1 / 22

Kon-0.4710

Kon-0.4710. Suomen teollistumisen historia Luento III Varhaiset teollisuudet ja teollisuuden vallankumous. Rondo. Historia = perustellusti toteen näytettävissä oleva tarina menneisyydestä Historiankirjoitus kuuluu aina ryhmään art , ei science, selittävä ei kuvaileva

gil
Download Presentation

Kon-0.4710

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kon-0.4710 Suomen teollistumisen historia Luento III Varhaiset teollisuudet ja teollisuuden vallankumous

  2. Rondo Historia = perustellusti toteen näytettävissä oleva tarina menneisyydestä Historiankirjoitus kuuluu aina ryhmään art, ei science, selittävä ei kuvaileva Käsi- ja kotiteollisuus Merkantilismi, Kustaa Vaasa, valtio Fysiokratismi Taludellinen liberalismi. Adam Smith, Anders Chydenius

  3. Ammattikuntalaitos Tuotanto tarkoin säädeltyä Mestari, Kisälli, Oppipoika Kilta Syntyi 1100-luvulla Euroopassa - ammattipakko – laadun takaaminen - omien jäsenten toimeentulon turvaaminen Jo varhain kisällikysymys, lakkoja, työsulkuja Ruotsissa 1620-luvulla Tukholmassa Lakkautettiin Ranskassa 1791, Euroopassa 1830 – 60-l:lla Suomessa ammattikuntalaitos lakkautettiin 1868. Laki elinkeinovapaudesta 1879 Miksi loppui? Koulutus, muutokset tuotantojärjestelmässä

  4. Koulutus Brittiläinen traditio Kaksi järjestelmää Ranskalainen/ Saksalainen Koulutus yleisopinnoissa (EcolePolytechnique 1794) jonka jälkeen erikoisoppilaitoksiin (Ecole des Minesjne) Kaksijakoinen linja teoria/käytäntö. Koulutus käytännöllisissä oppilaitoksissa jonka jälkeen korkeampiin opistoihin (Gewerbeschule/Realschule 1820 – 30-l, Höheregewerbeschule/gewerbeinstitut 1830 – 40-l, - > Hochschule 1864) osin PolytechnischeInstitut 1810 ->

  5. Laaja teknologinen järjestelmä Thomas P. Hughes : LargeTechnological System LTS Networks of Power: Electrification in Western Society, 1880-1930. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 1983 Edited with Wiebe E. Bijker and Trevor J. Pinch, eds. The Social Construction of Technological Systems: New Directions in the Sociology and History of TechnologyCambridge, MA: M.I.T. Press, 1987 Rescuing Prometheus. 1st ed. New York: Pantheon Books, 1998 Mikään teknologia ei toimi yksinään, vaan osana laajempaa järjestelmää. Hyvä esimerkki sähköjärjestelmä Käsi- ja kotiteollisuus? – raaka-aineiden tuotanto, koneet ja laitteet (esim. kangaspuut). Mitkä tekijät ovat osa kulloinkin esillä olevaa järjestelmää? Tunnistaminen iso kysymys. Kaikki järjestelmän osat kehittyvät – omaan tahtiinsa Reversesalient – akanvirta Momentum

  6. Euroopan kaivosteollisuus Antiikin ajalta lähtien pieniä kupari, kulta, sinkki, lyijy, rautakaivoksia Venäjällä ei Euroopan puoleisessa osassa kaivoksia, poikkeus Suomi 1809! Saksan pienet kaivokset täystuotannossa 1800-luvun alussa Suomessa Nordenskiöldin kaivosprojekti Euroopan kaivokset ehtyvät 1880-luvulla (Paitsi Lorraine) Raaka-aineet kaukomailta

  7. 1809 Ei kansallista Suomea. Olimme ruotsalaisia. Tai savolaisia, hämäläisiä, pohjalaisia jne. Vanha Suomi osa Venäjää Sisämaassa lähes keskiaikaa – nälkämaalla keskiaikaa SverigesRikes Lag 1734 Sivistyneistö osa eurooppalaista yhteisöä Ruotsi Ranskan puolella - Kuninkaaksi Bernadotte – Napoleonin kenraali Suomi siirtyy Venäjän etupiiriin Venäjä ja Preussi liitossa Ranskaa vastaan Porvoon valtiopäivät 1812 – Aleksanteri I: kansakunta kansakuntien joukossa Vanha Suomi liitetään Suomen suuriruhtinaskuntaan Mihin Venäjä käyttää Suomea? Raaka-ainelähde, sillanpää Länsi-Eurooppaan Jean-Baptiste Bernadotte

  8. Suomen Suuriruhtinaskunta

  9. Piraatti-insinöörit Englanti teollistui ensimmäisenä Pohjanmeren ympärysvaltiot Ranska Belgia Englanti kielsi kuolemanrangaistuksen uhalla insinöörejä muuttamasta muihin maihin Suomeen John Barker, David Cowie, John Finlayson 1772 - 1852

  10. Moderni valtio SverigesRikes Lag 1734 Keskushallinto - valtionhallinnon nykyinen muoto - Raha Pääkaupunki Helsinki Keisarikunnan pääkaupunki Pietari Nevajoen suistossa 1703 Vanhaa Inkeriä Vanha Suomi osaksi Suomea – Viipurin lääni Teknologian siirto - Tampere Yliopisto

  11. Suomalainen yhteiskunta Suomi oli ollut osa Ruotsia rautakaudelta lähtien Venäjän etu oli irrottaa Suomi mahdollisimman nopeasti Ruotsista Jako: vanha säätyläistö säilyttää yhteytensä Ruotsiin Uusi virka-aateli tukeutuu Pietariin Fabian Steinheil (kenr. kuv. 1810 – 1823) Lars Gabriel von Haartman Itä-Suomen väestö lähtee Pietariin – matkustusrajoitukset Pietariin Polttopuuta, maataloustuotteita, piikoja, renkejä Suomi tarvitaan länsimaalaistamaan Venäjä

  12. Turku – Suomen pääkaupunki(Helsinki 1812) Littoisten verkatehdas Vuonna 1809 Peilitehdas 4 verkatehdasta 4 silkkinauhatehdasta Palttinatehdas Laivavarvi 3 tupakkatehdasta Sokeritehdas Tuotannon arvosta 50-luvulla noin 2/3 Littoisten verkatehtaan osalla Turun palo 4. – 5. 9. 1827 – vain pieni osa kaupunkia säästyi Kaikki kokoelmat ja instrumentit tuhoutuivat

  13. Tampere – Suomen Manchester Finlayson + Margaret ensin Aleksandrovskin tehtaille Pietariin 1819 Aleksanteri I kävi Tampereella, John Paterson Aleksanteri I, Venäjän Keisari, Suomen suuriruhtinas, tällä kalliolla seistessään 10. p. syyskuuta 1819 ensimmäisenä käski vaahtoavat aallot ihmisten avuksi. Nyt matkamies, näet monituisten ihmisten hyödyksi ahkerasti rakennetut laitokset. Ne korkealla äänellä ylistävät taivaaseen korotetun isänmaanisän muistoa. Vapaakaupunkioikeudet Eskilstunan mallin mukaan 1821 (-1905) James Finlaysonille valtion takaus konepajan perustamista varten 1820

  14. Haverin rautamalmi – Turun akatemian omistama kaivos Liikaa fosforia konepaja ei saanut raaka-ainetta Finlayson konkurssiin? Steinheil & Co perustavat vuorikonttorin ja manufaktuurijohtokunnan 1835 Margaret Finlayson perusti kutomon ja kehräämön 1835 Georg Adolf Rauch, Ferdinand Uhde, Carl Samuel Nottbeck Finlayson & Co

  15. Tampereella Vanha verkateollisuus kuoli pois – perustettiin uusia Fr. Grek Erik Haggren 1814 J. Fr. Lagerqvist 1817 Kupariseppä Jonas Nordman nai verkatehtaan Tuom. Lemström 1841 Brummertin nahkatehdas 1819 1822 Joel Lundahlinraasitehdas V.L. Renforsin neulatehdas 1836 – 8 hp. vesihyrrä Yrjö Haggrenin öljymylly 1820 Erik Wenneqvistin fajanssitehdas 1848 – savipiippuja Heleniuksen ajokalutehdas 1851 J.C. Frenckellin tapettitehdas 1852

  16. Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Osake-Yhtiö 1844 Nils Johan Idman ja Carl August Ramsay perustivat rautaruukin Tampereen masuuni. Masuunin viereen rakennettiin valimo valmistamaan patoja, pannuja ja uuninluukkuja. Myytiin 1856 Seinäjoen ruukinpatruunalle Gustaf August Wasastjernalle, perusti konepajan Vuonna 1856 varatuomari Adolf Törngren perusti pellavakehräämön ja -kutomon Tammerkosken rannalle. Sen tavaramerkiksi muodostuivat damastiliinat, joiden suunnittelijoina oli suomalaisia taiteilijoita Vuonna 1861 Tampereen konepaja ja Tampereen pellavakehräämö yhdistettiin TammerforsLinne- & Jern-ManufakturAktie-Bolag, Tampereen Pellava- ja Rauta-TeollisuusOsake-Yhtiö, nimiseksi yhtiöksi

  17. Tampereen konepajalla valmistettiin aluksi laivoja, puuhiomakoneita ja vesiturbiineja sekä vuodesta 1900 lähtien höyryvetureita. Tampella perusti vuonna 1872 Tampereelle puuhiomon ja osti vuonna 1886 Inkeroisten puuhiomon. Inkeroisiin Tampella rakensi myöhemmin paperitehtaan

  18. Verrokki Keski-Euroopassa aateliston vastuu alaisistaan Poikkeus: Frankfurt am Main Paikka jossa valitaan Saksan kuninkaat Kaupungilla oli laaja itsemääräämisoikeus, saattoi toimia ruhtinaiden suojeluksessa sen saavuttaman valtiollisen aseman vuoksi Frankfurtin alueen kehitys liikenteen, teollisuuden ja kaupan keskuksena alkoi lennätinliikenteen myötä 1840-luvulla. 1860-luvun alussa Frankfurtin teollisuuden ytimen muodostivat noin 40 pienehköä tehdasta ja pajaa. Joukkoon mahtui rauta- ja pronssivalimoita ja kemiantehtaita.

  19. Frankfurt liitettiin Preussiin vuona 1866 Uudistus oli vallankumouksellinen, mutta se johti alueen elinkeinoelämän vahvistumiseen Kaupungin väkiluku ja teollisuus kasvoivat nopeasti. 1880-luvulla saksalaisen puhelinverkon rakentaminen keskitettiin Frankfurtin kautta Kun Frankfurt oli jo pitkään ollut keskisen Saksan pankkitoiminnan keskus, alueelle muodostui näin edulliset olosuhteet teknologiateollisuuden kehittymiselle. Useat uutta teknologiaa hyödyntävät yritykset, kuten Siemens & Halske, Helios AG ja Brown, Boveri & Cie perustivat tehtaita kaupunkiin. Hampuri muodostui Pohjois-Euroopan jalometallikaupan keskukseksi 1700-luvun lopulla, jolloin hansakaupungista muodostui aikakauden sotien aikana tarvittu rahanvaihdon ja kaupan keskus. Kaupungissa tarvittiin jalometallivalimo. Marcus Salomon Beit 1770. Frankfurtissa Moseksen perhe - Merton

  20. Finlayson - Nottbeck James & Margaret olivat kveekareita Huolehtiminen työntekijöistä Kirkko, koulu, sairastupa, poliisi, pankki, kunnallistekniikka ”Oma pormestari ja posti” Alexanderin palatsi 1899 Peterin Milavida 1898 Mamsellin koulu

  21. Maaseudun teollisuuslaitokset Vaasan läänin Östermyran ruutitehdas Turun läänissä 2 lasitehdasta, paperitehdas Hämeen läänissä Someron ja Urjalan lasitehtaat, Jokioisten verkatehdas (1 kehruukone!), Tervakosken paperitehdas Uudellamaalla Lasitehdas, Verkatehdas Viipurin läänissä Rokkalan ja Kukkolan lasitehtaat. Mestareiden siirtyminen maaseudulle – alkuun rajoituksena 3 peninkulmaa kaupungista Kuolevia teollisuudenhaaroja: tupakkateollisuus, villan tuotanto - Ruotsin teollisuus jyräsi Karlstad

More Related