Kuntien uudistuva lapsi- ja nuorisopolitiikka: Miten tulisi taloussuunnittelua kehittää ?

1. Kuntien uudistuva lapsi- ja nuorisopolitiikka: Miten tulisi taloussuunnittelua kehittää? Tampereen yliopisto 10.8.2011

2. ”Palvelurakenne” • Vakiintunut tarkoittamaan kuntarakenteen/ kuntien yhteistyön uudistamista • Toinen tulkinta: • Kuntien sisäinen palvelurakenne • Kehittyi 1900-luvulla tehtävälähtöiseksi • Toimintaa rakennettiin ”tyhjään Suomeen” • Saturoitui 1980-90-luvuilla • Sementoitu lakeihin, sektoreihin, tietojärjestelmiin, kirjanpitoon, ammatteihin, virkaehtosopimuksiin…

3. Kuntien ”säädyt” • Terveystoimi = ”aatelisto” • Sivistystoimi = ”papisto” • Sosiaalitoimi = ”talonpojat” • …. Toiminta jakautuu lukuisiin yksiköihin • Kuntatalouden tiukentuessa keskinäin kamppailu voimavaroista. • ”Säätykierto” vaikeampaa kuin 1400-luvun Suomessa!!!

4. Miksi kuntien sisäistä palvelurakennetta uudistetaan? • Vanha toimi hyvin rakentamisvaiheessa, mutta…. • 2000-luvulla uudet haasteet • Painopiste ruumiista mieleen • Voimavaran uudelleen allokointi • Tehokkuus ja vaikuttavuus • Kolmen näkökulman yhteensovittaminen Yhteisö Asiakas Häiriö/tehtävä

5. Yksi vaihtoehto uudeksi palvelurakenteeksi • Painopiste häiriö/tehtävälähtöisyydestä asiakas- ja yhteisölähtöisyyden suuntaan • Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena • Kaikki alle 30-vuotiaille tarkoitetut toiminnat/palvelut

6. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan toiminnat ryhmittyvät viidelle tasolle: • Arjen kehitysyhteisöt: Asuinalue, lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu • Yhteiset peruspalvelut: Neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus/ oppilashuolto, nuorisotyö, toisen asteen oppilaitokset ja niiden opiskelijahuolto… • ”Kevyen” tuen tarve – konsultaatioita yms.: Peruspalveluja tukeva erikoistunut osaaminen: mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkärit • Erikoistuneet palvelut – hoitosuhde : Lastensuojelu, psykiatria, yms. • Erityistason palvelut: Erityiskoulu, sijaishuolto, osastohoito, • Kolme ensimmäistä -> uudistuvan lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisen ydin • Noin kaksi kolmasosaa voimavaroista.

7. Kuntajohtamisen ydinkysymys: Voimavarat • Eurot, henkilötyövuodet/ihmiset, osaaminen Prosessit/tuotteistaminen Tavoitteet Hyvinvointi Lapsuus/nuoruus/koko elämä

8. Haasteet taloussuunnittelulle/-seurannalle/-tietojärjestelmille 1. Yhteisö/ perhe/ lapsi/ tehtävä/ häiriönäkökulmista • Läpinäkyvyys • Vertailukelpoisuus • Tehokkuus • Vaikuttavuus 2. Investointi tulevaisuuteen Havainnollistaminen: • Perusopetus/hallitusohjelma: • Koulujen erilaistuminen – miten voimavarat mitoitetaan???? • Lapsiperheiden kodinhoitoapu – harkittua ”politiikkaa” vai sattumaa??? • Tarvelähtöisesti – ei ikäryhmien välistä kilpailua! • Suhteessa lastensuojeluun/koulunkäyntiä

9. Uusi erityinenhaaste • Monituottajuus • Palvelusetelit • Sisäiset ”yhtiöt” Miten saadaan vertailukelpoisesti kokonaisuuden kattavaa tietoa??

10. Olisi uskallettava ”haaveilla” uudistuvaa LNP:aa vahvistavasta taloussuunnittelusta: • Unohdetaan hetkeksi nykytilanne • Miten rakennamme taloussuunnittelua ja kirjanpitoa LNP:n uudistuvien tavoitteiden mukaan????

11. Pitääkö jokaisen kunnan rakentaa omaa ”malliaan”??? 1. Tekniset ratkaisut: • Tilikartat?? • Kustannuslaskenta??? • Työajan mittaaminen • Tuotteistaminen?? • Tietojärjestelmät?? 2. Kunnan tiedonhallinta/tietojohtaminen yleisemmin 3. Kunnan taloussuunnittelu • Kehysbudjetointi vs. investointi tulevaisuuteen

12. Olisiko tarvetta kansalliseen R&D-hankkeeseen? • Tavoitteena ”ideaalityyppi” • Lähtee uudistuvasta LNP:sta • Myös tekniset malliratkaisut • Teoreettinen esimerkkikunta • Mallinnetaan niin, että voidaan ennakoida vaihtoehtoisten LNP-strategioiden kustannusvaikuttavuutta 2015/2020/2025 saakka???? • Tuottavuus/tehokkuus/cvaikuttavuus….