tieteellinen kirjoittaminen n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Tieteellinen kirjoittaminen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Tieteellinen kirjoittaminen

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 74

Tieteellinen kirjoittaminen - PowerPoint PPT Presentation


  • 117 Views
  • Uploaded on

Tieteellinen kirjoittaminen. Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen yliopisto. Tieteellinen kirjoittaminen.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Tieteellinen kirjoittaminen' - kalani


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
tieteellinen kirjoittaminen

Tieteellinen kirjoittaminen

Petri Nokelainen

petri.nokelainen@uta.fi

Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus

Tampereen yliopisto

tieteellinen kirjoittaminen1
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoittamisvaiheessa ajatuksia muotoillaan ja organisoidaan uudelleen, ei ole kyse pelkästä tutkimuksen suunnittelun ja suorittamisen selostuksesta.
  • Olennaista on suhteuttaa omat löydökset aiempiin tutkimustuloksiin, ymmärtää mitä ne tarkoittavat ja selittää miksi ne ovat sellaisia kuin ovat.

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen2
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen3
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
      • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
        • Ovatko tulokset julkaisemisen arvoisia?
        • Ovatko tulokset valmiita julkaistaviksi?
        • Kirjoita johtopäätökset tiivistetyssä muodossa ja vertaa niitä tutkimuskysymyksiin: Vastaavatko toisiaan? Miten suhteutuvat aiempaan tutkimukseen? Kysy kommentteja toisilta alan asiantuntijoilta johtopäätösten merkityksellisyydestä.
      • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
        • Alustavat tulokset: Konferenssiabstrakti, laitossarjajulkaisu, konferenssiesitelmä (proceedings)
        • Lopulliset tulokset: Artikkeli (tiedelehdessä, kirjassa).

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen4
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
      • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
        • Tieteellinen taso (ks. edellä ”Missä julkaista”).
        • Julkaisuprosessin kesto (konferenssista nopeasti, tiedelehti puolesta vuodesta useisiin vuosii), julkaisufoorumin näkyvyys (kansainvälinen vai kansallinen konferenssi / tiedelehti).
        • Tutustu huolella konferenssin / lehden ohjeisiin (instructions for authors) – ja noudata niitä tarkasti!

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen5
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen6
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamiseen valmistautuminen
        • Laadi työnimi ja työabstrakti.
          • Kirjoituspäätös –vaiheessa on laadittu johtopäätökset ja selvitetty niiden suhde aiempaan tutkimukseen.Myös tulokset ovat selvillä, koska tutkimus on jo suoritettu.
          • Työnimi ilmaisee yhden asian, artikkelin keskeisen sanoman.
          • Työabstrakti ilmaisee tiiviisti hypoteesit, lähestymistavan, johtopäätökset ja niiden arvioidun merkityksen - neljä virkettä!

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen7
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamiseen valmistautuminen
        • Päätä julkaisun rakenne.
          • Lue kohteeksi valitsemasi konferenssin tai tiedelehden julkaisuohjeet huolellisesti. Käsikirjoitustasi lukeva arvioitsija arvostaa tieteellisen kirjoittamisen konventioiden (käytänteiden) noudattamista.
          • Tyypillinen rakenne sisältää ainakin osia seuraavasta:

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen8
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Otsikko (title)
  • Tekijän nimi (author name) ja laitos (affiliation)
  • Abstrakti (abstract)
  • Johdanto (introduction)
  • Tutkimuskysymykset (research questions/goals)
  • Teoreettinen viitekehys (theoretical framework) / kirjallisuuskatsaus (literature review)
  • Menetelmät (methods)

7.1 Otos, osallistujat (sample, participants)

7.2 Mittaukset (measures), instrumentit (instruments)

7.3 Proseduuri (procedure), analyysimenetelmät (analyses)

  • Tulokset (results)
  • Johtopäätökset (conclusions)
  • Pohdinta (discussion)
  • Kiitokset (acknowledgements)
  • Lähteet (references)
  • Liitteet (appendix)
tieteellinen kirjoittaminen9
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamiseen valmistautuminen
        • Täydennä rakenteeseen (esim. ranskalaisin viivoin) kuhunkin kohtaan tulevat ydinasiat ja myös valmiimpaakin tekstiä – rakenne muodostaa artikkelisi pääotsikot.
        • Ideoita kirjoittamiseen saat lukemalla aihetta käsitteleviä tekstejä.

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen10
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamiseen valmistautuminen
        • Viimeistele taulukot ja kuviot ja sijoita ne artikkelin rakenteeseen. Varmista että noudatat julkaisuohjetta (esim. usein käytetään ns. ”APA” –tyyliä), se määrää muodon, koon ja tyylin.
        • Järjestä artikkelin osat loogiseen järjestykseen. Esim. teoriataustassa on hyvä kuvata ensin aiempaa tutkimusta ja sitten vasta esitellä mitä uutta olet saanut aikaiseksi.
        • Mielle/käsitekartat voivat helpottaa hahmottamaan käsitteiden välisiä suhteita.

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen11
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen12
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamisvaihe
        • Ensimmäinen versio kirjoitetaan nopeasti, joskus jopa yhdeltä istumalta.
        • Varaa keskeinen lähdekirjallisuus saataville sekä rauhallista aikaa.
        • Kirjoitustyyli on yksikertaista, lähteet sijoitetaan tekstiin kirjoitusvaiheessa.

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen13
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamisvaihe
        • Pyri argumentoivaan (perustelevaan, todistelevaan) tekstiin – vakuuta lukija päätelmäsi todenperäisyydestä.
          • Esitä asiallisia väitteitä jotka perustuvat objektiiviseen kirjallisuuden tai aineiston tulkintaan. Kriittisenkin argumentoinnin tulee olla rakentavaa. (Kakkuri-Knuuttila, 2007).
        • Tieteellinen teksti on läpinäkyvää, omat ajatukset on pystyttävä erottelemaan lähdeviittauksin toisten ajatuksista.
        • Aiemman tutkimuskirjallisuuden referointi on suoritettava alkuperäistä ajatusta kunnioittaen – toisen suuhun ei saa sovittaa omia tarkoitusperiä palvelevia sanoja!
tieteellinen kirjoittaminen14
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamisvaihe
        • Lähteisiin voidaan viitata suoralla lainauksella (sitaatti) tai omin sanoin (referaatti).
        • Sitaatti on lyhyt, sanatarkka ja alkuperä osoitetaan sivunumerollisella lähdeviitteellä.
          • ”On muistettava, että vaikka juhlittava voi tällaisena päivänä olla herkistyneessä mielentilassa ja siten nähdä hyvää sielläkin, missä sitä ei kovin paljon ole, sokea tai seniili hän ei sentään vielä ole.” (Niemelä et al., 1991, p. 41.)
tieteellinen kirjoittaminen15
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Kirjoittamisvaihe
        • Lähteiden referointi omin sanoin on suositeltavampaa kuin suorien lainausten käyttö.
        • Muutaman sanan vaihtaminen alkuperäisestä tekstistä ei riitä, vaan referoitava ajatus on kerrottava omin sanoin.
          • Niemelän ja kumppaneiden mukaan (1991) huomionosoitusten kohteena oleva henkilö säilyttää mielenliikutuksestaan huolimatta arvostelukykynsä.
          • Huomionosoitusten kohteena oleva henkilö havaitsee tilastaan huolimatta melko helposti puutteet työn laadussa (Niemelä et al., 1991).
tieteellinen kirjoittaminen16
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen17
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Työstövaihe
        • Kirjoittamisvaiheen jälkeen on hyvä pitää tauko ja antaa asioiden muhia mielessä. Tauon jälkeen työtä on helpompi tarkastella kriittisesti, korjaten virheitä kieliopissa ja rakenteessa.
        • Varsinainen työstäminen keskittyy ensin käsikirjoituksen rakenteeseen ja vasta sitten tyyliin. Tekstin on edettävä johdonmukaisesti ja kirjoitustyylin (esim. persoonamuotojen käyttö) säilyttävä yhtenäisenä (koheesio).

(Niemelä et al., 1991.)

tieteellinen kirjoittaminen18
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Työstövaihe
        • Taulukot ja kuviot on tarkastettava, erityisesti otsikoiden on oltava kuvaavia = taulukkoa tai kuvaa on osattava tulkita ilman ympärillä olevaa tekstiäkin.
        • Seuraavassa esitetään esimerkkejä taulukoiden ja kuvioiden muotoilusta.

(Niemelä et al., 1991.)

slide20

KUVIO 2. Karttanäkymä, jossa paperiliuskoja muistuttavat kuvakkeet ovat järjestelmään sijoitettuja dokumentteja ja pisteet niitä lukevia käyttäjiä

slide21

KUVIO 3. Opiskelumotivaatioprofiilien ja oppimistuotosten välistä suhdetta kuvaava Bayes –verkko

Mot_1 = Sisäinen tavoiteorientaatio, mot_2 = ulkoinen tavoiteorientaatio, mot_3 = opintojen mielekkyys, mot_4 = kontrolliuskomukset, mot_5 = tehokkuususkomukset, mot_6 = koehermostuneisuus, etatehtava = etätehtäväesseen arvosana, nayttokoe = SPSS –tilasto-ohjelman käytön aikarajoitteisen näyttökokeen arvosana, ika = opiskelijoiden ikä, lahtotasotesti = 14 väittämää sisältävän lähtötasotestin pistemäärä.

slide24

Huono esimerkki:

    • Kuviossa asteikko on skaalattu siten että erot korostuvat.
    • Värejä on käytetty vaikka lopputulos painetaan harmaasävyisenä (kuvion tulkinta vaikeutuu).
    • Kuviota on vaikea tulkita, koska kyselylomakkeen väittämät näytetään ryhmittelemättä niitä mittarin osioiden mukaan.
slide25

Paranneltu versio:

    • Asteikko alkaa alusta (keskihajonta on pienimmillään nolla).
    • Viivojen värit on muutettu harmaasävyasteikolle ja viivojen tyyli poikkeaa toisistaan (jatkuva viiva, katkoviiva, tiheä katkoviiva).
    • Väittämät on ryhmitelty pystyviivoilla ja osoitettu numeerisin merkinnöin mistä kyselylomakkeen osasta on kysymys.
slide26

Huono esimerkki:

  • Bayes –verkkoa esittävä kuvio on vaikea tulkita, koska
  • kyselylomakkeen väittämiä kuvavat ellipsit ovat ryhmittelemättä teoreettisen viitekehyksen mukaisesti.
tieteellinen kirjoittaminen19
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Työstövaihe
        • Alaviitteiden käyttö ei ole yleensä mahdollista eikä suotavaa – kasvatustieteissä. Joillakin tieteenaloilla niitä käytetään hyvinkin paljon ..
        • Omat kielelliset ilmaukset muutetaan tieteen hyväksymälle yleiskielelle, tyylin ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaselkoista tai puisevaa.
        • Erityisesti kirjoittajan tieteellisen tekstin tuottamisen kokemus näkyy lähteiden käytössä: Hyvällä maulla valitut ja käytetyt lähteet tekevät tekstistä uskottavaa .. lähteiden tulisi olla tuttuja tai ystäviäsi joiden kanssa keskustelet!
tieteellinen kirjoittaminen20
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Työstövaihe
        • Yleensä kirjoitettaessa käytetään passiivimuotoa, mutta myös yksikön ensimmäistä persoonaa (minä -muoto) voidaan tarvittaessa käyttää.
          • Käsillä olevassa tutkimuksessa käytetään ainoastaan kategoriselle aineistolle soveltuvia menetelmiä.
          • Käytän tutkimuksessani ainoastaan kategoriselle aineistolle soveltuvia menetelmiä.
        • Kun käsikirjoituksen toinen versio on valmis, siitä pyydetään kommentteja (kollegat, muut asiantuntijat).
tieteellinen kirjoittaminen21
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Työstövaihe
        • Lähdeluettelon laadintaan on syytä käyttää aikaa, muotovirheitä sisältävä luettelo herättää epäilyksiä työn muidenkin osien virheettömyydestä.
        • Maailmalla on käytössä useita erilaisia julkaisutyylejä, ne eroavat selvimmin toisistaan lähteisiin viittaamisen ja merkitsemisen osalta.
          • Ihmistieteissä (psykologia, kasvatustieteet, sosiologia) ns. APA –tyyli (American Psychological Association, 2001) on ylivoimaisesti suosituin.
          • Suomessa ja Iso-Britanniassa on käytössä myös Harvard ja MLA (Modern Languages Association).
tieteellinen kirjoittaminen22
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • APA –tyyli
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen23
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoitustyön organisointi
      • Viimeistelyvaihe
        • Muotoillaan lopullinen otsikko.
        • Kirjoitetaan lopullinen abstrakti (lisäten avainsanat).
        • Lähdeluettelon ja tekstin vastaavuus tarkastetaan (tekstissä viitatut lähteet löytyvät luettelosta, eikä luettelossa ole ylimääräisiä lähteitä).
        • Tekstin oikeinkirjoitus ja lähdeluettelon muotoseikat tarkastetaan.
tieteellinen kirjoittaminen24
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen25
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Ammattikasvatuksen aikakauskirjan ja Kasvatus –lehden käyttämä tyyli:
        • Kynnys annotoinnin tekemiseen on matala, mikä edesauttaa aktiivisen ja rakentavan ilmapiirin muodostumista (Nokelainen ym. 2005). Annotointi liittyy läheisesti signaloinnin käsitteeseen, jolla tarkoitetaan opiskeltavan asian keskeisten kohtien oppimista tukevien muutosten tekemistä opiskelumateriaaliin (Mautone & Mayer 2007).
          • Nokelainen, P., Miettinen, M., Kurhila, J., Floréen, P. & Tirri, H. 2005. A shared document–based annotation tool to support learner–centered collaborative learning. British Journal of Educational Technology 36 (5), 757–770.
          • Mautone, P. D. & Mayer, R. E. 2007. Cognitive aids for guiding graph comprehension. Journal of Educational Psychology 9 (3), 640–652.
tieteellinen kirjoittaminen26
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • American Psychology Association (APA, 2001).
    • Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto.
    • Tutkimusraportin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa olevaan tiedelehtiartikkeliin.
      • The hypothetical dilemmas can also be seen as being too abstract and removed from the daily experiences of most people (Straughan, 1975).
        • Straughan, R. (1975). Hypothetical moral situations. Journal of Moral Education, 4(3), 183-189.
tieteellinen kirjoittaminen27
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Tutkimusraportin teksti, jossa on kaksi viittausta (ensin referointi ja sitten sitaatti).

This finding is against Sanders et al. (1995) conclusion that DIT is simply another way of measuring verbal ability, but in parallel with finding that ”DIT scores describe a latent variable that is distinct from verbal ability” (Thoma, Rest, Narváez & Derryberry, 1999, p. 325).

          • Sanders, C. E., Lubinski, D., & Benbow, C. P. (1995). Does the Defining Issues Test measure psychological phenomena distinct from verbal ability? An examination of Lykken's query. Journal of Personality and Social Psychology, 69(3), 498-504.
          • Thoma, S. J., Rest, J., Narváez, D., & Derryberry, P. (1999). Does Moral Judgment Development Reduce to Political Attitudes or Verbal Ability: Evicence Using the Defining Issues Test. Review of Educational Psychology, 11, 325-342.

Sanders et al. (1995) on esiintynyt tekstissä jo aiemmin, siksi toisesta viittauskerrasta eteenpäin käytetään ”et al.” –merkintää.

tieteellinen kirjoittaminen28
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Tiedelehtiartikkeli (periodical)

Bar-On, R., Tranel, D., Denburg, N. L., & Bechara, A. (2003). Exploring the neurological substrate of emotional and social intelligence. Brain, 126(3), 1790-1800.

Lehden nimi

Lehden vuosikerta

Artikkelin sivut

Lehden numero

tieteellinen kirjoittaminen29
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Kirjan luku (book chapter) tai konferenssijulkaisu (proceedings)

Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp. 417-450). San Diego, CA: Academic Press.

tieteellinen kirjoittaminen30
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Kirjan luku (book chapter) tai konferenssijulkaisu (proceedings)

Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp. 417-450). San Diego, CA: Academic Press.

Artikkelin nimi

Julkaisun toimittajat

Julkaisun nimi

Artikkelin sivut

Julkaisupaikka

Kustantaja

Yhdysvaltain osavaltion tunnus (California), käytetään erottelemaan samannimiset eri osavaltioissa sijaitsevat kaupungit toisistaan.

p.

viittaus yhteen sivuun

pp.

viittaus useaan sivuun

tieteellinen kirjoittaminen31
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Jos raportti on kirjoitettu suomeksi, lähde voidaan merkitä myös ”suomennettuna” seuraavasti:

Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. Teoksessa M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (toim.), Handbook of Self-regulation (ss. 417-450). San Diego, CA: Academic Press.

tieteellinen kirjoittaminen32
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Kirja (book)

Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. London: RoutledgeFalmer.

Suomennettu versio:

Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers.Lontoo: RoutledgeFalmer.

tieteellinen kirjoittaminen33
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Painamaton konferenssiesitys (oral presentation)

Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, April). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, San Diego, CA, USA.

Suomennettu versio:

Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, Huhtikuu). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Tutkimusjulkaisun esitys AERA -konferenssissa, San Diego, CA, Yhdysvallat.

tieteellinen kirjoittaminen34
Tieteellinen kirjoittaminen
  • APA –tyyli
    • Internetissä oleva artikkeli (online resource)

EQ Symposium (2004). About Reuven BarOn’s Involvement in Emotional Intelligence. Retrieved April 13, 2007, from http://www.cgrowth.com/rb_biolrg.html

Suomennettu versio:

EQ Symposium (2004). About Reuven BarOn’s Involvement in Emotional Intelligence. Haettu huhtikuu 13, 2007, sivustolta http://www.cgrowth.com/rb_biolrg.html

tieteellinen kirjoittaminen35
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen36
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • On korrektia kysyä lupa tekijältä jos haluaa viitata julkaisemattomaan lehti- tai konferenssiartikkeliin, tai luentomateriaaliin.
      • Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2002) ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen” -julkaisuun on syytä tutustua, saatavilla ilmaiseksi painetussa ja PDF –muodossa osoitteesta http://www.tenk.fi.
      • Toisen käden lainauksia saa toki käyttää, mutta ne on selvästi osoitettava tekstissä:
tieteellinen kirjoittaminen37
Tieteellinen kirjoittaminen
  • In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program. (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009.)
          • Karnes, F., & Brown, K. (1981). Moral development and the gifted: An initial investigation. Roper Review, 3, 8-10.
          • Tirri, K., Nokelainen, P., & Mahkonen, M. (2009). How Morality and Religiosity Relate to Intelligence: A Case Study of Mathematically Gifted Adolescents. Journal of Empirical Theology, 22, 70-87.
tieteellinen kirjoittaminen38
Tieteellinen kirjoittaminen
  • In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program. (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009.)

Sulkeiden sisällä oleva piste laajentaa viittauksen koko tekstikappaleeseen, osoittaen että Karnes & Brown (1981) on luettu tästä lähteestä = toisen käden lähdeviittaus.

tieteellinen kirjoittaminen39
Tieteellinen kirjoittaminen
  • In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009).

Jos piste onkin sulkeiden ulkopuolella (ja tästä piste poistettu), Tirri et al. viittaus koskeekin vain yhtä lausetta, eikä kyseessä enää ole toisen käden lähdeviittaus (kirjoittajalla on ollut käytettävissään Karnes & Brown, 1981).

tieteellinen kirjoittaminen40
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen41
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
        • Avustajat (esim. aineiston koodaus tai konsultointi analyysin osalta) on syytä mainita ”Kiitokset” osassa (opinnäytetöissä esipuhe).
        • Tutkimuksen tekoon osallistuneet saavat nimensä julkaisuun kontribuution mukaisessa järjestyksessä (vastuukirjoittaja ensimmäisenä) tai jos on erikseen sovittu, aakkosjärjestyksessä.
tieteellinen kirjoittaminen42
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen43
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
        • Soveltuva julkaisufoorumi (tai useita sellaisia) on päätetty mielellään jo kehitys/tutkimushankkeen suunnitteluvaiheessa (tiedon levityssuunnitelma, dissemination plan).
        • Abstrakti/proposal/käsikirjoitus on valmisteltu julkaisufoorumin ohjeiden mukaisesti ja lähetetty sähköisen järjestelmän (tai sähköpostin) kautta arviotavaksi.
tieteellinen kirjoittaminen44
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
        • Konferensseihin lähetetyt abstraktit arvioidaan niiden suppeuden takia eri kriteerein kuin proposalit: Abstraktin on ”myytävä” tutkimusaihe ja tulosten tärkeys 100 – 500 sanan mittaisessa tilassa – haastavaa! Olennaista on, että tutkimus/kehitystyö osuu konferenssin aihepiiriin.
        • Proposaleissakin on ongelmana suppeus: on mahdotonta kuvata teoriataustaa tai menetelmiä kattavasti kun käytettävissä on parhaimmillaankin vain 2000 sanaa. Lähteiden määrää on syytä rajoittaa, ottaen mukaan vain arvokkaimmat.
tieteellinen kirjoittaminen45
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
        • Konferensseihin lähetettäessä on tärkeää valita oikea kohderyhmä (esim. ECER: ”Network”, AERA: ”Division” ja ”Special Interest Group, SIG” ). Niiden aihealueisiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin konferenssin sivuilla ennen julkaisun laatimista.
        • Lisäksi on hyvä huomata, että ainakin AERA –konferenssin eri divisioonilla saattaa olla eri ehdotelmien jättöpäivät (dead line).
        • Konferenssien arvioitsijat kiinnittävät erityistä huomiota aiheen kiinnostavuuteen ja ajankohtaisuuteen konferenssiyleisön näkokulmasta.
        • Luonnollisesti myös saatujen löydösten tai kehitettyjen tuotteiden uskottavuutta ja tieteellistä merkittävyyttä tarkastellaan kriittisesti.
tieteellinen kirjoittaminen46
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
        • Tiedelehtiin lähetetyt käsikirjoitukset arvioidaan tiedelehden tasoon suhteutettuna.
          • Korkean ’impact factorin’ (ks. edellä ohje Nelli –portaalin käytöstä) kansainvälinen lehti käyttää tiukkoja arvioitsijoita, joita voi käsikirjoituksen kimpussa olla useitakin (oma ennätys on seitsemän).
          • Yleensä arvioitsijoita on kaksi, editori pyytää kolmannen apuun jos kahden ensimmäisen mielipiteet poikkeavat suuresti toisistaan (joskus editori on itse kolmas arvioitsija).
          • Arvioinnin kohteita ovat: Tutkimusaihe, muodollisuus (kieli, lähteet), menetelmä, pohdinta/keskustelu.
tieteellinen kirjoittaminen47
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
          • Aiheen on oltava mielenkiintoinen ja ajankohtainen, erityisesti lehden lukijakunnan (scope) mielestä – on syytä muistaa että arvioitsijat ovat lehden lukijoita! Hyvä vinkki on viitata lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin – tietysti vain jos ne ovat oleellisia aiheen kannalta.
          • Tekstin tulee olla virheetöntä, samoin lähdemerkintöjen.Jos kirjoitat englanniksi, teksti on syytä käyttää kielentarkastajalla. Varmista erityisesti että käytät samoja termejä kun lehden aiemmissa artikkeleissa on käytetty (esim. ilmapiiri voi olla ”climate” tai ”atmosphere”).
tieteellinen kirjoittaminen48
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
          • Tekstissä olevien viittausten ja lähdeluettelon on vastattava toisiaan.
          • Käsikirjoituksen pituuden (abstrakti, varsinainen teksti) ja rakenteen (otsikot) on kaikilta osiltaan noudatettava lehden asettamia vaatimuksia.
          • Tutkimuksen tarpeellisuus ja innovatiivisuus on perusteltava selvästi artikkelin alussa.
          • Tutkimuskysymysten on oltava selkeitä ja ja niihin on vastattava käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriittisiä tieteellisiä menetelmiä (haastattelu, kyselylomake, havainnointi, tekstianalyysi, ..).
          • Menetelmien käytön on oltava systemaattista eli perustuttava selkeästi kuvattuun tutkimusasetelmaan (kokeellinen-, pitkittäis-, poikittais-, tapaustutkimus).
tieteellinen kirjoittaminen49
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellisen julkaisun arviointi:
          • Tulosten on vastattava esitettyihin tutkimuskysymyksiin uskottavalla tavalla (< tutkimusasetelma, kohdejoukko, käytetyt menetelmät, ..).
          • Tulosten on liityttävä aiempaan tutkimukseen ja niiden välisiä yhteyksiä on tarkasteltava kattavasti – siis pohdittava miten saadut tulokset poikkeavat (tai eivät poikkea) aiemmin saaduista tuloksista. Mikä on niiden kontribuutio tieteelliseen keskusteluun?
          • Tutkimuksen toteutusta ja merkittävyyttä on tarkasteltava kriittisesti – mitä voisi tehdä jatkossa toisin, mitä tämän jälkeen olisi syytä tutkia?
tieteellinen kirjoittaminen50
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Kirjoituspäätös
    • Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa?
    • Millainen julkaisu tuloksista syntyy?
    • Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan?
  • Kirjoitustyön organisointi
    • Kirjoittamiseen valmistautuminen
    • Kirjoittamisvaihe
    • Työstövaihe
    • Viimeistelyvaihe
  • Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
    • Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys
    • Tieteellisen julkaisun arviointi
    • Tieteellinen julkaisuprosessi
tieteellinen kirjoittaminen51
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Konferenssit:
          • Abstrakti/proposal arvioidaan 2 – 3 anonyymin arvioitsijan toimesta (referee –menettely). Konferenssin editori lähettää tiedon arvioinnin tuloksesta ja hyväksymis/hylkäyspäätöksen sähköpostitse.
          • Jos päätös on myönteinen, kirjoittajat tekevät muutokset ja lähettävät lopullisen version sähköisen järjestelmän kautta.
          • Konferenssi taittaa julkaisut ja joko painaa tai julkaisee ne sähköisessä muodossa (book of abstracts, proceedings book).
          • Konferenssijulkaisua jaetaan osallistujille yleensä konferenssissa.
tieteellinen kirjoittaminen52
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet:
          • Käsikirjoitus lähetetään editorille sähköisen järjestelmän kautta tai sähköpostitse (jälkimmäinen edelleen yleisin tapa).
          • Editori tutustuu ensin itse käsikirjoitukseen ja päättää onko se tarpeeksi laadukas ja sopiiko se lehden julkaisuprofiiliin.
          • Jos ehdot eivät täyty, editori palauttaa käsikirjoituksen nopeasti -> etsitään toinen julkaisufoorumi tai jos käsikirjoituksessa on pahoja puutteita, parannellaan sitä ennen uuden lehden etsimistä.
tieteellinen kirjoittaminen53
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet:
          • Jos editori on sitä mieltä, että arvioitsijoiden aikaa kannattaa kuluttaa käsikirjoituksen arviointiin, hän lähettää sen edelleen valitsemilleen arvioitsijoille arvioitavaksi (molemmissa tapauksissa tulee sähköpostitse tieto käsikirjoituksen kirjoittajille).
          • Vertaisarvioitsijat arvioivat käsikirjoituksen 2-3 kuukauden kuluessa (saattaa kulua vuosikin!). Jos kolmeen kuukauteen ei ole kuulunut mitään, voi artikkelin statusta kohteliaasti tiedustella editorilta (tai jokin muu aika minkä editori on ilmoittanut artikkelin arviointiin ottamisen yhteydessä).
tieteellinen kirjoittaminen54
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet:
          • Editori toimittaa arvioitsijoiden lausunnot käsikirjoituksesta vastuukirjoittajalle, joka edelleen välittää tiedon muille käsikirjoituksen laatimiseen osallistuneille henkilöille.
          • Tässä vaiheessa on neljä vaihtoehtoa: Käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi sellaisenaan (accepted as is, hyvin harvinaista), käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi pienin muutoksin (minor revisions), käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi suurin muutoksin (major revisions) tai hylätään ehdottomasti (reject).
          • Jos käsikirjoitukseen on ehdotettu tehtäväksi muutoksia, vastuukirjoittajan johdolla pohditaan tehdäänkö niitä vai etsitäänkö jokin toinen julkaisufoorumi.
tieteellinen kirjoittaminen55
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet:
          • Jos muutokset päätetään toteuttaa, laaditaan yksityiskohtainen vastike arviointilausuntoihin (annetun määräajan puitteissa) joka toimitetaan editorille.
          • Editori toimittaa vastikkeen ja korjatun käsikirjoituksen uudestaan arvioitsijoille, jotka antavat lausuntonsa tehtyjen muutosten riittävyydestä.
          • Jos kirjoittajat ovat olleet huolellisia ja perinpohjaisia vastikkeessaan, artikkeli hyväksytään julkaisuun – ja jos eivät, arvioitsijat ehdottavat edelleen muutoksia käsikirjoitukseen.
tieteellinen kirjoittaminen56
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet:
          • Myös tässä vaiheessa voi vielä olla edessä hylkäyspäätös! Esimerkiksi menetelmiä ei ole käsikirjoituksessa kuvattu riittävällä tarkkuudella, ja kun ne sitten on arvioitsijan pyynnöstä tarkasti kuvattu, voi johtopäätös ollakin se, että ne eivät täytä lehden asettamia vaatimuksia.
          • Kun editori on hyväksynyt käsikirjoituksen arviointikierroksen/kierrosten jälkeen julkaistavaksi, se lähetetään oikolukuun ja taittoon.
          • Vastuukirjoittajalle tulee sähköpostiin (yleensä kuukauden sisällä) artikkelin taitettu versio (CRC = camera ready copy tai final proof version), johon on annettu hyvin tiukka reagointiaika (muutamasta päivästä viikkoon).
tieteellinen kirjoittaminen57
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet:
          • Tässä vaiheessa käsikirjoitukseen ei voi enää tehdä suuria muutoksia, kyse on asettelun ja kirjoitusvirheiden tarkastamisesta sekä lähdemerkintöjen korjaamisesta.
          • Lopullisen version palauttamisen jälkeen editori antaa artikkelille arvion julkaisuaikataulusta, usein tyyliin ”tulee ulos tänä/ensi vuonna”.
tieteellinen kirjoittaminen58
Tieteellinen kirjoittaminen
  • Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä
      • Tieteellinen julkaisuprosessi:
        • Tiedelehdet: Vastuukirjoittajan rooli on tärkeä
          • Hoitaa yhteydenpidon konferenssin / tiedelehden järjestäjän/editorin kanssa.
          • Vastaa abstraktin/proposalin/käsikirjoituksen lähettämisestä määräaikaan mennessä.
          • Vastaa yhdessä muiden kirjoittajien kanssa arvioitsijoiden tekemiin huomautuksiin.
          • On tavoitettavissa kun lopullinen versio tulee taitosta hyväksyttävästi – ei auta olla sähköpostin ulottumattomissa kun aikaa reagointiin on vain muutamia päiviä!
l hteet
Lähteet
  • American Educational Research Association (2006). Standards for reporting on empirical social science research in AERA publications. Retrieved september 15, 2009, from http://www.aera.net/publications/Default.aspx?menu_id=32&id=1850
  • American Educational Research Association (2009). Standards for reporting on humanities-oriented research in AERA publications. Educational Researcher, 38(6), 481-486.
  • American Psychological Association (2001). The Publication Manual of the American Psychological Association. 5. painos. Washington, DC: American Psychological Association.
l hteet1
Lähteet
  • Kakkuri-Knuuttila, M-L. (2007). Argumentti ja kritiikki. Lukemisen ja vakuuttamisen taidot. 7. painos. Helsinki: Gaudeamus.
  • Niemelä, P., Lagerspetz, K., Lagerspetz, K., & Näätänen, R. (1991). Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. 2. painos. Helsinki: WSOY.
  • Niiniluoto, I. (1984).Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava.
  • OECD (2002). Frascati Manual 2002: Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development. Pariisi: OECD.
l hteet2
Lähteet
  • Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2002). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Helsinki: Edita.
  • Töttö, P. (2004). Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino.
  • Uusitalo, H. (1999). Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Helsinki: WSOY.
  • de Vaus, D. A. (2004). Research Design in Social Research. Third edition. Lontoo: Sage.
  • Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. Lontoo: RoutledgeFalmer.
verkossa
Verkossa

Tieteellisen kirjoittamisen oppaita

  • Kirjoittajan ABC-kortti http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc
  • Kielijelppi: Tieteellinen kirjoittaminen http://www.kielijelppi.fi/tieteellinen-kirjoittaminen
verkossa1
Verkossa

Tieteellisiä hakupalveluja

  • Nelli (monihaku) http://www.nelliportaali.fi
  • Scirus http://www.scirus.com/srsapp
  • Scholar Googlehttp://scholar.google.fi
verkossa2
Verkossa

Tieteellisiä tyylejä

  • APA
    • APA (kotisivu) http://www.apastyle.org
    • Capital Community College (opas tutkimusraportin laatimiseksi APA -tyylillä)http://webster.commnet.edu/apa
    • Ohio State University (esimerkkejä APA –tyylisistä lähdeviittauksista) http://library.osu.edu/sites/guides/apagd.php
verkossa3
Verkossa

Tieteellisiä tyylejä

  • Harvard
    • University of Western Australiahttp://www.library.uwa.edu.au/help/guides/harvard_citation_style
    • Teknillinen korkeakouluhttp://lib.tkk.fi/Opetus/Informatiikka/Tietoiskut/Lahde-tietoisku.html