Tampereen kaupunkiseudun l hijunaliikenteen kehitt misohjelma v liraportti
Download
1 / 40

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma Väliraportti - PowerPoint PPT Presentation


  • 97 Views
  • Uploaded on

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma Väliraportti. Väliraportin sisältö. Rakennesuunnitelma ja työn tavoitteet Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä Junaliikenteen kehitysaskeleet Seutulippu junaliikenteeseen Liikenne-ennusteet ja kustannukset

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma Väliraportti' - purity


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Tampereen kaupunkiseudun l hijunaliikenteen kehitt misohjelma v liraportti

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelmaVäliraportti


V liraportin sis lt
Väliraportin sisältö kehittämisohjelma

  • Rakennesuunnitelma ja työn tavoitteet

  • Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä

  • Junaliikenteen kehitysaskeleet

  • Seutulippu junaliikenteeseen

  • Liikenne-ennusteet ja kustannukset

  • Lähijunaliikenteen operointi

  • H/K laskelma ja vaikutusarvioita


Rakennesuunnitelma ja ty n tavoitteet

Rakennesuunnitelma kehittämisohjelmajatyöntavoitteet

Alternative title slide


Rakennesuunnitelma 2030 kehittämisohjelma


Joukkoliikennej rjestelm 2030
Joukkoliikennejärjestelmä 2030 kehittämisohjelma

  • Lähijunaliikenteensuunnat

    • Lempäälä

    • Nokia

    • Ylöjärvi

  • Kaupunkiraitiotieverkko

    • Lentävänniemi-Lielahti-Tampereen keskusta-Hervanta-Vuores-Tampereen keskusta

    • Tampereen keskusta-Hankkio-Lamminrahka

    • Tampereen keskusta-Pirkkala

  • Bussiliikenteen laatukäytävät

    • Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle

    • Pirkkalasta lentokentälle

    • Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys


L hijunaliikenteen kehitt misohjelman tavoite
Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman kehittämisohjelma tavoite

  • Muodostaa pitkän aikavälin (2030 +) visio lähijunaliikenteen kehittämisestä sekä vision toteuttamisen vaiheet.

  • Selvittää eri osapuolien (kunnat ja valtio) sitoutuminen vision ja kehittämisvaiheiden toteuttamiseen. Erityisesti painotetaan sitoutumista ensimmäisen kehittämisvaiheen toimenpiteissä.

  • Tuottaa riittävät perusteet kuntien maankäytön suunnitteluun ja päätöksentekoon lähijunaliikenteen kehittämisen jatkoselvittelystä ja –tarpeista.

Content slide


Maank ytt ja joukkoliikennej rjestelm

MAANKÄYTTÖ JA joukkoliikennejärjestelmä kehittämisohjelma

Alternative title slide



Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä kehittämisohjelmatampereen kaupunkiseudulla visiotilanteessa 2030+


Junaliikenteen kehitysaskeleet

JUNALIIKENTEEN kehittämisohjelmaKEHITysaskeleet

Alternative title slide


Nykytilanne kehitt misen l ht kohta
Nykytilanne, KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA kehittämisohjelma

  • Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja lähijunaliikenteestä

    • Taajamajunaliikennettä välillä Tampere-Lempäälä-Viiala-Toijala ja kiskobussiliikennettä Tampere-Orivesi as.- Orivesi-Juupajoki-Vilppula

    • Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Nokialle, Karkkuun, Vammalaan, Lempäälään, Toijalaan ja Orivedelle

  • Kehittämisvaiheet on suunniteltu niin, että ensimmäiset toimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa lähivuosina

  • Seuraavissa kuvissa junamääriä kuvaavien laatikoiden väri tarkoittaa samalla värillä esitettyä ratasuuntaa


junaliikenteen kehittämisohjelma

Nykytilanne (junaa/suunta)

Kolho

Vilppula

3 junaa/vrk

Juupajoki

Tampere

Orivesi

Orivesi as.

7 junaa/vrk

Nokia

9 junaa/vrk

Karkku

13 junaa/vrk

luvut junaa/suunta

Vammala

Lempäälä

7 junaa/vrk

Viiala

36 junaa/vrk

Toijala


Ensimm inen kehitysaskel
ensimmäinen kehitysaskel kehittämisohjelma

  • Seutulippu laajennetaan junaliikenteeseen ja mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen, esitys pilottihankkeeksi kansallisen ”matkalipun” edistämiseksi.

  • Toteutetaan junatarjonnan vähäinen lisäys

    • Klo 16 yhteys Tampere – Lempäälä, Lempäälä – Tampere

    • Klo 16 yhteys Nokia - Tampere

    • Lisävuorot Tampere – Orivesi – Vilppula – Mänttä

  • Toteutus neuvotellaan liikenne- ja viestintäministeriön, VR:n ja kuntien kesken

    • Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä

    • Sovitaan toimenpiteiden kustannusjako ja junaliikenteen hankinta


junaliikenteen kehittämisohjelma

Ensimmäinen kehitysaskel

2012-2013

Kolho

Vilppula

Seutulippujunaan

3 junaa/vrk

Juupajoki

Tampere

Orivesi

Orivesi as.

7 junaa/vrk

Nokia

9 junaa/vrk

Karkku

13 junaa/vrk

luvut junaa/suunta

Vammala

Lempäälä

7 junaa/vrk

Viiala

36 junaa/vrk

Toijala


junaliikenteen kehittämisohjelma

toinen kehitysaskel

2013-2015

Kolho

Mänttä

Vilppula

  • Työmatkaliikenteen vuorot

  • Vilppula-Mänttä JKV ja uusi seisake Mänttään

3+3 junaa/vrk

Juupajoki

Tampere

Orivesi as.

Orivesi

7+1 junaa/vrk

Nokia

9+3 junaa/vrk

Karkku

13+1 junaa/vrk

luvut junaa/suunta

Vammala

Lempäälä

7 junaa/vrk

Viiala

36 junaa/vrk

Toijala


Toinen kehitysaskel
Toinen kehitysaskel kehittämisohjelma

  • Tavoitteena lisätarjonta nykyisin puuttuviin ajanjaksoihin

    • Ensivaiheessa tunnin – kahden tunnin vuoroväli

    • Nykyiset vuorot säilyvät (taajama, pikajuna ja IC)

    • Toteutus neuvotellaan LVM:n, VR:n ja kuntien kesken

    • Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä (yksinoikeus 2019 asti)

  • Hyödynnetään nykyistä Suomessa olevaa lähijunakalustoa. Kalusto on mitoitettu aamuruuhkaliikenteen mukaan, joten karkean arvion mukaan muuna aikana lähijunakalustoa olisi mahdollista käyttää Tampereen seudulla.

  • Junaliikenteen lisäys edellyttää asemien ja seisakkeiden kehittämistä

    • Tampereen asemalle uusi välilaituri

    • Sivuraiteelliset seisakkeet lisäävät ratakapasiteettia


Kolmas kehitysaskel toimiva l hijunaliikenne
Kolmas kehitysaskel, toimiva lähijunaliikenne kehittämisohjelma

  • Tavoitteena tunnin vuoroväli

    • Mahdollista toteuttaa ilman lisäraiteiden rakentamista

  • Uusia seisakkeita

    • Uudet seisakkeet sivuraiteellisina, joka mahdollistamalla junakohtaamisen lisää radan kapasiteettia

  • Edellyttää lähijunaliikenteen kaluston hankintaa

    • Päätös kaluston hankintatavasta

    • Päätös liikenteen operointitavasta

      • Kilpailuttaminen mahdollista 2019 jälkeen


Lähijunaliikenteeseen kehittämisohjelma1 tunnin vuoroväli

2020-2030

Kolho

3 junaa/vrk

Mänttä

Vilppula

  • Treelle uusi välilaituri

  • Junakohtaamisen mahdollistavat seisakkeet

7 junaa/vrk

1 juna/h

Lyly

Siltatie

Ylöjärvi

Hankkio

Juupajoki

Lielahti

Ruutana

Tampere

1 juna/h

Orivesi as.

Orivesi

Rautaharkko

Nokia

Tesoma

Kalkku

1 juna/h

12 junaa/vrk

Sääksjärvi

Harjuniitty

Karkku

Vammala

Lempäälä

1 juna/h

Viiala

Toijala


Nelj s kehitysaskel l hijunaliikenne 2030
Neljäs kehitysaskel, kehittämisohjelmaLähijunaliikenNe 2030+

  • Tavoitteena puolentunnin vuoroväli

  • Edellyttää lisäraiteiden rakentaminen ja lisäkaluston hankintaa

    • 3. raide Tampere – Toijala

    • 3. raide Tampere - Lielahti

    • 2. raide Lielahti - Ylöjärvi


lähijunaliikenteen kehittämisohjelmaVisio 2030+

Kolho

3 junaa/vrk

Mänttä

Vilppula

  • 3. raide Tampere – Toijala

  • 3. raide Tampere - Lielahti

  • 2. raide Lielahti - Ylöjärvi

1 juna /h

2 juna/h

Lyly

Siltatie

2 junaa/h

Ylöjärvi

Hankkio

Juupajoki

Lielahti

Ruutana

Tampere

Mäkkylä-Teivaala

Orivesi

Orivesi as.

1 juna/h

Rautaharkko

Nokia

Tesoma

Kalkku

1 juna/h

Harjuniitty

Sääksjärvi

Siuro

Karkku

Kulju

Vammala

Hakkari

Kiikka

Lempäälä

Äetsä

2 junaa/h

Viiala

Toijala


Seutulippu junaliikenteeseen

Seutulippu junaliikenteeseen kehittämisohjelma

Alternative title slide


Seutulippuj rjestelm n kehitt mispolku lyhyt t ht in v 2012 alkaen

Nykyiseen seutulippuun oikeus matkustaa junissa seutulippualueella

Asemia 11 kpl (+Tampere), junavuoroja 109 kpl,

675 800 matkustajaa/v (m.s.y.), joista seutulippualueen sisäisiä matkoja vain osa.

Tariffijärjestelmä ja hinnoittelu

Seudun seutulippujärjestelmää ei muuteta, vaan VR tulee siihen mukaan yhtenä operaattorina

Lippulajina tällä hetkellä 30 päivän kausilippu aikuisille. Hinta on kuntakohtainen.

Vaiheittainen toteutus mahdollinen (kuntakohtainen, Tampereen kaupunkiseutu)

Seutulippujärjestelmän kehittämispolkuLyhyt tähtäin v 2012 alkaen


Kustannusarvio l hiajan tilanteesta
kustannusarvio lähiajan tilanteesta seutulippualueella

  • Seutulippu kelpaa IC, P ja H junissa

    • 2010 asemittaisista matkustajamäärien perusteella on arvioitu seutulipun käyttäjien osuus 10% … 50%, Tampereella 2 %

    • Junalippujen hinnat on laskettu kertalipunhinta -25%. Jos useita junatyyppejä on laskettu kertalippujen keskiarvohinta. Matkat suuntautuisivat Tampereelle

  • Linja-autoissa on arvioitu seutulipulla tapahtuvan matkustusmäärän vähenevän 3 % kunnittain

    • Linja-autoliikenteen seutulipputulon vähenemä on laskettu keskimääräisellä operaattorille tulevalla seutulippuhinnalla

    • Vähenemä on n. 120000 euroa ja subvention vähenemä on n. 50000 euroa

  • Seutulippujen myyntitulon oletetaan kasvavan 2 % kokoalueella

    • Seutulippujen lisätulo on kohdistettu arvioidun kunnittaisen junamatkustamisen suhteessa

    • Yhteensä n. 90000 euroa



Liikenne ennusteet ja kustannukset

LIIKENNE-ENNUSTEET ja kustannukset seutulippualueella

Alternative title slide


Liikenne ennusteet
Liikenne-ennusteet seutulippualueella

  • Liikenne-ennusteet on laadittu Tampereen seudun rakennesuunnitelman maankäyttöennusteen pohjalta

    • TALLI-mallin aluetta on tarkasteluissa laajennettu koskemaan koko lähijunasuunnitelman suunnittelualuetta

    • Raitiotiesuunnitelman yhteydessä tehtyyn joukkoliikenneverkkoon on lisätty visiotilanteen mukainen junalinjasto

  • Vertailuvaihtoehtona on käytetty raitiotiesuunnitelman mukaista joukkoliikenneverkkoa ilman junalinjastoa

  • Maankäyttöä on keskitetty asemanseuduille

  • Tarkasteluissa on käytetty kahta eri liikennevirtamatriisia, jotka kuvaavat vuosien 2020 ja 2030 tilanteita


Liikenne ennusteet1
Liikenne-ennusteet seutulippualueella

  • Lähijunajärjestelmän luominen ja maankäytön lisääntyminen aikaansaa yhteensä n. 45 000 uutta jkl-matkaa/vrk

  • Lähijunaliikenne ilman maankäytön muutoksia tuo junaan 22 000 nousua/vrk

  • Maankäytön lisääntyminen tuo 19 000 nousua/vrk lisää

  • Lähijunissa yhteensä 41 000 nousua/vrk


Kustannukset toteutusvaiheittain
Kustannukset toteutusvaiheittain seutulippualueella

  • Toinen kehitysaskel:

    • Lylyn seisake: 0,2 M€

    • Mäntän seisake: 0,2 M€

    • Vilppula-Mänttä rataosan JKV-työt: 1,5 M€

    • 3 uutta DM12-kiskobussiyksikköä: 4 M€

    • YHTEENSÄ: 6 M€

  • 1-2 tunnin vuoroväli:

    • Uudet seisakkeet: Tesoma, Kalkku, Nokian parantaminen, Harjuniitty, Äetsä, Lielahti, Ylöjärvi, Siltatie, Hankkio, Ruutana, Lakalaiva, Sääksjärvi (Tampereen henkilöratapihan, 25M€, muutokset on toteutettava riippumatta lähijunaliikenteen kehittämisestä)

    • YHTEENSÄ: 42 M€ (Treen hlöratapihan kanssa 67 M€)


Kustannukset toteutusvaiheittain1
Kustannukset toteutusvaiheittain seutulippualueella

  • Visio:

    • Lisäraiteet: 141 M€ (Tampere-Toijala radan kanssa 399 M€)

      • Tampere-Lielahti: 56 M€

      • Lielahti-Ylöjärvi: 85 M€

      • Tampere-Toijala: 258 M€ (toteutetaan myös ilman lähijunajärjestelmän kehittämistä)

    • Tampere-Orivesi opastinvälin lyhentäminen: 15 M€

    • Loppuvaiheessa toteutettavat seisakkeet: 27 M€

    • Varikko: 30 M€

    • YHTEENSÄ: 213 M€ (Tre-Toijala radan kanssa 471 M€)


Liikenn intikustannukset toteutusvaiheittain
liikennöintiKustannukset seutulippualueella toteutusvaiheittain

  • Toinen kehitysaskel:

    • Tampere-Mänttä: 1,4 M€/v

  • 1-2 tunnin vuoroväli:

    • Ylöjärvi-Tampere: 1,7 M€/v

    • Harjuniitty-Toijala: 3,7 M€/v

    • Äetsä-Harjuniitty: 1,2 M€/v


L hijunaliikenteen rahoitus
Lähijunaliikenteen seutulippualueellarAHOITUS

Kiinteistökehitys

  • Kiinteistökehitys on yksi olennainen lähijunaliikenteen ja asemien sijoitteluun vaikuttava seikka.

  • Asemat on syytä kytkeä paitsi liikennevirtoihin myös alueen kaavoitukseen, jotta liikennöitävällä alueella saadaan mahdollisimman tehokkaasti luotua työpaikkoja (alueen yrityksen hyötyvät paremmista yhteyksistä ja suuremmista matkustajavirroista) ja asuntoja.

  • Näin kiinteistökehittäjät saadaan kytkettyä mukaan kantamaan osa tarvittavan infrastruktuurin kustannuksia sillä he pääsevät myös nauttimaan uudesta lähijunaliikenteestä korkeampien hintojen kautta.


L hijunaliikenteen operointi

Lähijunaliikenteen seutulippualueellaoperointi

Alternative title slide


L hijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset
Lähijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset seutulippualueella

  • Pelkän lähijunaliikenteen operoinnin kilpailuttaminen (2019) ei pienen kokonsa puolesta vaikuta mielekkäältä.

  • Lähijunaliikenteen operoinnin kytkeminen osaksi alueen muita liikennöintiratkaisuja (katuraitiotie ja bussit) on olennaista, jolloin operaattorille saadaan muodostettua oikeansuuntaiset intressit.

  • Kuka hoitaa junien liikennöinnin?

    • Kunnallinen toimija (TKL)

    • Valtakunnallinen toimija (VR)

    • Yksityinen operaattori (esim. Veolia, MTR, Abellio, Deutsche Bahn)


L hijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset1
Lähijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset seutulippualueella

Lähtökohta - kalusto

  • Jotta toimiva kilpailu lähijunaliikenteen operoinnissa voidaan taata on lähtökohtana pidetty sitä että Tampereen seudun kuntien on hallittava junakalustoa joko omistajuuden tai pitkäaikaisen sopimuksen kautta.

    • Taserahoitus

    • Leasingrahoitusmalli (perinteinen)

    • Leasingrahoitusmalli (kannustein)

    • Elinkaarimalli

  • Junakaluston omistus antaisi operaattoreille merkittävän kilpailuedun liikennöintisopimusta uusittaessa mikä saattaisi johtaa Tampereen seudun kannalta kaupallisesti epätoivottuun tilanteeseen.


H k laskelma ja vaikutusarvioita

h/k seutulippualueellalaskelmajavaikutusarvioita

Alternative title slide


Investointikustannukset ja j nn sarvo
Investointikustannukset ja jäännösarvo seutulippualueella

  • Investointikustannukset muodostuvat rakentamiskustannuksista ja rakennusaikaisista koroista

  • Kehittämisvaihtoehdon rakennuskustannukset ovat 277 M€, johon ei ole laskettu Tampere-Toijala lisäraidetta (258 M€), koska se tarvitaan joka tapauksessa.

  • Rakennusajaksi on oletettu 5 vuotta, jolloin rakennusaikaiset korot ovat 23 M€

  • Jäännösarvo lasketaan käyttäen 50 vuoden pitoaikaa, jolloin jäännösarvon suuruus tarkastelujakson lopussa (30 vuoden jälkeen) on 40 % uusinvestoinnin arvosta. Jäännösarvoa tarkastellaan hyötynä ja se diskontataan muiden vaikutusten mukaisesti laskentavuoteen.


Vaikutukset tuottajan ylij m n muutos
Vaikutukset - Tuottajan ylijäämän muutos seutulippualueella

  • Tuottajan ylijäämän muutos muodostuu tilaajan lisätulojen (lipputulot) ja liikennöintikustannusten muutosten erotuksesta. Tuottajan alijäämä katetaan subventioilla.

  • Liikennöintikustannukset on arvioitu kaluston vuotuisiin pääoma- ja huoltokustannuksiin sekä muuttuviin kilometri- ja tuntikustannuksiin perustuen. Arvioidut lähijunaliikenteen kustannukset ovat 22,9 M€ vuodessa.

  • Maankäytön tiivistymisen vaikutus mukaan lukien lähijunaliikenteessä tehdään noin 41 300 junamatkaa/vrk. Näistä kokonaan uusia joukkoliikennematkoja on noin 12 400. Lipputuotot kasvavat näiden matkojen osalta noin 9,7 M€/vuosi.

  • Lähijunaliikenteen aiheuttama joukkoliikenteen subventiotarpeen lisäys on 13,2 M€/vuosi (subventioaste 57 %).


Vaikutukset kuluttajan ylij m n muutos
Vaikutukset – kuluttajan ylijäämän muutos seutulippualueella

  • Kuluttajan ylijäämän muutos on joukkoliikennematkustajien kokemien hyötyjen kustannusten erotus.

  • Nykyisten matkustajien kuluttajan ylijäämä muuttuu vain aikakustannusten osalta, sillä lippujen hintojen oletetaan olevan kehittämis- ja vertailuvaihtoehdossa yhtä suuret. Aikasäästö on 6900 tuntia/vrk, jonka rahamääräinen arvo on noin 17,4 M€/vuosi.

  • Uusien joukkoliikennematkustajien saavuttama kuluttajan ylijäämän muutos lasketaan ns. puolikkaan säännöllä eli uusien matkustajien hyöty on puolet nykyisten matkustajien saavuttamasta keskimääräisestä hyödystä. Hyöty on 1,7 M€/vuosi

  • Kuluttajien kokonaishyöty on 19,1 M€/vuosi. Hyötyä korotetaan vuosittain 1,5 %.


Kannattavuuslaskelma
kannattavuuslaskelma seutulippualueella


Kiitos

Kiitos seutulippualueella


ad