Download
1 / 27
270 likes | 544 Views
Suomen perustuslaki 38
E N D
1. Eduskunnan oikeusasiamies ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin trESS 29.9.2010 Helsinki
2. Suomen perustuslaki 38 § Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen
sekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tulee olla eteviä laintuntijoita.
3. Oikeusasiamiehen tehtävät 109 § Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies valvoo myös valtioneuvoston, valtioneuvoston jäsenten sekä tasavallan presidentin päätösten ja toimenpiteiden laillisuutta
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.
4. Tietojensaantioikeus 111 § Oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.
5. Kantelu Oikeusasiamiehelle voi kannella jokainen, joka katsoo valvottavan tehtäväänsä hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa.
Kantelu tulee tehdä kirjallisesti.
Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä.
Oikeusasiamies ei tutki kantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.
6. Oma aloite Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan.
tutkitaan samalla tavoin kuin kantelut.
voi johtaa samoihin toimenpiteisiin kuin kantelut.
7. Tarkastukset Oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan virastojen ja laitosten tarkastuksia.
Erityisesti vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa valvotaan niihin sijoitettujen henkilöiden kohtelua.
Puolustusvoimien eri yksiköissä ja Suomen rauhanturvajoukoissa seurataan varusmiesten ja muiden asepalvelusta suorittavien sekä rauhanturvaajien kohtelua.
Oikeusasiamiehellä tai hänen edustajallaan on oikeus päästä tutustumaan kaikkiin tiloihin ja tietojärjestelmiin.
Oikeusasiamiehellä on oikeus keskustella luottamuksellisesti viraston tai laitoksen henkilökunnan sekä siellä palvelevien tai sinne sijoitettujen henkilöiden kanssa.
8. Huomautus ja käsitys Jos oikeusasiamies katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, hän voi antaa huomautuksen.
Oikeusasiamies voi saattaa valvottavan tietoon: - käsityksensä menettelyn lainvastaisuudesta
- kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai
perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin.
9. Esitys Oikeusasiamies voi tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi, epäkohdan korjaamiseksi tai hyvittämiseksi.
Oikeusasiamies voi kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota säännöksissä tai määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja puutteiden poistamiseksi.
10. Syyte ja kuripitomenettely syytteen nostaminen
asian saattaminen kurinpitomenettelyyn
11. Ruotsista eläkettä saavien henkilöiden sairausvakuutusmaksu, 26.5.2010 Kantelu Sosiaali- ja terveysministeriön menettelystä
STM tulkinnut väärin Ruotsin Socialdepartementin antamaa lausuntoa ja sen vuoksi antanut virheellisen lausunnon verohallitukselle.
Ruotsin sjukersättning -etuutta ei tule käsitellä eläke-etuutena.
Lausuntoa on oikaistava ja täydennettävä.
STM on viivytellyt vastaamisessa kirjeisiin.
12. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
Kysymys on ministeriön asian C-50/05 Nikula yhteydessä antamasta lausunnosta verohallitukselle, sen pyynnöstä.
Asetusta sovellettaessa ei etuuden nimityksellä ole merkitystä.
Ratkaisevaa jäsenvaltion ilmoitus siitä, minkä luvun säännöksiä sovelletaan etuuslainsäädäntöön.
Asia oli lisäksi tarkistettu erikseen Ruotsin socialdepartementilta.
13. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan päätös Ei aihetta toimenpiteisiin, koska:
Yksittäisen henkilön verotusta koskevan päätöksen tekee verottaja.
Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus.
Kantelijan ensimmäiseen tiedusteluun oli vastattu kymmenen päivän kuluessa eli viivytyksettä.
Vastauksessa kerrottiin asian käsittelystä yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa eli asian sen hetkinen vaihe.
Kantelijan ministeriön lausuntoa koskevaan tiedusteluun 18.6.2007 vastattiin 27.11.2007, että asia on selvitettävänä.
Vastaaminen kesti yhteensä puolitoista vuotta. Ruotsin vastauksen jälkeen kului vielä seitsemän kuukautta.
AOA:n käsityksen mukaan Ruotsin vastauksen saapumisen jälkeen olisi tullut vastata kantelijalle.
Stm:n huomiota kiinnitettiin siihen, että kansalaiskirjeeseen tulee vastata viivytyksettä.
14. Eläkehakemusten käsittely eläketurvakeskuksessa 27.8.2010 Kantelija hakee eläkettä Ruotsista.
Eläkehakemus jätetty tammikuussa 2009 vakuutusyhtiölle.
Yhtiö toimitti hakemuksen ETK:lle viivytyksettä.
ETK ei lähettänyt selvityspyyntöä Ruotsiin toukokuuhun mennessä.
15. 13.1. hakemus saapui yhtiölle
14.1. hakemus saapui ETK:lle
20.1. hakemus käsittelyyn
26.1. vakuutuskaudet ETK:lta
28.1. vakuutuskaudet Kelalta
23.6. hakemus Ruotsiin
29.1.2010 päätös Ruotsista
16. ETK:n selvitys ja lausunto Työskentelyä Ruotsissa vain noin kolme vuotta > asia ei kiireellinen.
Vaikka asiakas kiirehti asiaa neljä eri kertaa, sitä ei siirretty tämän vuoksi jonon kärkeen.
Hakemusten määrä lisääntyi 10%.
Prosesseja kehitetään.
17. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan päätös Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä (perustuslaki 21 § ja hallintolaki 23 §)
Hakemuksen lähettäminen kesti lähes viisi kuukautta tarvittavien tietojen saapumisesta.
Käsittelyaika oli pidempi kuin vastaavissa asioissa keskimäärin ja hakija kiirehti asiaa neljä kertaa.
Asiaa ei AOA:n käsityksen mukaan käsitelty viivytyksettä.
Hakemus olisi tullut siirtää EU-lomakkeelle ja lähettää Ruotsiin viivytyksettä tietojen saamisesta.
Hakija kiirehti asiaa neljä kertaa.
Käsittely ei tapahtunut asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
18. Kelan menettely 25.2.2009 Kantelu:
9.3.2005 alkaen kantelija asunut Suomessa, mutta sosiaaliturvalainsäädäntöä ei ole sovellettu häneen jatkuvasti.
Ensin kantelijalle annettu päätös sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, mutta työttömyyden alettua hakemus hylätty.
Ei annettu tulkkipalveluita.
Kohtelu oli epäasiallista.
19. Kelan selvitys
Asuminen ei vakinaista, eikä henkilö työskennellyt Suomessa >, sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovellettu.
Työskentely ei kestänyt lain edellyttämää neljää kuukautta, sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovellettu.
Uusi työsuhde, sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettiin.
Työsuhde päättyi, uusi päätös, sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovellettu.
Muutoksenhakulautakunnan päätös.
20. Oikeusasiamies Paunion päätös Oikeusasiamiehen tehtävänä on Suomen perustuslain mukaan valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten viranomainen tai tuomioistuin on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jos sitä ei ole ylitetty tai käytetty väärin.
Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja.
21. Oikeusasiamies Paunion päätös Kela ja muutoksenhakulautakunta olivat ratkaisseet hakemukset ja valitukset niille lain mukaan kuuluvan harkintavallan rajoissa.
Päätettäessä siitä, tuliko henkilöön soveltaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, oli otettava huomioon muun muassa:
oliko asuminen katsottava vakinaiseksi?
oliko työskentely luonteeltaan määräaikaista vai vakinaista?
puolsivatko perhesiteet myönteistä ratkaisua?
Kysymyksessä kokonaisharkinta
22. Tulkkaus ja kääntäminen Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, jokaisen oikeus käyttää omaa kieltään turvataan lailla.
Hallintolain mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos henkilö ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä.
Asia voidaan tulkata ja kääntää kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta riittävästi ymmärtävän.
Henkilön oikeuksien turvaamiseksi tulkitsemisesta ja kääntämisestä voidaan huolehtia muussakin asiassa.
Asianosaisen aloitteesta vireille tulleissa asioissa lähtökohta on, että hän huolehtii tulkitsemisesta ja kääntämisestä itse ja omalla kustannuksellaan.
Koska asia tuli vireille kantelijan hakemuksesta, tulkkipalvelujen tilaamatta jättäminen ei ollut lain vastaista.
Puutteellisen kielitaidon ja hoidettavan asian monimutkaisuuden vuoksi olisi tulkkipalvelun käyttöä voinut harkita.
Siltä osin, kun asiat ovat olleet vireillä Kelan aloitteesta, Kela oli huolehtinut joko avustajan tai tulkin –Tulkitseminen ja kääntäminen oli tapahtunut lain tarkoittamalla tavalla.
Nyttemmin tulkkauspalvelua saa Kelassa riippumatta siitä kenen aloitteesta asia tulee vireille. Tulkkauspalvelut on siten järjestetty Kelassa paremmin kuin hallintolain vähimmäisvaatimus edellyttää.
23. Oikeusasiamies Paunion päätös Neuvonta, opastus, kohtelu
Hallintolain mukaan palveluperiaate ja palvelun aisanmukaisuus tarkoittaa asianmukaisia palveluita ja tuloksellisuutta.
Asiakkaalle on annettava tarpeen mukaan neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.
24. Menettely työkyvyttömyysasiassa 4.8.2009 Kirkon keskusrahasto myönsi työkyvyttömyyseläkkeen päätöksellään 17.10.2006.
Muutoksenhakuohjauksen mukaan muutosta voi hakea vasta, kun Ruotsin eläkelaitos on tehnyt päätöksen ja yhteenvetopäätös on toimitettu.
Ruotsin laitos antoi päätöksensä joulukuussa 2006.
ETK ei voinut antaa yhteenvetopäätöstä, koska Kelan päätös puuttui.
Kantelijan mukaan eläkkeen määrä oli liian alhainen, mutta hän ei voinut hakea päätökseen muutosta.
25. Kelan lausunto Viivästyminen johtui henkilökunnan suuresta vaihtuvuudesta, perhevapaista, toimintamallin muuttumisesta ja uusien työntekijöiden pitkästä koulutuksesta.
26. Oikeusasiamies Paunion päätös Kirkon keskusrahasto myönsi eläkkeen 17.10.2006.
Muutosta ei ollut mahdollista hakea ennen yhteenvetopäätöstä.
Ruotsin laitos teki päätöksen joulukuussa 2006.
Kelan päätös vasta 30.1.2008 eli yli vuotta myöhemmin.
ETK antoi yhteenvedon 13.2.2008.
Käsittely viivästyi Kelassa. Asiassa olisi voitu Kelan selvityksen mukaan antaa päätös jo vuotta aikaisemmin. Käsittelyaika ei ollut kohtuullinen eikä hyvän hallintotavan mukainen.
27. Perustuslaissa turvattu oikeus saada asia käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä ei toteutunut.
Kelan lausunnossa esitetyt syyt selittävät osaltaan asian pitkää käsittelyaikaa. Ne eivät kuitenkaan ole sellaisia perusteita, jotka oikeuttaisivat asian käsittelyn viivästymisen tapahtuneella tavalla.
Viranomaisen on organisoitava toimintansa perusoikeudet turvaavalla tavalla.
28. Muita ratkaisuja
Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ja sairausvakuutusmaksujen maksaminen Suomeen, E 121, E 106
Muutto Suomesta, lomakkeen E111, E 112 antaminen, muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen lomakkeen antamatta jättämisestä
Ennakkotieto ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen määrästä
Vammaistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen maksaminen toisesta jäsenvaltiosta eläkettä saavalle henkilölle.
