Kehittämisen rakenneajatuksia järjestämislakivalmistelun pohjalta

1. Kehittämisen rakenneajatuksia järjestämislakivalmistelun pohjalta 27.01.2014 Kokkola Kehitysjohtaja, YTT Arto Rautajoki Arto rautajoki

2. SONet BOTNIAn toimintasuunnitelmakauden 2013-2014 keskeiset haasteet: • Kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksiin ja yhdennettyihin SOTE-alan kehittämisrakenteisiin valmistautuminen: • tavoitteena hanketoimintaa pitkäjänteisempi kehittämis- ja tutkimusohjelmallinen kehittäminen => kestävät kehittämisen ja tutkimuksen rakenteet • SONetBOTNIAn organisaatiouudistus ja hallinnollisen ylläpitojärjestelmän uudistaminen • Muutokset sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan painopisteissä ja sisällöissä: => Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun substanssien kehittämisen vahva tarve, ikäihmisten kasvavat palvelujen kehittämistarpeet, asiakasosallisuuden edistäminen palvelukäytännöissä, alueellinen tiedontuotanto, monialainen hyvinvointijohtaminen • Pohjoismaisen valtakunnallisen erityistehtävän vakiinnuttaminen

3. SONet BOTNIAn toiminnan keskeiset painopisteet 2013-2014 : 1) Kehittää ja vahvistaa erityisesti alueellista sosiaalialan ja hyvinvointitiedontuotantoa 2) Tukea monialaista tiedolla johtamista sosiaalialalla ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa 3) Edistää yhdentyvien ja kestävien tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellisten koordinaatiorakenteiden kehittymistä sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueella 4) Vahvistaa sosiaalialan substanssialueiden osaamista ja käytäntöjen kehittymistä • Erityisesti aikuissosiaalityössä kuntalaisten osallisuutta vahvistavien toimintakäytäntöjen kehittämisessä: mm. aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät, palveluprosessien kehittäminen, ammatti- ja tehtävärakenteet, tietotuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen, rakenteellinen sosiaalityö. • Lastensuojelussa sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen monialaisessa kehittämisessä • Vammaispalveluissa • Ikäihmisten palveluissa 5) Pohjoismainen yhteistyö • Ml. Pohjoismainen tieto ja osaaminen, asiakaslähtöinen tietotuotanto ja tutkimus sekä pohjoismaisen vuorovaikutuksen edistäminen, sosiaalialan osaaminen moniammatillisissatyökäytännöissä

4. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisen rakenteen taustavalmistelua • Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien selvitystyö ns. Veneraportti • Kesän ja syksyn 2013 selvitystyö Stm:n johdolla: Sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukunnan laajennettu työvaliokunta, perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat toimeksiantona laatia yhteiset ehdotukset erva-alueittain: • Kehittämisyksikön tehtävät: kehittäminen, tutkimus ja koulutus • Rahoituksen järjestäminen: nykytilan kuvaus yksiköittäin ja tulevaisuuden ratkaisuehdotukset • Miten toiminta organisoidaan alueellisesti, suhde ervaan ja SOTE-alueisiin • Työkokoukset tukena: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelulle=> tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellista kokonaisuus ja tarvittava koordinaatio => yhteisiä näkemyksiä löytyi, mutta yhteistä kannanottoa tai muistiota ei syntynyt

5. Perusterveydenhuollon yksikkö JA SONet BOTNIA lakisääteisinä kehittämisrakenteinanykytilanne • Perusterveydenhuollon yksikkö ( Terveydenhuoltolain mukaiset tehtävät) • Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja johtaa alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta JA kehittämistä, ohjaa hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennys-koulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. • Sosiaalialan osaamiskeskus ( Osaamiskeskuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät) • Sosiaalialan osaamiskeskus kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta, kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja, turvaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolisen yhteyden toteutumista, toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa sekä ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntija-palveluiden tuottamiseksi.

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän loppuraportti (2013:45), lakiesityksen § 46 • Säädettäisiin sosiaali- ja terveysalueen velvollisuus vastata alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta • Tehtävä kattaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämisen, kehittämisrakenteen ja kehittämisosaamisen vahvistamisen sekä vastuun alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämistyöstä • Kehittämistyö kunnissaja alueellisissa toimintayksiköissä => Kehittämisen tukirakenne tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista tukevan toimintakulttuurin, kehittämiskäytäntöjen ja kehittämisosaamisen vahvistumiseksi • Sosiaali- ja terveysalueen olisi otettava huomioon erityisvastuualueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjaukset. Erityisvastuualueella olisi omalta osaltaan vastuu huolehtia tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelusta ja yhteensovittamisesta

7. Alueellisen kehittämistoiminnan tuki: Alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset (laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001) ja Terveydenhuoltolain § 35:ssä tarkoitetut sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt) • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio arjen asiakastyössä vaatii kehittämistoimijoilta kykyä yhteistyöhön => Tavoitteena on sosiaali- ja terveysalueen kehittämisyksikkö, joka yhdistäisi sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnan integroituneeksi kokonaisuudeksi • Tiivis kunta- ja alueyhteys, yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tärkeää, muut toimijat huomioitava • Sosiaalihuoltolakiesitys tulossa helmikuun 2014 aikana, lausunnoille maaliskuussa, Hallituksen rakennepaketti tuo yhteisen järjestämissuunnitelman

8. Kohti tulevaa …. Mitä Perusterveydenhuollon yksikkö ja Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA kehittämisrakenneyhteistyössä? (Järjestämislakityöryhmän esityksen pohjalta 27.01.2014 Arto Rautajoki) • Sosiaali- ja terveydenhuollon käytännönläheinen kehittämistyö - Tietoon perustuvien toimintamallien ja käytäntöjen juurruttaminen alueella - Vaikuttavuuden arviointitiedon ja asiakkaiden/potilaiden kokemustiedon varmistaminen ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa - Kehittämisohjelma- ja hankeyhteistyö - Käytännön työn jatkuva parantaminen ja tuki • Sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen ja moniammatillisen henkilöstön osaamisen kehittäminen - henkilöstön (täydennys)koulutuksen suunnittelun/koordinoinnin tuki yhteistyössä • Sosiaali- ja terveyspalvelujen /hyvinvointitietotuotanto ja tutkimus - Yhteistyö alan oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja tiedekeskusten kanssa esim. opetus- ja tutkimusklinikat, tutkimusohjelmat, alueellisen tietotuotannon kehittäminen - Käytännönläheinen, käytäntöä palveleva tutkimus • Työvoima- jaosaamistarpeidenennakointiyhteistyössä • Sosiaali- jaterveydenhuollonjärjestämissuunnitelmantuki • Sosiaali- jaterveyspoliittinen/ hyvinvointistrateginenvaikuttamistyö

9. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen integraatiomalli 27.01.2014 Arto Rautajoki Asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen sote-alueilla/ erva-alueella+ verkostopohjainen yhteistyörakenne pohjalaismaakunnissa • SOTE- KEHITTÄMISEN RAKENNE (Pthy + SONet BOTNIA, ym. resurssit perustana) • Yhteistyö: kunnat, shp, oppilaitokset, järjestöt , maakuntaliitot , ervatasonkoordinointi ja ohjaus kehittämisraken- • teissa ym. + asiakkaiden osallisuus • Substanssiverkostojen ja kehittäjäryhmien • koordinointi + kehittämistyö opetus- ja • tutkimusklinikoissa (yliopistoyhteys + amk:t) • Kehittämisohjelmat, hankkeet, mallinnukset Alueellisen tiedontuotannon ja tutkimuksen ylläpito: - Tuottaa ja koordinoi sote-ervatasolla alueellisia tutkimusohjelmia yhteistyössä, yhteys opetus- ja tutkimusklinikat, kehittäjäryhmät ym. Koulutus: Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta, käytännön opetus, täydennyskoulutuksen käytäntöyhteyden varmistaminen kuntien tarpeisiin, osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointi Hyvinvointipalvelujen muutos: Kunta- ja sote-palvelurakenteen sekä järjestämisen muutos , sote-integraatio + ylisektorinen hyvinvointitoiminta, verkostot, monitoimijainen yhteistyö

10. Millainen rakenne ja miten? • Jos erva-kuntayhtymä vastaa sote-palvelujen tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen koordinaatiosta, sijoittuvatko pth-yksiköt ja sosiaalialan osaamiskeskukset osaksi ervaa? Resurssit? • Erva/sote-alue/kehittämisorganisaation paikka: Miten toimitaan, ettei tule monia eri hallinnollisia tasoja? • Miten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon alojen erityisyys turvataan integroituvissa rakenteissa? • Miten sote-alueet rakentuvat, vaikuttaa perus- ja erityispalvelujen ja myös kehittämisorganisaatioiden asemaan? • Suhde erilaisiin toimijoihin: maakuntastrategiat, kuntastrategiat, Avi, THL, muut tutkimus- ja koulutustoimijat?