Kon-0.4720  - PowerPoint PPT Presentation

kon 0 4720 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Kon-0.4720  PowerPoint Presentation
Download Presentation
Kon-0.4720 

play fullscreen
1 / 32
Kon-0.4720 
176 Views
Download Presentation
yon
Download Presentation

Kon-0.4720 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Kon-0.4720  Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @tkk.fi

  2. Aleksanteri II Rautateiden rakentaminen. • Nikolai I:n kuollessa Venäjällä oli vain yksi rautatieyhteys Pietarista Moskovaan. Aleksanteri II:n jälkeen 22 500 kilometriä. Maaorjuuden lopettaminen vuonna 1861. Paikallishallintoon luotiin vuonna 1864 alue- ja provinssikokoukset eli zemstvot, jotka vastasivat mm. sairaan- ja köyhäinhoidosta, alkeiskouluopetuksesta ja teiden ylläpidosta. Suomessa kunnat vuonna 1865. Vuonna 1874 Venäjällä otettiin käyttöön yleinen asevelvollisuus, Suomessa vuonna 1878. Nikolai I:n tiukkaa sensuuria höllennettiin, matkustus ulkomaille sallittiin Yliopistojen opiskelijamäärän rajoituksia löysennettiin. Vuonna 1863 Suomessa kutsuttiin koolle ensimmäiset valtiopäivät vuoden 1809 jälkeen.

  3. Suomen hyvän komitea 1859 - 60 Koolle työryhmä pohtimaan maan elinkeinoja koskevia käytännön kysymyksiä. Koollekutsujana Manufaktuurijohtokunta, jonka kokoushuoneessa istunnot Komitean tehtävänä oli erityisesti tutkia kysymystä, tarvittiinko teollisuusopetuksen järjestämisen yhteydessä lainsäädännöllisiä toimia. Puheenjohtajana toimi tie- ja vesirakennustoimikunnan johtaja Julius von Mickwitz • Manufaktuurijohtokunnan johtaja WalfridBrehmer • Helsingin Teknillisen reaalikoulun Anders Olivier Saelan • intendentti S. Gripenberg • W. Backman • varatuomari E. Schlüter • taloustutkija ja USA:n konsuli Otto ReinholdFrenckell • tehtailija Adolf Fredrik Wasenius • N. A. Levón • luutnantti August Fredrik Soldan. O.R. Frenckell oli F.V. von Frenckellin veli, joka johti isänsä yritystä vuoteen 1856, mutta syventyi sitten taloustieteen tutkimiseen. Hän toimi vuodesta 1860 Hypoteekkiyhdistyksen ja 1862 Yhdyspankin johtajana ja aloitti Helsingfors Dagbladin julkaisemisen. A.F. Wasenius omisti L. Borgströmin kanssa Tervakosken paperitehtaan vuodesta 1856, ja osallistui mm. Hyvinkää - Hanko rautatien suunnitteluun.

  4. Keihäänkärkitekniikka nahan käsittely, parkitsemisaineet ja liiman keitto tupakan viljely potaskan valmistus (kaliumkarbonaatti, K2CO3) tervan poltto (voiteluaineet, lamppuöljy jne.) pärenaulojen valmistus (puun säästäminen) pihkan keruu, hartsin, noen, tärpätin, koivuöljyn ja punavärin valmistus Soldan: ”Niin kauan, kun yleisöllä ei ole aavistustakaan mitä tieteellä on sanottavana, ja vielä pienempi käsitys luonnonlakien tulkinnasta, niin kauan teknilliset piirustukset, suunnitelmat, profiilit ja kartat, järkiperäiset selostukset yleisesti pysyvät vieraina ja mitäänsanomattomina, josta johtuen suhtautuminen teknilliseen opetukseen pysyy välinpitämättömänä...”

  5. Suunnitelman mukaan Teknilliset reaalikoulut ja Teknillinen instituutti muodostavat suoran opetuslinjan. Reaalikoulut ovat Teknilliseen instituuttiin valmistavia kouluja. Reaalikoulujen opetus muuttuisi yleissivistävämmäksi ja opettajien tehtäviin luettaisiin vuoden 1856 vuorikomitean esityksen mukaisesti myös mineralogia, geologia ja geognosia. Opetusohjelmaan kuuluisi myös laulu. Helsingissä tulisi toimimaan Polytekninen instituutti. Kaksi osaa valmistava ja erikoisammattikoulu Kaupallisten aineiden koulutus pois. Valmistavassa jaksossa opetussuunnitelmaan • Suomen historia ja maantiede • Äidinkieli • Tasogeometria • Euklideen 6 kirjaa • saksan kieli ja piirustus Instituuttiin kuului kolmetoista opettajanvirkaa • Arkkitehtuuri • kaksi matemaattisten aineiden opettajaa • tie- ja vesirakennustekniikka • laulunopettajan toimi.

  6. Saelanin matka Hannoveriin1860 • Johtaja Karl Karmarsch – tärkeimpiä tekniikan teoreetikoita: tiukka osastojako - tieteellisyys • Edwin Bergroth - - - • EndreLekve – yleinen insinööritiede • Rudolf Kolster - koneenrakennus • Johan Conrad Dierchs Reuter - maanmittaus • Ludwid Wilhelm Bähr – arkkitehtuuri k. 1869 • 1860-luvun lopulla HTRK on jo VDI:n tarkoittama (maailman pienin) teknillinen korkeakoulu • Kiinteät yhteydet Saksaan • Lähes täydellinen akateeminen vapaus aina 1870-luvun puoliväliin asti • 1860 – 1880: 50 – 70 opiskelijaa • 1900: 200 opiskelijaa

  7. August Fredrik Soldan, EndreLekve ja Rudolf Kolster 1860-luvun puolivälissä perustivat Teollisuusyhdistyksen. Industriföreningens Tidskrift –niminen aikakauslehti Lekve k. 1882 Seuraaja Mikael Strukel

  8. Mikael Strukel Syntynyt 1851 Itävallan keisarikunnassa Adrianmeren rannikolla Brethissä, nykyisen Slovenian alueella Hän opiskeli vuosina 1869 – 1874 Wienin teknillisessä korkeakoulussa. Hankki työkokemusta Grazin kaupungissa insinööritoimisto I. Körösin palveluksessa. Nimitettiin Polyteknillisen Opiston vanhemmaksi opettajaksi 1884 Erosi virastaan vuonna 1913 Der Grundbau, 1895, Der Wasserbau, 1904, Der Brückenbau, 1910 (Part I) and 1913 (Part II)

  9. Hietalahdentori Opistorakennuksen suunnittelutyö liitettiin Bährin jättämän virkapaikan täyttämiseen. Manufaktuurijohtokunta antoi Sjöströmille tehtäväksi ulkomailla tapahtuvan opiskelunsa aikana selvittää tämänkaltaisiin koulurakennuksiin liittyvät seikat ja laatia yleissuunnitelma työn suorittamiseksi. Näin Hietalahdentorin rakennuksesta muodostui Sjöströmin ensimmäinen suurempi työ. Sjöström jätti hakemuksen avoimeksi ilmoitettuun arkkitehtuurin opettajan virkaan 26. kesäkuuta 1869 hakien samalla matkastipendiä opintojensa täydentämistä varten

  10. Opettajien rekrytoinnissa on kolme selkeää vaihetta: • rekrytoitiin suomalaisessa yliopistossa tai virkakoulutusjärjestelmän yhteydessä koulutuksensa saaneita opettajia • rekrytoitiin saksalaisella kielialueella muodollisen insinöörikoulutuksen saaneita insinöörejä • rekrytoitiin suomalaisen teknillisen koulutusjärjestelmän kouluttamia ”omia” opettajia Ensimmäinen vaihe vuodesta 1847 1860-luvulle saksalaisten opettajien aika päättyi vuosisadan vaihteeseen tultaessa ja kotimaisten opettajien rekrytointi alkoi varsinaisesti 1890-luvulla. Viimeinen saksalaisen kielialueen opettajista Mikael Strukel jäi eläkkeelle vuonna 1913

  11. 1870-luvulla vakituisen opettajakunnan määrä oli alle 10 – saksalaisia lähes puolet Hakijoita virkoihin ei ollut 1870-luvun alussa helppo löytää. Mekaanisen teknologian auki julistettua opettajanvirkaan ei syksyllä 1872 saatu ainoatakaan hakemusta. Saksan teknilliset korkeakoulut ja keskiasteen oppilaitokset olivat voimakkaan kehityskauden alussa, eikä päteviä opettajia ollut liikkeellä Oppilaitos muutettiin Polyteknilliseksi Opistoksi 1879. Koska teknillisten korkeakoulujen toiminta oli nyt Euroopassa vakiintunut, opettajien rekrytointi oli muuttunut helpommaksi Esimerkiksi mekaanisen teknologian ja koneenrakennuksen opettajan virkaa haki 1879 kaksi kotimaista, neljä ruotsalaista ja seitsemän saksalaista henkilöä. Virkaan valittiin Münchenin Polyteknillisestä koulusta 1876 valmistunut, ja tämän jälkeen samassa oppilaitoksessa assistenttina työskennellyt ja rautatiekonepajassa harjoitellut Max Seiling

  12. Opiskelija-assistentit Suomessa vallinneesta opettajaresurssien niukkuudesta aiheutui se, että vastuu tekniikan uusien erikoisalojen kehityksen seuraamisesta ja teknologian siirrosta Suomeen siirtyi opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja vastavalmistuneille insinööreille. Käytännössä tilanne johti assistenttijärjestelmän nopeaan kasvuun. Vuoden 1908 asetuksen 21 §:ssä määrättiin että ”tarpeen mukaan otetaan sen lisäksi asistentteja, jotka avustavat yksilökohtaisessa opetuksessa, mutta eivät harjoita itsenäistä opetustointa”. Käytännössä säädöksen henkeä ei kyetty noudattamaan, ja vastuu opetuksesta siirtyi assistenteille.

  13. Opetusmetodit Opetuksen määrättiin 1879 säännöissä sisältävän opettajain esitelmät, - - - jolloin opetusaine missä niin tarvitaan, selvennetään mallien, piirustusten ja näytteitten näyttämisellä sekä koetteitten tekemisellä kertaamiset, oppilaille asetettavain kysymysten ja esiin pantujen tehtäväin kautta harjoitukset laboratoriossa, piirustussaleissa ja kedolla, asianomaisten opettajain johdolla piirustusten tekeminen, joita seuraa kertomus rakennuksista, koneista, laitteista ja muista esineistä, joista Opistossa opetusta annetaan, sekä siinä määrässä kuin sitä voidaan ehtiä, suunnitelmain valmistaminen suurempiin rakennusyrityksiin ja teollisiin laitoksiin niihin kuuluvine kustannusehdotuksineen, kaikki niitten opettajain johdannolla ja peräänkatsannolla, joitten opetusaineisiin semmoiset työt tahi laitokset kuuluvat.

  14. Veistokoulu 1870 (TaiK) opetusohjelma Taideteollisen keskuskoulun ylemmän käsityöläiskoulun että taideteollisuuskoulun opetusohjelmaa uudistettiin paljolti Tukholman teknillisen koulun esimerkin mukaisesti. Opetus sidottiin kiinteään opetusohjelmaan määrättyine pakollisine oppiaineineen ja -tunteineen. Ylemmän käsityöläiskoulun pääosin kolmivuotiset ammattikurssit tähtäsivät suoraan ammattityössä toimivien käsityöläisten taitojen ja tietojen kohottamiseen. !!! Huomaa ero PO:hon !!! Vastaavasti taideteollisuuskoulu tarjosi taidekäsityössä toimiville henkilöille suurempaa pätevyyttä ammattisivistyksessään, mutta osittain oppilaitoksen tarkoituksena oli jakaa taiteellisesti lahjakkaille henkilöille ”yleisiä tietoja ja taitoja, joita vaaditaan työskentelyä varten piirustuskonttorissa, taideteollisissa ateljeissa ja itsenäisinä teollisuuden mallipiirustajina”

  15. Sähkötekniikka • AlexandrStepanovich Popov rakensi maailman ensimmäisen horisontin taakse kantaneen radioyhteyden Kotkasta Suursaareen helmikuussa 1900. Lennätin: merikaapeli Ruotsiin 1869, Turussa puhelinkeskus 1881 • Sähkölaitteiden valmistus alkoi Suomessa 1876 Daniel Wadén aloitti soittokellojen ja puhelinlaitteiden tuotannon Helsingissä • Paul Wahl -yhtymän Warkauden tehtaan omistaja Carl Wahl lähetti poikansa Carl August Wahl nuoremman 1880-luvun alussa Saksaan opiskelemaan insinööritieteitä. Valmistumisensa jälkeen 1887 aloitti Paul Wahl & Co:n sähköosaston toiminnan ja suomalaisen teollisen valaistuslaitteiden tuotannon Viipurissa • Warkaudesta 1880-luvun alussa Axel Gottfried Strömberg Polyteknilliseen Opistoon • Valmisti koulupoikana loma-aikanaan Warkaudessa 1880-luvun alussa paikallisella sahalla sähkövalaistukseen käytettyjä laitteita, dynamon ja valaistusjärjestelmän

  16. K. F. Slotte • Aleksanterin Yliopisto. Filosofian maisteri 1873 seuraavan vuosikymmenen kuluessa Helsingfors svenska normallyceumin tuntiopettajana. • Valmistellessaan väitöskirjaansa Slotte työskenteli valtion stipendin turvin lukuvuoden 1880−1881 Saksan ensimmäisen fysikaalisen kemian professorin Gustav Wiedemannin fysikaalisessa laboratoriossa Leipzigissa • Wiedemann aikakautensa etevin sähköisten ilmiöiden tutkija, erityisesti magnetismin ja galvanismin ilmiöt • Helsinkiin palattuaan Polyteknillisen Opiston ylimääräiseksi opettajaksi • Sai filosofian tohtorin arvon yliopistosta toukokuussa 1882 ja nimitettiin kahta viikkoa myöhemmin Polyteknillisen Opiston fysiikan vanhemman opettajan virkaan • PO 1882: • Allmännagrundprinciper. Elektrostatik, Läränomdenelektriskaströmmensamtdessverkningar i ochutomströmbanan. Magnetismochelektromagnetism. Induktion. Galvaniskaochtermoelektriskastaplar. Sekundärastaplar, accumulatorer. Magnetoelektriskaochdynamoelektriskamaskiner. Det elektriskaljuset. Tillämpningar af elektrolysen. Telefonen.

  17. Suuri lama • Konkurssiaalto 1890 • Kansainvälisen kaupan romahdus • Oppilaitoksen ensimmäinen strategia 1892 Qvist ja Palmén • Opettajaresurssien lisääminen • Yhteydet ulkomaille • Tutkimuksen merkityksen kasvu • Oma julkaisusarja • Julkaisutoiminnan vahvistaminen • Laboratoriot, Kirjasto kansainväliselle tasolle • Suorat yhteydet teollisuuteen • Max Seiling: Suomi panostaa tekniikkaan enemmän kuin kukaan muu

  18. 1899 Uusi kemian laboratorio • 1904 laajennuksella sisäpoliittiset motiivit • Sergei Witten koulutuspoliittinen ohjelma • Resurssit noin 2 X

  19. Tilanne 1900-luvun taitteessa PO:ssa 150 – 200 opiskelijaa 1 300 oppilaan Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) opetusohjelmassa vastaavat ammattiosastot Lähes vastaava esitys C. Bernerin johtama Norjan korkeakoulukomitea kaksi vuotta myöhemmin. Trondheim aloitti 1910 Polyteknillisen Opiston antama ylempi tekniikan opetus, jonka tavoitteiden määrittely ja esitystapa perustuivat oppilaitoksen opettajien säännöllisesti saksalaisen kielialueen muihin teknillisiin korkeakouluihin tekemiin opintomatkoihin, oli poikkeuksellisen menestyksellistä

  20. Insinöörikokous 1899 Helsingin yleinen insinöörikokous järjestettiin 1.−3. kesäkuuta Polyteknillisen Opiston päärakennuksessa Kokouksen toimeenpaneva hallitus Th. Tallqvistin, E. E. Qvistin, Werner Lindberg, Karl Gustaf Nyström, K. E. Palmén ja A. L. Hjelmman Teknillisen opetuksen 50-vuotisjuhla Kotimaisen teollisuuden kehitys ei ollut riippuvainen yksittäisistä toimista vaan ketjuuntuvan perusteollisuuden toimintamahdollisuuksien turvaamisesta Insinöörikoulutuksen tulevaisuus • Opistotasoinen koulutus • Tampereen teollisuuskoulun ammattiosastot perustettiin 1905 annetulla asetuksella ja Tampereen Teknillinen opisto aloitti toimintansa 1911. Vuonna 1886 toimintansa aloitti Helsingin teollisuuskoulu 1912 • TekniskaLäroverket i Helsingfors perustettiin 1916.

  21. Teollisuusyhdistys TekniskaFöreningen i Finland TFiF • Suomen ensimmäinen varsinainen insinöörien yhdistys. Kaksi vuotta myöhemmin teknillisen alan aikakauslehti TekniskaFöreningen i Finland Förhandlingar(TFiFF) • 1883 käsi- ja tehdasteollisuuden harjoittajille suunnattu suomenkielisen Suomen Teollisuuslehti. Tampereen Pellava- ja Rauta-TeollisuusOsake-Yhtiön johtaja J. Th. Durchman, Varkauden konepajan johtaja insinööri A. Krank sekä helsinkiläinen tehtailija Viktor Julius von Wright ja vapaaherra Sebastian Gripenberg • helsinkiläisten entisten polyteknikkojen piiristä Teknikern-lehti vuonna 1890. Perustajat 1870-luvun viimeisinä vuosina konepajatekniikkaa opiskelleet polyteekkarit. Lehden päätoimittaja Jonathan Reuter. Toimituskuntaan kuuluivat muiden muassa oppilaitoksen graafisen statiikan ja insinööritieteen opettaja Carl Erik Holmberg ja oman insinööritoimistonsa vasta perustanut Axel von Knorring Suomenkielisten Teknikkojen Seura 1896

  22. Insinööritalo Arkkitehtikilpailu: Karl Hårdh af Segerstad Hvadsägsom det? arkkitehdit Grahn, Hedman ja Wasastjärna 1902 kolmannes rakennuksesta oli tarkoitettu TFiF:n ja Polyteknikkojen Yhdistyksen konttoreiksi, kolmannes insinöörikunnan yhteistä käyttöä varten tarkoitetulle juhla- ja ruokasaleille Walter Thomén ja Karl Lindahl 1903

  23. Pariisin maailmannäyttely 1900 • Polyteknillinen Opisto maailman paras • Suomalainen taideteollisuus ehdotonta huippua • Teknologiajärjestelmät kansallisissa käsissä • Elintaso kohoaa nopeasti • Taideteollisuus liittyy elimelliseksi osaksi kansallista kulttuuria

  24. Kieliriita • Kysymys tekniikan opetuksessa käytetystä kielestä nousi esille vuoden 1881 kieliasetuksen jälkeen. • Asetuksessa tingittiin Polyteknillisen opiston opettajille asetetuista kielitaitovaatimukista. Talonpoikaissääty teki vuoden 1885 valtiopäivillä esityksen suomen kielen aseman vahvistamiseksi teknillisessä opetuksessa. • Esitystä opiston toiminnan jakamisesta kieliperustaisiin linjoihin ei kuitenkaan haluttu hyväksyä, koska tämän pelättiin johtavan eriarvoisina pidettyjen opetusjärjstelmien syntyyn. • Kiistely levisi insinööriprofessioon nuoremmasta sukupolvesta alkaen. Se kehittyi ongelmaksi aluksi polyteekkareiden keskuudessa. • Polyteknillinen Opisto oli käytännössä ruotsinkielinen oppilaitos 1880-luvulle asti. Esimerkiksi vuonna 1877 H. A. Wahlforss sai järjestettyä pakollisen ruotsin kielen kurssin niille opiskelijoille, joiden kielitaito ei ollut riittävä. • Kun suomalaistamisen aalto pyyhkäisi 1870-luvulla koulujärjestelmän yli, kielikysymyksen siirtyminen Polyteknilliseen Opistoon kesti juuri niin kauan kuin koululaitos ehti saattaa uuden oppilassukupolven rakenteilla olevan koulutusjärjestelmän läpi. Ensimmäiset Kuopion reaalilyseon kurssin suorittaneet opiskelijat saapuivat Hietalahteen 1879.

  25. Bruno Stenius: Piirteitä Polyteknikkojen Yhdistyksen vaiheista vuosina 1884-90. TW 3/2000 • Kelipoliittinen kiista oli suurimmalle osalle teekkareista varsin yhdentekevä ja henkilöityi pahimmillaan kahteen pukariin, ruotsinkielinen kemisti Johan Holm ja suomalaisten kellokas Karl Ståhlberg, insinööriosasto • Bufetti-asia on aina useammin kuin mikään muu kysymys näkynyt keskustelu-aiheena kokous-intimationeissa. On koetettu järjestää sitä jos jollakin tavalla. Syksyllä 1887 otti Yhdistys ravintolansa omille hoteilleen ja asetti erään asiassa tottuneen jäsenensä sen yli-johtajaksi. Kaikki näytti onnistuvan erinomaisen hyvin. Yhdistyksellä oli kodikkaampaa taas ja tavarat olivat mainioita. Mutta juuri kun järjestys oli paraimmillaan syntyi eripuraisuutta ravintolan johtajan, nais-johtajan ja johtokunnan välillä joka sotku ei selvinnyt muuten kuin että taas oli uusi revolutioni bufetin suhteen tapahtuva. Asetettiin sitten bufetti kuten ajanmukaisimmat kahvilat ja hankittiin sinne bufettineitiä • Taas näytti yritys alussa erinomaisen onnistuneelta. Yhdistyksellä oli väkeä aina ja hauskaa elämää vietettiin päivät pääkkäin ja yhytysten yöt. Kun "Dekis" istahti pianon ääreen, läksi kolossaalinen "Tschuffi" tuimaan valssiin "Olgan" kanssa ja toiset seurasivat perässä niin sakeassa että tuolit ryskivät edessä kumoon

  26. Mutta kokemus opetti pian etteivät nuoret bufettineidot ole omiansa olemassa moisessa mieskatrassa, vaan pikemmin turmioksi molemmin puolin. Seuraus oli että syyslukukaudella 1889 taas annettiin bufetti sen alkuperäiselle hoitajalle. Mutta samalla oli kaikki viehätys Yhdistykseltä kadonnut. Bufetti-neitien hymyilevien kasvojen sijaan nähtiin siellä mummo G. R[osendahl]:n hapan, tutkiskeleva naama. Tuntui Yhdistyksellä tavallisina iltoina niin kylmältä ja muistutti liiaksi Opiston synkeää hiljaisuutta. Jäsenet etsivät ajanmukaisempia ravintoloita kaupungilla. Yhdistyksellä oli aina iltaisin pilkkopimeä. • Allan Schulman, arkkitehti ja PY:n puheenjohtaja.

  27. Lukuvuonna 1887 – 88 luennoitiin suomeksi • K.L. Lindeberg mekaniikan I kurssin molemmilla kielillä • Erenius luennoi maanmittausasetuksia • Wartiainen maanviljelys- ja metsätalousoppia ainoastaan suomeksi • Senaatti antoi 25. tammikuuta 1888 määräyksen: suomen kieltä oli käytettävä, jos opettajien kielitaito sen sallisi. • 16. toukokuuta 1888 perustettiin maanmittausosastolle erityinen suomenkielisen apulaisopettajan virka. Myös koneenrakennus- ja insinööriosastolle sekä kemian ensimmäiselle kurssille perustettiin väliaikaiset suomenkielisen apuopettajan virat, kunnes varsinaisen opettajan kielitaitovaatimus täyttyisi • Vuoden 1893 alussa senaatti totesi, että kielikysymyksessä ei ollut tapahtunut sanottavaa edistymistä. Opettajakollegio ehdotti neljän uuden apulaisopettajan viran perustamista. Senaatti suostui kolmeen uuteen suomenkieliseen virkaan, mutta samalla edellytettiin, että kyseiset opettajat ottaisivat hoitaakseen myös joitakin varsinaisia opettajantehtäviä. Polyteknisen opiston opettajakuntaan liittyivät näin Aleksander Leonard Hjelmman, Gustaf Komppa ja Abel Henrik Solin

  28. Yksityinen rahoitus • Taideteollisuusopetuksessa tärkein rahoituksen muoto alkuvuosikymmeninä • Lähes koko toiminta perustuu yksityisiin lahjoituksiin • Tekniikan opetuksessa Suomen itsenäistymisen myötä • Töölön Sokeritehdas • 1920-luvulla suuret teknologiahankkeet • Hietalahdentorin talo – raatimiehenleski Haggrén • Kauppakorkeakoulun perustaminen • Yksityinen hanke • Valtionavustus 1910-l:lla n. 75 %, 1930-l:lla n. 50 % • Fabianinkatu 26 – keräyksellä

  29. HSE • Kauppakorkeakoulun perustaminen • Yksityinen hanke • Yksityisiä oppilaitoksia 1850-luvulta esim. Turku, Oulu, Raahe • Valtion komitea 1888 – kaupallinen korkeakouluopetus tarpeellista • Suomen liikemiesten kauppaopisto • Suomenmielisten koulutushanke 1897 • Ylioppilasluokat 1904 • Komiteamietintö 1908 – liitetään osaksi valtion koulutusjärjestelmää • Huomaa Helsingin yliopiston ja TKK:n uudistushanke samaan aikaan • Kauppakorkeakouluosasto 1911 (kand. 1922, tri 1937)