1 / 20

Kon-0.4710

Kon-0.4710. Suomen teollistumisen historia Luento II. Rondo. Historia = perustellusti toteen näytettävissä oleva tarina menneisyydestä Historiankirjoitus kuuluu aina ryhmään art , ei science, selittävä ei kuvaileva

lavey
Download Presentation

Kon-0.4710

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kon-0.4710 Suomen teollistumisen historia Luento II

  2. Rondo Historia = perustellusti toteen näytettävissä oleva tarina menneisyydestä Historiankirjoitus kuuluu aina ryhmään art, ei science, selittävä ei kuvaileva Mikä on tutkimuskysymys, kuka kirjoittaa, kuka on tilaaja? Mihin tutkimuksen traditioon tutkimus liittyy? Kenelle kirjoitetaan? Mikä on kirjoituksen tyyli? - valtioneuvosto vai opiskelijayhdistys? Mitä lähdemateriaalia käytetään? - onko lähteistö edustava ja kattava Ulkoinen ja sisäinen lähdekritiikki - objektiivisuus Sisältö on tärkein, esitystekniikka sivuseikka – Lyijykynä on ihan hyvä

  3. Mitä on tekniikka?

  4. Kaksi traditiota Sana tekniikka tulee kreikan kielen tekhne-sanasta: kyky tehdä asioita Tekniikan sitova määrittely ei ole mahdollista, määritelmä muuttuu kulloisenkin määritelmän tarpeen ja määrittelijän mukaan • Scientia ja Ars antiikki • Savantja artiste 1600-l. Ranska Teknologia-termin synty englannin kielessä: ars-käsitte jakautui taiteeksi ja taidoksi 1600-luvun jälkeen. Ars-termillä ryhdyttiin tarkoittamaan nimenomaisesti aiemmin fineart -kaunotaiteita, jolloin mechanicart -käsite jäi kodittomaksi. Kreikkalaisperäisellä englannin kielen Technology-sanalla täytettiin käsitteistöön syntynyt aukko Termin ’teknologia’ varhaishistoria ajoittuu Saksassa 1700-luvun lopulle. Isä Göttingenin yliopiston professori Johann Beckmann, joka luennoi kemiaa, mekaanista teknologiaa ja tavaraoppia Teos Anleitung zur technologie vuonna 1777 ja edelleen Entwurfeinerallgemeinentechnologie1806

  5. Käsitteiden määrittelyssä on huomattavia paikallisia ja ajallisia eroja, jotka johtuvat yhteiskunnallisista ja taloudellisista eroista eri valtioiden ja alueiden välillä Tekniikka, teknologia ja teknilliset tieteet määriteltiin Suomessa 1890-luvulla ja 1908 TKK:n uudistushankkeen yhteydessä KungligaTekniskaHögskolanin rehtori C. J. Magnell erotti 1800-luvun lopulla toisistaan ’primitiivisen tekniikan’, esimerkiksi käsityöläisten käyttämän, ja korkeammalle kehittyneen ’insinööritekniikan’

  6. Suomen kielen ”tekniikka” – aiemmin konsti tai keino Saksalaisen tradition mukaan termi ’tekniikka’ sisältää sekä tekniikan tieteen että käytännöllisen tekniikan, joka tarvittaessa realtechnik. Vrt. Intellektualtechnik (esim. viestintä) ja Sozialtechnik (esim. hallinto) Tekniikalla ymmärretään niitä monipuolisia tapoja, joita ihmiskunta soveltaa luonnon antimia hyväkseen käyttäen ratkaistessaan omiin materiaalisiin tai energian käyttöön liittyviin tarpeisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Teknilliset tieteet puolestaan tarkoittavat niitä toimia, jotka liittyvät systemaattisiin tutkimuksiin ja johtopäätelmiin, joiden kautta löydetään uutta tekniikkaa HUOMAA – Tekniikan perustutkimus ja soveltava tekniikan tutkimus Laaja mää-ritel-mä

  7. Suppea mää-ritelmä 1941 Ammattien kirja Tekniikalla kaksinainen merkitys : - menettelytapa - sellaiset asiat jotka liittyvät teollisuuteen, rakennustöihin, koneisiin Tekniikka on määritelty pitkälti sen opetuksen menetelmien ja koulutusorganisaation mukaan

  8. Onko tekniikka soveltavaa tiedettä? Hallitusmuoto 1919, 78 § Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta samoin myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kannattaa valtio ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten, mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, erityisiä korkeakouluja tai avustamalla niitä varten perustettuja yksityisiä laitoksia. Eugene S. Ferguson : Tekniikan tekijöillä pyrkimys auktorisoida toimintansa matematiikan avulla. Tekniikkaan sisältyy kuitenkin kirjoittamaton ”osaaminen”. Engineering and the mindseye. Edwin Layton : The MirrorImageTwins. Tekniikka ja luonnontieteet : saman kysymyksen kaksi erilaista ratkaisua Nathan Rosenberg : “They are activities that do not win Nobel prizes, but they are, in large measure, what technological progress is all about.” Exploring the Black Box 1994 - kontti, lentokone

  9. Mitä on teollisuus ja teollistuminen?Onko teollisuus soveltavaa tekniikkaa?

  10. V.M.J. Viljanen määritteli teollisuuden Valtiotieteiden käsikirjassa 1920-l Elinkeinona harjoitettu elollisen ja elottoman luonnon tuotteiden ja raaka-aineiden muuttaminen eli jalostaminen Lähestyy tekniikan perinteistä määritelmää Teknillinen opetus on perusteiltaan lähellä teollisuusopetusta. Teknillisen opetuksen järjestelmän kehitys liittyy saumattomasti tehdasteollisuuden kehitykseen Termien käyttö muuttunut ajan kuluessa – jokainen kirjoittaja joutuu määrittelemään tarkoittamansa erikseen Teollisuusopetus – osaamisen siirtäminen paperilla – teoria tekniikasta Enso: Ankkapurha

  11. Käsityöt – omaan tarpeeseen • Käsityöammatit – taidekäsityöt jne. Ammattikuntalaitos • Kotiteollisuus – tuotantovälineet ja raaka-aineet omistaa tuotteen tilaaja • Käsiteollisuus – tuotantovälineet omistaa tekijä eli teollisuuden harjoittaja • Tehdasteollisuus • Savupiipputeollisuus • Kotimarkkinateollisuus ja vientiteollisuus • Huipputeollisuus • Elektroniikka- / paperi- / konepaja- / tekstiiliteollisuus jne. • Taideteollisuus • Viihdeteollisuus Mikä erottaa manufaktuurin tehtaasta? Mikään termi ei ole menettänyt merkitystään Tekniikka ja teollisuus ?

  12. Mitä teollisuutta puhuja tarkoittaa? Suurteollisuutta tai tehdasteollisuutta? Tuotantoväline: käsiteollisuutta - tai koneteollisuutta Raaka-aineiden omistus ja palkkarakenne: käsiteollisuutta vai kotiteollisuutta Tuotannon kohde: kotimarkkinateollisuutta tai vientiteollisuutta Tärkeä osa teollisuuden määritelmää on sana elinkeino. Tämä erottaa käsityöt, joita harjoitetaan harrastuksena tai omiin tarpeisiin Aina 1960-luvulle asti suomalaisilla oli usein käytännössä useampia ammatteja, ja esimerkiksi tekstiilien käsittelyyn liittyvästä toiminta oli kotiteollisuutta, siis elinkeino sitä harjoittavalle henkilölle Teollisuuteenliittyy elimellisesti kauppa. Kauppa ja teollisuus ovat erottamaton parivaljakko, kummankin olemassaolo perustuu toisen läsnäoloon

  13. Vanhin teollisuus Teollisuus ei ole sidoksissa tuotannon määrään tuotannon arvoon aikaan paikkaan Metallien valmistus ja käyttö alkaa pronssikaudella / rautakaudella => sepän ammatti Rooman valtakunta, antiikin maailma => muista roomalainen historiankirjoitus Kreikassa käsityö kuului orjille = kotona suoritettavaa käsityötä tai kotiteollisuutta Roomassa käsityöläisten luokka = tuotanto oli käsiteollisuutta

  14. Väestön kehitys Väestökeskittymien kehitys - esimerkkejä Efeso antiikin aikana 200 000 Rooma 44 eKr 1 milj. 100 1,65 milj. 1750 160 000 Pariisi 1150 50 000 1500 150 000 1817 720 000 Lontoo 1000 10 000 1300 100 000 1800 1 milj. Turku 1500 1500 1800 11 000 Kajaani 1650 400

  15. Tapaus höyrykone Osaaminen – jo muinaiset roomalaiset Pääoma – renessanssin ajan pankkilaitos Organisaatio– työn johto – suunnittelu – työn tekijät Poliittinen tilanne Tarve tekniikan kehittämiseksi / halu käyttää tietoa - - push and pull Syy höyrykoneen rakentamiseen - - - metsien loppuminen? tuulivoima, vesivoima, eläin-, ja ihmisvoima Heron Aleksandrialainen - aeolipiili Thomas Savery – teki sen mikä olisi voitu tehdä jo 1000 vuotta aiemmin James Watt – rakensi teknologiakompleksin (nopeudensäädin)

  16. Suomalainen teollisuus

  17. Teollisuutta ollut olemassa Suomessa jo kivikaudella Askola Kopinkallio 8 000 – 5000 eKr Piikiveä Ääniseltä ja Itämeren etelärannalta Taideteollisuuskoulun varhaista osaa on kutsuttu nimellä Veistokoulu (Slöjdskola) sanan slöjd nykykielisen suomennoksen mukaan. Tässä yhteydessä slöjd tarkoittaa kuitenkin nimenomaan käsi- ja kotiteollisuutta (esim. hemslöjd). Po. Taideteollinen oppilaitos, vrt. saksan kielen Kunstindustrie tai Kunstgewerbe. Gullbergin ruotsi-englanti -tekniikan, kaupan ja hallinnon sanakirja antaa sanalle slöjd seuraavat merkitykset: skol-, ung. schoolcraftactivities (pl.), US arts and crafts (pl.), handcraft, craftwork; US äv. industrial (manual) arts (pl.); metallslöjdmetalwork; träslöjdwoodwork; jfrhemslöjd.

  18. Merkantilismi 1500-luvulta lähtien Euroopassa vallitsevana merkantilistinen kauppajärjestelmä. Valtio keskeinen toimija kauppapolitiikassa Teoria kauppataseesta Varallisuus maailmassa vakio Erityisesti ulkomaankauppa säänneltyä: tapulikaupungit Adam Smith, Anders Chydenius Taloudellinen liberalismi 1700-luvulta lähtien keskustelu sääntelyn vapauttamisesta Fysiokratismi Suomen talousseura 1797 Ammattikuntalaitos, vapaa liikenne Anders Chydenius 1729 – 1803

  19. Ensimmäiset teollisuudenhaarat Raaka-aineet: puu, vesivoima, jonkin verran maataloustuotteita Rautaruukit 1616 Mustioon hallituksen masuuni ja vasarapaja 1600-l:lla 19 muuta ruukkia. 1614 Oulun linnassa kivääritehdas Raaka-aine Ruotsista! Vaasan tupakkatehdas 1722 Tampere: Häggmanin paperitehdas 1783 (myöh. Frenckell)

  20. Lasitehtaat 1748 Åvikin lasitehdas Somerolla 1793 Nuutajärven lasitehdas Verkatehtaat 1700-luvulla verka- ja purjekangastehtaita 1800-luvun alussa Jokioisten verkatehtaalla muutamia koneita 1700-luvulla uusia innovaatioita: kangaspuut, rukki tuotantoa siirtyi ammattilaisilta paikallisille tekijöille Sokeritehdas Turussa 1756 Tervantuotanto 1600-luvun puolivälissä noin 50% viennistä 1750-luvulla n. 50 000 t/vuosi Tuonti suurvalta-ajalla: suola, alkoholijuomat. 1700-l lopulla ylellisyystavarat. Pääsatamat Viipuri, Turku Nuutajärvi

More Related