410055p kasvatustieteen peruskurssi 3 ov n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov PowerPoint Presentation
Download Presentation
410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov

Loading in 2 Seconds...

  share
play fullscreen
1 / 72
Download Presentation

410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov - PowerPoint PPT Presentation

nevan
0 Views
Download Presentation

410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. 410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov LO-, AO- ja KT-koulutuksen opiskelijoille sl. 2004 Anneli Lauriala ja Esa Pikkarainen Anneli Lauriala

  2. Tavoitteet • Perehtyä kasvatustieteen taustaan, peruskäsitteistöön ja pääsuuntauksiin sekä kasvatusalan käytännön tehtäviin Anneli Lauriala

  3. Sisältö • kasvatustieteen luonnehdintaa • historia, pääsuuntaukset ja osa-alueet • kasvatustieteen peruskäsitteitä: kasvu, kasvatus, sivistys, sivistyksellisyys, sosialisaatio, pedagoginen toiminta, opetus • suuntautuminen kasvatusalan käytännön tehtäviin • ammatillisen kasvun ja kehityksen perusteet Anneli Lauriala

  4. Toteutus • luentoja ja muuta kontaktiopetusta 24 t (kv-koulutuksessa lisäksi pienryhmätyöskentelyä 12 t) • kurssikirjallisuus: Siljander, P. 2003. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Anneli Lauriala

  5. Arviointi Tentti: 24.9 klo 14-16, sali L 4 • uusinta 5 11 ja 10.12 yleisenä tenttipäivänä, tulee ilmoittautua viikkoa ennen (torstaihin mennessä) • Siljanderin teos + luennot • 4 kysymystä, vastattava kolmeen • hyväksytty (väh. 2-) /hylätty • oman ammatillisen portfolion aloittaminen • luentoteemoihin liittyvää omien kasvatus- ja koulukokemusten, kasvatusajattelun ja –toiminnan sekä ammatillisen kehittymisen, tavoitteiden ja identiteetin tarkastelua Anneli Lauriala

  6. Portfoliosta • Kasvun ja oppimisen portfolio • tavoitteena ammatillisen ja persoonallisen kasvun tukeminen ja edistäminen • reflektion ja pohdinnan kautta kehitytään tietämisessä, taitamisessa, osaamisessa ja ammatillisessa oppimisessa • reflektio on koettujen ja tapahtuneiden asioiden persoonallista tarkastelua • liittyy perusteltu ja tietoinen tapa toimia • näkyy myös oppijan tulevien kasvu- ja oppimishaasteiden tavoittelu • oppimisen ’omistajuus’ siirtyy opiskelijalle itselleen Anneli Lauriala

  7. antaa syvempää ymmärrystä omaan oppimiseen • antaa mahdollisuuden reflektoida kasvua ja oppimista sekä muutosta läpi koulutusohjelman ja ammattiuran • keskeistä kasvun ja oppimisen ’paljastaminen’ itselle • liittyy itsenäisen ajattelun kehittäminen; oma-aloitteisuus ja ongelmia tunnistava asennoituminen keskeistä • apuna kysymykset: • kuten mitä aiempia kokemuksia, tunteita. Kysymyksiä jne käsitellyt asiat nostivat mieleeni • mitä opin, mitä haluaisin oppia ja mitä aion tehdä Anneli Lauriala

  8. Kasvatustieteen peruskurssi:Anneli Laurialan osuus 2.9 ja 9.-10.9 • HUOM. luennot ovat teknisesti viimeistelemättä ja osin sisällöllisesti vielä muotoutumassa, mutta auttanevat sinua luentojen seuraamisessa, yritä löytää sinua koskettavia asioita, mitä et ymmärrä jne, kysy ja kommentoi • 2.9 Kasvatustoiminnan ja kasvatuksen tutkimuksen tarkastelua • 9.9 edellinen jatkuu • Kasvatustieteen eri osa-alueet, didaktiikka; opetuksen ja oppimisen tarkastelua • Pedagogiikka ja pedagoginen tahdikkuus /eri tiedostona • 10.9 Ammatillinen kehittyminen (tämä osuus nettiin torstaina/perjantaina) Anneli Lauriala

  9. 1. Kasvatuksen maailma:keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä • inhimillinen kasvu ja sen edistäminen • kasvatuksen merkitys (ajassamme) • Edellyttää mm.: • kasvun prinsiippien ja eri puolten ymmärtämistä • kasvatustoiminnan (erityis)luonteen ymmärtämistä • kasvun ja kasvatuksen kontekstuaalisuuden ymmärtämistä • kasvattajan asiantuntemuksen, tietoisuuden ja itsetiedostuksen kehittymistä Anneli Lauriala

  10. Inhimillinen kasvu • Kasvulle on tyypillistä: • hitaus, vaatii aikaa • kehitysvaiheiden seuraanto • monitasoisuus: fyysis-biologinen, sielullis-henkinen (tiedollinen, emotionaalinen, eettinen) Anneli Lauriala

  11. inhimilliselle kasvulle ominaista • riippuvuus ympäristöstä • perustuu yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen • kasvun ’aiheet’ voivat toteutua vain suotuisassa ympäristössä kasvava tulee (voi tulla) tietoiseksi kasvutapahtumasta, sen tarkoituksista ja ehdoista • lähiympäristö – yhteiskunta – globaali ympäristö • kielellinen ympäristö • eettis-emotionaalinen ympäristö • sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö Anneli Lauriala

  12. Inhimilliselle kasvulle ominaista • Tarkoituksellisuus, intentionaalisuus: • jonkin kaikille ihmisille yhteisen lajiolemuksen toteutuminen • kullekin yksilölle ominaisten yksilöllisten piirteiden toteutuminen • - ihmiseksi tulemista, persoonaksi tulemista Anneli Lauriala

  13. Ihmiskäsitys ja ihmisen olemus • Ihmiskäsityksen komponentit Rauhalan mukaan: • Ihminen on rationaalinen, tutkiva ja selittävä olento • Ihminen on eettisiin ratkaisuihin sidottu olento • Ihminen on tiedostava, itsetajuinen olento • Ihminen on suhteissa elävä olento Ihminen kokonaisuutena tulisi olla sekä kasvatuksen että tutkimuksen lähtökohta Anneli Lauriala

  14. Ihmisen olemuksesta • Itsetíetoisuus • ihminen on ainoa olento, joka voi asettua itsensä yläpuolelle ja olla tietoinen oman toimintansa perusteista • Autenttinen ja epäautenttinen oleminen • Tietoinen ja vastuullinen eläminen– epäitsenäinen ja anonyymi eläminen; vrt. Koulu, nuorten omat kulttuurit, vastakulttuurit • Ihmisen olemusta ei voida ymmärtää ilman hänen sosiaalista todellisuutta • Yhteiskunnalliset suhteet, jotka myös kuuluvat ihmisen vaikutuspiiriin; eivät ole annettuja, ihmisen ’yläpuolella’ olevia, voimme vaikuttaa niihin • Ihmisen tekemä ja ihmisen tekevä maailma Anneli Lauriala

  15. Kasvatustoiminnan määrittelyä • Tietoista, tarkoituksellista, intentionaalista • Pyrkimys hyvään, kasvatin parhaaksi viisauteen,’tosi’ ihmiseksi tulemiseen; arvot, normit, jotka ajallisesti, hsitoriallisesti ja kultuurisesti vaihtelevia • Perustuu kasvatin ja kasvattajan väliseen vuorovaikutukseen Anneli Lauriala

  16. Kasvatuksen määrittely jatkuu • Kasvatusvirikkeiden tietoista tuottamista (Wilenius) • Käytännöllistä toimintaa, käytännöllinen päättely • Päämäärätieto • Tilannetieto • Menetelmätieto Ovat jatkuvasssa vuorovaikutuksessa, mm. tavoitteet ja toiminta muuntuvat kasvattajan tilanteesta tekemien havaintojen ja niiden tulkinnan pohjalta • Luovaa toimintaa, välitön todellisuuden tajuaminen • Tieteellinen ja taiteellinen komponentti mukana • Pyrkii kasvatin parhaaseen, Ks. pedagoginen tahdikkuus Anneli Lauriala

  17. Kasvattaja/kasvatti-suhde • Vastavuoroisuus, kommunikaatio; subjekti/subjekti-suhde • Tasavertainen kommunikaatio? • Yksityiset ja yhteiset merkitykset (intersubjektiivisuus, jaettu arkitodellisuus, toimintaa ohjaavat ’säännöt’) • Kasvattajalle tärkeää: • Kuunteluherkkyyden kasvattaminen • Todellinen kuunteleminen • Kuuntelemalla oppiminen (Suoranta, 1999) • Autenttisuus, välittäminen • Hope, care and commitment • Valta, vastuu ja vapaus – dilemma; Anneli Lauriala

  18. 2. Kasvatuksen tutkiminen • Tutkimuksen kohteena: • kasvu, kasvatus, opetus, koulutus • Hirsjärvi: kasvatustieteen keskeinen tutkimuskohde on ihminen, ihmisen toiminta • Sekä kasvatuksessa että sen tutkimuksessa tulisi olla lähtökohtana ihmiskäsitys ja sen eri komponentit Anneli Lauriala

  19. Kasvatustiede tieteiden jaottelussa -Edustaa ihmistieteitä, sekä humanistinen että yhteiskuntatiede - Sosiaalitiede - Soveltava tiede, (myös perustutkimusta tarvitaan; vrt. Deskriptiivinen kasvatustiede) - Kasvatus- ja koulutusalaa ohjaava tieteenala Anneli Lauriala

  20. Kasvatustieteen autonomia? • Millä perusteilla kasvatustiedettä voidaan pitää itsenäisenä tieteenalana? • autonomia suhteessa lähitieteisiin • metodit pitkälti samoja kuin muissa ihmistieteissä • kohde; omansa – kasvatusilmiö, kasvatustapahtuma • autonomia suhteessa poliittisiin ja taloudellisiin tekijöihin • autonomia suhteessa trendeihin, poliittisiin intresseihin, rahoittajiin jne (pohdi mitkä tämän ajan trendejä, mikä vaikutus kasvatukseen, opettajan toimintaan?) • kansainväliset paineet, liikkuvuus, kilpailu resursseista Anneli Lauriala

  21. Kysymyksiä kasvatustieteilijöille • Mitä kasvatustietelijät ovat? • Mitä kasvatustieteilijät voivat tehdä? • Mitä kasvatustieteilijöiden tulisi tehdä? • ”Kasvatustieteilijä on merkittävällä tavalla luomassa jotakin jota ei vielä ole” (Hilpelä) • Jokainen kasvatustieteilijä joutuu omallakohdallaan ratkaisemaan suhteensa aikansa kriittisiin kysymyksiin Anneli Lauriala

  22. Kasvatustieteen historiaa • Kasvatus inhimillisenä käytäntönä yhtä vanha kuin ihmiskunta • Aluksi pedagogiikka, kasvatusoppi • syntyi kun kasvattaja alkoi pohtia miten hänen tulisi vaikuttaa kasvatettavaan (sanaparret; ’kasvatusteoria’) • vaistonvaraisesta lapsen hoitamisesta tuli tarkoitusperäinen toiminto kun kasvatuksellinen ajattelu irtaantui välittömästä käytännöstä Anneli Lauriala

  23. kasvatusta alettiin tarkastella yleisellä, periaatteellisella tasolla Kreikassa • Kasvatus kohosi teoreettiselle tasolle (ant. Kreikassa Platon) • Platonin Valtio: ideaalis-normatiivinen näkemys kasvatuksesta; kasvatus taidetta, suuntaa kohti ”hyvän” ideaa, kehittää kasvatin kykyä erottaa tosi epätodesta, hyvä pahasta, sisälsi yhteiskunnallisen utopian • kasvatustiede aluksi lähinnä kasvatusfilosofiaa; spekulointia, teoretisointia, normatiivista Anneli Lauriala

  24. Kasvatustieteen itsenäistyminen ja kehitys • 1700- 1800-luvun taitteessa, valistuksen aika; usko tietoon, järkeen ja tieteeseen • Koulutusoptimismi; kasvatus ja koulutus palvelemaan yhteiskunnallista edistymistä • Herbart; systemaattinen kasvatuksen tutkimus • kasvatustieteen autonomia; oma kohde, kasvatus • käytännöllinen filosofia ja psykologia perustana • pedagoginen traditio -hermeneuttinen pedagogiikka • empiirinen kasvatustiede • erilaisia suuntauksia Anneli Lauriala

  25. 1900-luvun alku: kokeellinen kasvatustiede • vaikutteita kokeellisesta psykologiasta (Wundt) • kokeellinen eli eksperimentaalinen • Meumannin kokeellisen kasvatustieteen laitos Hampurisssa • kokeellista psykologiaa sovellettuna lapseen ja kasvavaan (Hollo) • kokemusperäinen reaalitiede - tutkimuskohde kasvatustodellisuus, kasvatuksen ’tosiasia’ • tavoitteena löytää ratkaisuja käytännön kasvatus- ja opetustyön ongelmiin ja koulun kehittämiseen • ei tavoita kasvatuksen kokonaisuutta, ei pysty siksi luomaan kasvatuksen teoriaa (Hollo) • atomisoivaa, ei tavoita kasvatustapahtuman ja sielunelämän varsinaista olemusta (Hollo) Anneli Lauriala

  26. 1900-luvun alkupuoli: deskriptiivinen pedagogiikka • eroaa kokeellisesta pedagogiikasta • kasvatustodellisuuden kuvaaminen sellaisen kuin se on, vapaana teoriasta ja ennakkokäsityksistä • välittömät, puhtaat havainnot, tosiasiatutkimusta • tutkijan omien kokemusten, uskomusten jne sulkeistaminen • pohjautuu Husserlin fenomenologiaan • tavoitteena löytää ilmiön olemus, olennaiset peruspiirteet - esim. empiiriset luokkahuonetutkimukset, meillä mm. Matti Koskenniemi Anneli Lauriala

  27. Kasvatusoppi meillä 1900-luvun alkupuoli • Esim. Soininen,Hollo, Salomaa • Hollo: Kasvatuksen teoria • kuvaileva pedagogiikka • kuvailee kaikkia kasvatuksen piiriin kuuluvia ilmiöitä • selittää kasvatuksellisen elämän ilmiöitä kausaalisten selitysperusteiden pohjalta • kasvatustiede- tutkii ihmisten keskinäistä suhtautumista, heidän välillään tapahtuvaa vaikutusta; mitä ihmisistä suhteissaan toisiinsa tulee • kasvatusoppi ja teoria ei voi olla puhtaasti tiedettä, koska silloin syrjäytyy se mikä on kaikkein olennaisinta Anneli Lauriala

  28. Empiiris-analyyttinen kasvatustiede • kasvatusopista kasvatustieteeksi 1960-luvulla, päämäärät ja tavoitteet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle • paradigmamuutos – positivismi • empiiriset havainnot ja looginen päättely, induktiivinen, yksityisistä havainnoista yleistyksiin • teoria, käsitteiden määrittely lähtökohtana • hypoteesien asettaminen • kasvatustodellisuutta tutkittiin kapea-alaisesti, keskityttiin ulkoiseen, havaittavaan • keskeistä (tutkittavia käsitteitä edustavien) mittareiden laadinta (kyselylomakkeet, testit, tarkkailulomakkeet, vrt. edellä ’puhtaat’ havainnot) Anneli Lauriala

  29. Kasvatustiede ja tiedon intressit • Habermasin esittämät 3 tiedon intressiä • tekninen (liittyy empiiris-analyyttiseen tutkimukseen) • pyrkimyksenä kasvatustoiminnan hallitseminen; ennustaminen ja kontrolli, tutkittavien objektivointi • tieto välineenä, menetelmien kehittäminen • praktinen (tulkinnallinen, hermeneuttinen tutkimus) • tavoitteena kasvatustodellisuuden ymmärtäminen, merkitysten selvittäminen, esim.opettaja-oppilasvuorovaikutuksen syvempi ymmärtäminen, toimijan tietoiseksi tekeminen • Emansipatorinen (kriittinen tutkimus) • vapauttava, auttaa tiedostamaan esim. opettajan työn yhteiskunnallista sidonnaisuutta, kouluelämän lainalaisuuksia • tieteen tehtävä ei vain kuvata, vaan myös muuttaa Anneli Lauriala

  30. Kasvatustiede ja hyöty • tutkimus: tieteellisyyden kriteerit • mm. totuus, informatiivisuus, perusteltavuus, yksinkertaisuus, selitysvoima • tieteen sisäinen hyöty: • tutkimusten tuotosten informaatioarvo tieteellisen toiminnan ja tutkijoiden kannalta, sisäänlämpiävyys?, anti muille tieteille • tieteen ulkoinen hyöty: • tutkimuksen merkitys muun kuin tieteellisen toiminnan kannalta: ongelmana mm. konkreetti hyöty lyhyellä aikavälillä • onko sisäinen hyöty ulkoisen edellytys; kyse myös perustutkimuksen asemasta Anneli Lauriala

  31. jatkuu • kasvatustiede altis ulk. hyötyodotuksille- soveltava tiede tai suunnittelutiede (vrt. deskriptiivinen tiede) • mitä kasvatustieteeltä odotetaan riippuu sen historiasta, asemasta yhteiskunnassa, suhteesta muihin tieteisiin ja kasvatukseen jne • Esim. mitä hallinnon edustajat, opettajat ja kasvattajat odottavat kasvatustieteeltä • kasvatustieteen yhteiskunnalliset funktiot, kytkennät tiede- ja korkeakoulupoliittisiin ratkaisuihin Anneli Lauriala

  32. Erilaiset kasvatustiedekäsitykset • suunnittelutiede • deskriptiivinen sosiaalitiede • kriittinen yhteiskuntatiede • pedagoginen toimintatiede • poliittinen vaikuttamistiede (Niiniluoto, 1983) Anneli Lauriala

  33. Kasvatustieteen tehtävät • kasvatuksen (koulutuksen, opetuksen ja oppimisen) tutkiminen pyrkimyksenä entistä totuudellisempi tieto • kasvatusilmiöiden kuvaaminen (deskriptiivinen tiede) • kasvatukseen vaikuttaminen, tukeminen ja ohjaaminen (normatiivinen tiede?) Anneli Lauriala

  34. Kasvatustieteen tehtävät ihmistieteiden tehtävien valossa Tiede on sosiaalinen instituutio, joka pyrkii ohjaamaan käytäntöä (Nurmi, K. 1981) • analysoiva, systematisoiva ja kriittinen tehtävä: kasvatuksen teoreettisten perusteiden selvittäminen • empiirinen tehtävä: kasvatustodellisuuden tutkiminen • julkistava tehtävä: tuloksista tiedottaminen • uusintamistehtävä: työvoiman kouluttaminen (Kasvatustieteessä kysymys enemmästä: ihmisen uusintumisesta; kasvatuksella tärkeä osuus ihmislajin muotoutumisessa – kyse ihmislajin itsekonstituutiosta) Anneli Lauriala

  35. Kasvatustiede ja päätöksenteko • kasvatustieteen tehtävänä on palvella kasvatuskäytännön ongelmien ratkaisemista • teorioiden merkitys: tulisi auttaa ymmärtämään paremmin kasvatuksen ilmiöitä • miten kasvatustiede voi toimia päätöksenteon tukena • perustelut käytännön ratkaisuille (esim. koulunkäynnin aloittamisikä, opetusryhmien koostumus, menetelmät jne) • kasvatusjärjestelmien kritisointi (esim. oppikirjasidonnaisuus, isot kouluyksiköt?) • päätöksentekijöiden valistaminen (kertoa esim.mitä seuraamuksia eri vaihtoehdoilla, ratkaisuilla todennäköisesti on) • kasvatuskeskustelun edistäminen (tiedotusvälineet, nostaa esille ajankohtaisia kasvatusaiheita ja valottaa niitä tutkimustiedon pohjalta; vrt. uskomukset – tieto) Anneli Lauriala

  36. Pohdintatehtävä • Mihin kasvatustiedettä mielestäsi tarvitaan? • onko kasvatustieteestä hyötyä/ mihin tietoa käytetään/tulisi/ ei saisi käyttää? • Millaisia käsityksiä itselläsi on kasvatustieteestä? • Mitä odotat kasvatustieteen opiskelulta? Anneli Lauriala

  37. Kasvatustieteen suuntauksettai paradigmat Positivismi Meillä 1960-luvulla Esikuva luonnontieteissä; kausalismi – syy-seuraussuhteiden etsintä, lainomaisuuksien tunnistaminen Nomoteettiset lait • Arvovapaus, päämäärät ja tavoitteet tutkimuksen ulkopuolelle • Tietoisuus, intentionaalisuus sivuutettiin • Mitattavuus, behaviorismi, kasvatusilmiön osittaminen, kapea-alaista tutkimusta • kritiikki: se mitä pystytään eksaktisti mittamaan ei ehkä kasvatuksen ja kasvun kannalta olennaisinta • Keskityttiin kasvatusmenetelmien kehittämiseen; tehokkuus • Tutkija-tutkittava suhde etäinen, tutkittava objektina • Usko objektiivisen tiedon saavuttamiseen; tutkimuksen väittämät vastaavat todellisuutta, ovat ’totta’ Anneli Lauriala

  38. Tieteelliselle tiedolle asetettavat vaatimukset (positivististisessa tutkimustraditiossa) • Perusteltavuus • väitteet on todistettava, yleispätevät perustelut • Julkinen perusteltavuus, kommunikoitavuus • Yleispätevyys • Tiede etsii lakeja, konstanttia ja pysyvää, invariansseja, säännönmukaisuuksia • Tavoitteena, ihanteena teoria, nomoteettiset lait Anneli Lauriala

  39. Arvovapaus, objektiivisuus • Ero arvojen ja tosiasioiden välillä • Pyrkimys kvalitatiivisen korvaamiseen kvantitatiivisella, mitattavuus • Looginen atomismi; johtaa pirstoutumiseen (luonto, persoonallisuus), • kritiikki: kasvatustodellisuuden ja persoonallisuuden tutkiminen edellyttää niiden luonteen, eheyden huomioimista Anneli Lauriala

  40. Menetelmien kehittäminen • Induktio, deduktio • Kojeellisuus (Ahlman) • Pyrkimys järjestelmään, ilmiöt syy-seuraussuhteeseen, yksityistapausten luokittaminen Anneli Lauriala

  41. 1970-luvun murros; fenomenologisen ja hermeneuttiset lähestymistavat • Syntyi kritiikkinä positivistiselle traditiolle (meillä mm. Wilenius, Päivänsalo), vauhditti kasvatuskäytännön paineet sekä kansainvälinen kehitys • ‘Laadullisen’ tutkimuksen eri suuntaukset: • Tavoitteena kasvatusilmiöiden syvempi ymmärtäminen, tulkinta • Parempi yhteys ja ‘apu’ kasvatuskäytännölle • Tutkittavista subjekteja, tutkittavan oma‘ääni’, kuuluviin Anneli Lauriala

  42. Esim. fenomenologinen tutkimus: tutkittavien autenttiset kokemukset • Idiograafinen tutkimus • Yksittäisten tapausten tutkiminen, esim. elämäkertatutkimus, tapaustutkimus • Olennaista tietoisuuden sisältöjen, merkitysten tutkiminen • Esim. tulkinnallinen etnografia; kuvataan esim. koulun arkielämää ja miten eri osapuolet sen kokevat, mitä merkityksiä he tapahtumille, rutiineille jne antavat • Opettajien ajattelun tutkimus; opettajien persoonalliset käsitykset, uskomukset, praktiset teoriat Anneli Lauriala

  43. Kriittinen kasvatustiede • Kriittis-normatiivinen tiede • tutkimuksen ja tieteen yhteiskuntasidonnaisuus • perustana käsitys ihmisen olemuksesta; • Normatiivisuus ja tulevaisuuteen painottuminen • ylittää ja arvioi kriittisesti vallitsevaa käytäntöä ja siihen kietoutuneita tapoja käsitteellistää, ymmärtää ilmiöt • esim. brasilialaisen Paolo Freiren ’sorrettujen pedagogiikka’ • edellyttää tiedostamista, sis. kriittisen kyvyn tehdä valintoja ja muuttaa todellisuutta; toimintatutkimus (Carr ja Kemmis) Anneli Lauriala

  44. Kriittinen pedagogiikka • esim. Giroux & McLaren. 2001, Kriittinen pedagogiikka • keskeistä opettajien yhteiskuntakriittisyys, oppilaiden rohkaiseminen kriittisyyteen • kyseenalaistaa vallitsevia järjestelmiä, niiden rakenteita ja toimintatapoja: esim. kenen merkityksiä koulussa opetetaan, kuka hallitsee opetsutilanteessa, kenellä on oikeus puhua, kenen ehdoilla identiteettejä rakennetaan? • vrt. koulun kritiikki  koulun uudistaminen, miksi vaikeaa? • oppimistehtävä: • kuvaile jokin oma alistamiskokemus koulusta • kuvaile jokin koulussa ilmennyt, kokemasi epäkohta tai ongelma, jonka haluaisit muuttaa Anneli Lauriala

  45. Futurologis-historiallinen perspektiivi • Ihmisen mahdollisuudet – heijastetaan tulevaisuuteen - päämäärät, ideaalit, kasvatustavoitteet • Kasvatus tulevaisuuden perspektiivistä; esim. Rooman klubi: Oppimisen vallankumous • filosofi Skolimowski Anneli Lauriala

  46. 3. Kasvatustieteen osa-alueet • Kasvatusfilosofia • Kasvatuspsykologia • Didaktiikka • Kasvatussosiologia • Kasvatuksen historia • Vertaileva kasvatustiede Anneli Lauriala

  47. Kasvatusfilosofia - vanhin tapa tarkastella kasvatusta; spekulatiivinen filosofiaan pohjautuva kasvatustiede • 1950-, 60- ja 70-luvuilla empiirinen kasvatustiede syrjäytti kasvatusilmiöiden filosofisen tarkastelun (positivismi) • Kasvatus, pedagogiikka kytkeytyy elämänkatsomuskysymyksiin, vaikea irrottaa filosofiasta, erityisesti arvofilosofiasta, etiikasta Anneli Lauriala

  48. Kasvatusfilosofian luokittelu • Spekulatiivinen kasvatusfilosofia; yleiskuvan luominen kasvatuksen maailman ilmiöistä • Normatiivinen kasvatusfilosofia; kasvatusprosessia ohjaavien päämäärien, tavoitteiden ja normien muotoilu • Kriittinen (tai analyyttis-kriittinen) kasvatusfilosofia: käsiteanalyysia; esim. lapsikeskeinen kasvatus; (vrt. käsitteiden epäselvyys ja monimerkityksisyys) Anneli Lauriala

  49. Harva: kasvatusfilosofian kysymyksenasettelu 1) Miten ja missä määrin kasvatus on mahdollista? (kasvatin vapaus/vastuullisuus?) Esim. Pirjo Nuutinen: Lapsi subjektina 2) Miksi kasvattaja kasvattaa? (ihmisarvo toteutuu kasvatuksen myötä) esim. Veli-Matti Värri: Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään 3) Onko kasvatus velvollisuus? (oikeus kasvatukseen edellyttää velvollisuutta,YK:n ihmisoikeuksien julistus, oppivelvollisuuslaki) Anneli Lauriala

  50. Wilenius: tarve kasvatusfilosofian uuteen tulemiseen (1970-luku) • Tieteen ja käytännön tarpeiden taholta; koettu empiirisen kasvatustieteen rajoitukset (kokonaisnäkemys); ks. positivismi • Koulujärjestelmän (yhteiskunnan ja globaalit) muutosprosessit; muutoksen hallitsemiseksi tarvitaan kasvatusilmiön teoreettista, käsitteellistä hallintaa Anneli Lauriala