konventiolle), se on tarpeen toistaa.

8. Viestinnän teoria Kuva B Kuva A Kuva A on tulkinnanvarainen, lähettäjän viesti vastaanottajalle ei ole tarkennettu/kohdennettu. – eli viesti on hajeinen (tulkinnaltaan ennustamaton). Yhtyessään lehtiartikkeliin (kuva B) kuvasta tulee hyvin toisteinen. Toisteisuus ohjaa tulkintaa ja merkityksen antamista oikeaan, lähettäjän haluamaan suuntaan.

9. Viestinnän teoria • Palaute tarkoittaa viestinnässä vastaanottajan reaktion välittymistä lähettäjälle. Eli ”viestiyhteyden” pelaamista myös B:ltä A:lle! • Palautteen päätehtävä: palaute auttaa viestijää sovittamaan sanomaansa vastaanottajien tarpeiden ja reaktioiden mukaiseksi. Palaute antaa myös vastaanottajalle mahdollisuuden tuntea olevansa osallinen viestintää.

10. Viestinnän perustehtävät(Jacobson 1960) • Ilmaisutehtävä(emotive function) • kuvaa viestijän suhdetta sanomaan – viestijä ”ilmaisee itseään”. Sanoma viestittää tällöin myös viestijän tuntemuksia, asenteita, asemaa, yhteiskuntaluokkaa – seikkoja jotka tekevät sanomasta persoonallisen. • Vaikuttamistehtävä(conative function) • kuvaa sanoman vaikutusta viestin vastaanottajaan. • Viittaustehtävä (referential function) • kuvaa viestin suhdetta todellisuuteen – paikkansa pitävyyteen eli tarkkaan vastaavuuteen esitettävän asian kanssa.

11. Yhteenveto:Viestintä merkitysten synnyttäjänä • Mitä yhtenäisemmät koodimme ovat, • mitä yhtäpitävämpiä merkkijärjestelmiä käytämme (viestintäteko), • mitä toisteisempi viesti on, • mitä selkeämpää kanavaa käytämme, sitä enemmän sanomalle antamamme merkitykset (tulkinnat)lähenevät toisiaan!