1 / 29

Kon-0.4710

Kon-0.4710. Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento XIII Suurten sotien vuosisata. Rondo: Sodan jälkeen. Vuorineuvos Heleniuksen salainen metalliteollisuuden rauhanaikaan valmistautumisprojekti 1943

cortez
Download Presentation

Kon-0.4710

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kon-0.4710 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento XIII Suurten sotien vuosisata

  2. Rondo: Sodan jälkeen Vuorineuvos Heleniuksen salainen metalliteollisuuden rauhanaikaan valmistautumisprojekti 1943 • metalliteollisuuden siirtyminen rauhan ajan tuotantoon loppuvuodesta 1944 tai alkuvuodesta 1945 Erkki Laurilan instrumenttitehdas - Vanhojen mittareiden korjaus - Musta laatikko Veijo Hietala - Paperiteollisuuden ohjausjärjestelmä? Konstruktöörejä suomalaiseen teollisuuteen - osattiin suunnitella itse

  3. Sotakorvausteollisuus Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta / ”Karelia” • 2 vaihetta: 1944 – 1948 ja 1948 – 1952 • Metalliteollisuuden kehitysprojekti • Nykyrahassa 4 miljardia EUR • Tavoitteena länsitekniikan toimitukset NL:oon 1948 alkaa kylmä sota • Suomi ei vastaanota Marshall-apua • Pimeä raha ja kaksihintajärjestelmä – huomaa Afganistan • Sotakorvausten sovittelu – Suomi muuttuu tärkeäksi kauppakumppaniksi NL:olle Säännöstely loppuu 1952 – vuosikymmenen lopulle SOTEVA -> Metex Pohjoismainen yhteistyö – Nordforsk – USA • Ydintutkimus – Erkki Laurila, Pekka Jauho, FiR 1

  4. 1940-luvun lopulla kauppaa Länsi-Euroopassa koordinoimaan perustettiin Organisation for EuropeanEconomicCooperation OEEC. Itä-Euroopan sosialistimaiden Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto SEV perustettiin 1949 Suomi pysyttäytyi kummankin järjestön ulkopuolella Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) 1951 aloitti Euroopan yhdentymiskehityksen. Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa 1957 sopimus Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom) 1957 Euroopan talousyhteisö -> 1967 EY, Euroopan yhteisö Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, vastaava vapaakauppasopimus myös Neuvostoliiton kanssa Useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta Maastrichtin sopimus 1992/1993

  5. 1.1.2002

  6. Henkinen tila Helsinki vuonna 0. Jaakko Rahola: ajatusten sekasorron aika Siirtoväen ongelma - asuntopula Sotavammat Neuvostoliiton läsnäolo Helsingissä - Porkkalassa Suojeluskunta, Lotta-järjestö. KOMMUNISMI. Tuberkuloosi Sukupuolitaudit Alkoholismi Huumeet, amfetamiini, alkoholi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osasto KYMRO 1944 9 perustyyppiä

  7. Paperikoneteollisuus NL:n vaatimuksiin kuului useita paperi ja kartonkikoneita Beloit, Voith, Walmsley Kokonaisia selluloosa- ja kartonkitehtaita Tampella, Valmet, Karhula, Ahlström Karhulan 1. sodanjälkeinen kone Tervakosken paperitehtaalle

  8. Devalvaatio 1957 Devalvaatio 1957 – markan arvo laski noin 30 % suhteessa ulkomaanvaluuttoihin Syy: maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan – kansakunta työllistettävä Paperi- ja selluloosateollisuuden investointivauhti vuoden 1957 devalvaation jälkeen johti hetkessä insinööripulaan. Ennen 1957 opiskelijat viivyttivät valmistumistaan odottaessaan mahdollisuutta saada koulutustaan vastaavaa työtä Vientiteollisuuden vientimaksut - rahoitettiin investointeja Siirryttiin multitaleraalikauppaan: markasta vaihdettava valuutta Suomi EFTAn ulkojäseneksi 1961 Kekkonen & Karja- lainen 1961 Noottikriisi

  9. Nokia-ilmiö Tieteen, teknologian ja teollisuuden kontakti josta syntyy kilpailukykyistä tuotantoa Taustalla kansalliset strategiset teollisuudet 1930-l:lta Outokumpu Oy – Outotec Ltd Suomen ensimmäinen suurempi vientikauppa Outokumpu Oy:n lisenssiin perustuva liekkisulatusuuni rakennettiin 1956 Japaniin Talousjohtaja Erkki LeikkonenSuomen pankissa

  10. Huipputekniikan Suomi Maan elinkeinorakenne muuttui 1960-luvulla • Maaseudun töiden koneistuminen • Suurtyöttömyys 1975 – 60 000 työtöntä – maassa hätätilahallitus Maaltamuutto – väestö pakeni syrjäseuduilta kaupunkeihin ja Ruotsiin Suuret ikäluokat korkeakouluihin 1964 – 70 • 1947 : 108 148 Yliopistojärjestelmän täysremontti – vai lasketaanko väestön suhteellista koulutustasoa Insinöörin työnkuva muuttuu – johtajasta suunnittelijaksi

  11. Big Science - Ydinenergia Vannevar Bush – Science The EndlessFrontier University of Chicagon StaggFieldin squashkentän atomimiilu, Chicago Pile 1 (CP-1) Joulukuun 2. 1942 ensimmäinen hallittu ydinreaktio. Seuraavana vuonna CP-1 siirrettiin Argonnen metsään Cook Countryn suojelualueelle Chicagon yliopiston johtama tutkimuslaitos sai kansallisen tutkimuslaitoksen statuksen ja nimen Argonne National Laboratory 1950-luvun alkuun tultaessa ydinenergian sovellutuksia oli tutkittu Amerikan yhdysvaltojen lisäksi lähinnä Neuvostoliitossa, Englannissa, Ranskassa ja Kanadassa, jossa jo vuonna 1945 oli käynnistetty Chalk River -tutkimuslaitos Enrico Fermi Nobel 1938

  12. USA käynnisti Dwight D. Eisenhowerin johdolla joulukuussa 1953 Atoms for Peace -kampanjan tarkoituksenaan levittää ydinenergian rauhanomaista käyttöä pieniin maihin. Taka-ajatuksena ydinaseiden leviämistä vastaan perustettavan kansainvälisen järjestön International Atomic Energy Agencyn (IAEA) luominen. IAEA:n tarkoituksena oli aluksi toimia ”atomipankkina”, joka huolehtisi ydinvoiman raaka-aineen jakelusta. Järjestö aloitti toimintansa lokakuussa 1957 Imatran Voima Oy ja Atomienergia Oy harjoittivat 1950-luvun lopulla itäisellä Uudellamaalla Askolassa ja Pohjois-Karjalan Enon Paukkajanvaarassa pienimuotoista uraanikaivostoimintaa, joka loppui kannattamattomana seuraavan vuosikymmenen alkuun tultaessa

  13. Kauhun tasapaino Otto Hahn ajoi nobelistien rauhanliikettä -> ydinsodan seurauksista varoittava Mainaun julistus Nobel-palkittujen vuotuisessa kokoontumisessa Lindaussa heinäkuussa 1955 Varsovan liitto perustettiin toukokuussa 1955 kuusi vuotta aiemmin länsiliittoutuneiden perustaman NATOn vastapainoksi Hahn yritti saada A. I. Virtasta mukaan julkilausumaan. Virtanen ei suostunut allekirjoittamaan. Virtanen kehotti Hahnia luopumaan Meinaun julistuksesta. Virtanen: ydinaseet levinneet jo Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon

  14. A. I. Virtanen ehdotti 1954–1955 atomienergiatoimikunnan perustamista Erkki Laurilan johtama energiakomitean nimityksen maaliskuussa 1955 Chicagon yliopiston Argonnen tutkimuslaitokseen perustettiin 1. tammikuuta 1955 The International School of Nuclear Science and Engineering (ISNSE) Koulutusohjelma käynnistyi maaliskuussa 1955 Suomalaiset metsäteollisuuden suuryritykset perustivat Atomienergia Oy:n ja useat muut suuryritykset muodostivat yhtymän seuraamaan alan edistymistä ulkomailla ja tukemaan koulutusta ja tutkimusta Suomessa Kahdeksantoista teollisuusyrityksen muodostama yhdistys Voimayhdistys Ydin Antti Pekka Olavi Jauho. Asiantuntijalausunnot virkaa täytettäessä pyydettiin Norjasta ja USA:sta

  15. Professori Erkki Laurila vieraili Argonnessa 1955 Suomalainen jatko-opiskelija kurssille. BjarneRegnell Erkki Laurila johti Suomen delegaatiota alkuvuodesta 1955 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestämässä The International Conference on the PeacefulUses of Atomic Energyssä Genevessä Obninskissa sähkön tuotantoa 1951 Ydinenergian käyttö rauhanomaisiin tarkoituksiin näytti aluksi nopeasti ratkaisevan teollistuneen maailman energiakysymykset. Yhdysvaltojen laivasto vuonna 1954 maailman ensimmäisen ydinsukellusvene Englannissa käynnistettiin 1956 Calder Hallin 60 000 kW:n ydinvoimalaitos Tiedettiin ettei suurvalloissakaan kyetty hallitsemaan ydinreaktoreita. Neuvostoliitosta oli kuultu huhuja atomimiilun räjähdyksestä ja Chalk River -tutkimuslaitoksella tiedettiin olleen hankaluuksia oman reaktorinsa kanssa Suomi ei voinut ostaa sen käyttöön liittyvää teknologiaa ulkomailta => oli koulutettava omat asiantuntijat itse

  16. TRIGA Freeman Dysonin suunnittelema General Atomicin valmistama Training, Research, Isotope Production, General Atomic (TRIGA) –reaktori. Reaktorin valmistaja GA oli General Dynamics Co:n ydinvoimatekniikkaan erikoistunut osasto Triga-reaktorin prototyyppi käynnistettiin General Atomicin Torrey Pines -laboratoriossa San Diegossa maaliskuussa 1958. Järjestyksessä toinen Triga-reaktori oli näytösluontoisesti esillä 2. atomivoiman rauhanomaisen käytön konferenssissa syyskuussa 1958 Genevessä. Trigan tiedettiin olevan myös Cornellin yliopiston tilauslistalla Neuvostoliitto halusi lahjoittaa oman versionsa. Ei kelvannut Finland’s Reactor 1 (FiR1) valmistui maaliskuussa 1962. Se oli 250. käyntiin ajettu reaktori maailmassa. Reaktori jäi kauppa- ja teollisuusministeriön hallintaan ja Teknillinen korkeakoulu vastasi sen käytöstä

  17. Loviisa-1 Atomenergoexport, 1971 - 1977 Loviisa-2 Atomenergoexport, 1972 - 1981 Olkiluoto-1 ASEA-Atom, 1974 - 1979 Olkiluoto-2 ASEA-Atom, 1975 - 1982

  18. Matematiikkakone Laurilan laboratoriossa kehitettiin 1950-luvun alussa tietojenkäsittelyyn käytetty analogiakone • elektronisten computereiden eli tietokoneiden edeltäjä Pohjoismaihin reikäkorttikoneet tulivat 1910-luvulla. Hollerithin yrityksen osti vuonna 1911 yhdysvaltalainen Computing – Tabulating – Recording Company (C-T-R) -niminen yhtiö, jonka johtoon nimitettiin Thomas J. Watson. Watson antoi yritykselle uuden nimen International Business Machines (IBM) vuonna 1924 • Suomen IBM 1936 University of Pennsylvanian laboratoriossa syksyllä 1945 valmistunut ENIAC (Electronic NumericalIntegrator and Computer) ja Manchester Universityn MARK I

  19. Hans Andersin 1952 Laurilan laboratoriossa rakennettiin Valtion luonnontieteellisen toimikunnan myöntämän määrärahan turvin analogisen matematiikkakoneen kertolaskuelin (Tage Carlsson) Helsingin yliopiston kansleri P. J. Myrberg luuli että Laurilalla oli kokonainen matematiikkakone Laurila esitti valtion luonnontieteelliselle toimikunnalle matematiikkakoneprojektin käynnistämistä alan koulutusta varten – ESKO-projekti Kaksi eri tarvetta: taloushallinto tai tieteellinen laskenta (sotilastekniikka) Ensimmäinen Suomessa käyttöön otettu tietokone oli Postisäästöpankin vuonna 1958 ostama IBM 650 Ensi

  20. 1950 olleiden matematiikkakoneiden laitteistojen myynti oli USA:ssa noin 10 milj. dollaria • 1960 myynti oli 700 milj. dollariin • 1965 2 miljardia dollaria Kilpailusta huolimatta myyjän markkinat – kysyntä ylitti jatkuvasti tarjonnan joulukuussa 1958 Suomen Kaapelitehdas Oy:n Björn ”Nalle” Westerlund esitteli yhtiön hallituksen kokouksessa matematiikkakoneet liitettäväksi yhtiön tuotanto-ohjelmaan Käydessään Stanfordin yliopistossa Westerlund tutustui 1940-luvun lopulla Bellin laboratoriossa alkunsa saaneeseen transistoritekniikkaan ja päätti yrittää laajentaa yrityksen liiaksi Neuvostoliiton vientiin tukeutunutta toimintaa myös länsikauppaan suuntautuneella elektroniikkateollisuudella

  21. Arthur C Clarke HeuristicallyprogrammedALgorithmiccomputer Kaapelitehtaan elektroniikkaosaston perustamisen sai tehtäväkseen matemaatikko Olli Lehto Kaapelitehdas osti elektroniikka-alan tuontiyrityksen Chester Oy:n ja sai näin haltuunsa muun muassa Texas Instrumentsin ja E.M.I:n tuotteiden edustuksen maassa Kaapelitehtaan elektroniikka-osaston palvelukseen palkattiin Tage Carlsson Kaapelitehdasta ryhdyttiin epävirallisesti kutsumaan Salmisaaren yliopistoksi. Yhteistyö TKK:n teknillisen fysiikan osaston kanssa rakentui alusta alkaen läheiseksi HUOMAA AJATUS KESKUSTIETOKONEESTA

  22. Toukokuussa 1960 Erkki Laurila ilmoitti TKK:n ja VTT:n olevan kiinnostuneita liittymään Kaapelitehtaan laskentakeskukseen. Helsinkiin oli muodostumassa näin kolme eri tietokonekeskuskonsortiota • ESKO oli siirtynyt Helsingin yliopistolle • IBM kehitti omaa palvelutoimintaansa • Kaapelitehdas TKK:n ja VTT:n tuella rakensi omaa laskentakeskustaan Kaapelitehdas hankki itselleen Elliott Brothersin ja Siemensin edustukset Suomessa Yhtiön henkilökunnan peruskoulutus haettiin näiden lisäksi Tanskan Regnecentralenista 1961 termi ’tietojenkäsittelykone’ tai ’tietokone’ otettiin yleisesti käyttöön matematiikkakone-sanan sijaan

  23. Keskittyvät markkinat Olivettin, IBM:n ja GE:nhaltuun Pieniä poikkeuksia erikoisaloilla, DEC (Digital) minitietokone Control Data Corporation CDC oli maailmansodan aikana toimintansa aloittanut, alkuvaiheissaan myös SperryRand -yhtiön osana toiminut yritys, jonka pääsuunnittelijana SeaumoyrCray. • CDC itsenäistyi 1957 • erikoistui tehokkaimpien tietokonelaitteistojen rakentamiseen Yhdysvaltojen laivaston käyttöön • 1960 esiteltyä CDC 160A -tietokonetta pidetään maailman ensimmäisenä minitietokoneena • Crayn konstruoimia tietokoneita ryhdyttiin kutsumaan supertietokoneiksi • 1970-luvulle tultaessa oman ryhmänsä maailman tehokkaimpien tietokoneiden luokan kärjessä TKK:lla transistoritekniikkaan perustunut ReflexArithmetics Computer REFLAC 1967. Tämä rakennettiin opinnäytetöinä. Käytettiin tietokonetekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa vuoteen 1972 saakka Strömberg 1000 vuonna 1970. Valmetin automaatio-osasto Eräs tärkeimmistä muista rakennetuista konstruktioista oli reaktorin säätöjärjestelmän simulaattori, jota käyttäen voitiin kuvata lähes kaikki Triga-reaktorin toiminnot ja harjoitella laitteiston käyttöä

  24. Welcome 80’s Ympäristökysymysten nousu • TTA:n ympäristöseminaarit 1972 ja 1978 • Koijärvi 1979 • Kansalaistottelemattomuus Tähtien sota 1977, Ronald Reagan 1980 Mikroprosessori, PC • Tekniikan tutkimuksen menetelmät muuttuvat nopeasti • Taskulaskin korvasi laskutikun 1970-luvulla Globalisaatio alkaa – mikä ero 1880-lukuun? NL:n romahdus siintää horisontissa? • Virallisesti ei osattu ennustaa • Epävirallisesti oli nähtävillä jo vuosia aikaisemmin • Talous ja ympäristö

  25. 1990-luku - tietoverkot Action man 1980-luku tunnetaan nimellä ”Nousukausi” – taloudellinen liberalismi Jupit – kännykkäkulttuuri • Opiskelijoilla kännyköitä noin 1988 • Tavallisten kansalaisten käyttäytyminen muuttui • Internet ja WWW (Berners-Lee 1989) • Sähköposti : tieteen tekemisen menetelmät muuttuivat muutamassa vuodessa. • Suomen FUNET-tietoliikenneverkko (Finnish University and researchNETwork) perustettiin 1984 ja se liitettiin Pohjoismaiden ja muun maailman yhteyteen vuonna 1988 • Sähköpostin käyttö alkoi levitä noin 1995. Kirjeenvaihto muuttui nopeaksi – maailma kutistui • Netin käyttö alkoi noin 2000. Lähdekirjallisuus nettiin – todellinen murros VASTA noin 2005

  26. Villit vuodet Tampellan romahdus ulkomaanluototuksen takia • SKOP nurin Neuvostoliiton romahdus 1989 – 90 Saksat yhdistyvät 1990, Viro saa takaisin itsenäisyytensä Syksyllä 1991 lama Laman torjunta • Paavo Lipponen. Koulutus: puolelle ikäluokasta korkeakoulututkinto • Akateeminen työttömyys • Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tekes, Sitra • IT-boomi, Nokia

  27. Voiko tulevaisuutta ennustaa Tekniikan sovellutuksia luotaessa syntyviä ongelmakokonaisuuksia ei voida kuvata luonnontieteellisillä teorioilla, eikä tekniikan seurauksia voida edes kunnolla ennustaa. Käytännön tekniikan ratkaisut perustuvat aina kokemuksen mukanaan tuomiin ratkaisumalleihin David Nye: kukaan ei ole koskaan pystynyt ennustamaan tekniikan kehitystä Monessa suhteessa elämme tällä hetkellä 1800-luvun lopun maailmassa

More Related