1 / 28

Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti

Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140). Tieteellinen selittäminen. Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p ? perustelu vastaa kysymykseen: miksi pitäisi uskoa että p ? selittävä tekijä: explanas

istas
Download Presentation

Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

  2. Tieteellinen selittäminen • Selitys on vastaus selityskysymykseen: • selitys vastaa kysymykseen: miksi p? • perustelu vastaa kysymykseen: miksi pitäisi uskoa ettäp? • selittävä tekijä: explanas • selitettävä: explanandum(monikko explananda) • Selittäminen ja ennustaminen: • samoja lakeja ja periaatteita käytetään molemmissa, mutta: • joitain asioita emme voi ennustaa, mutta voimme selittää jälkikäteen • ennusteen mahdollistama tieto ei välttämättä selitä • selittäminen voi olla tilastollista • ennustaminen voi perustua todennäköisyyksiin • Selittäminen edellyttää tietoa riippuvuussuhteista, mutta ei välttämättä lakeja

  3. Selittämisen pragmatiikkaa • Selityskysymyksen on oltava mielekäs • kysymykseen on oltava mielekäs tapa vastata • kysymyksen taustaoletusten on oltava hyväksyttäviä (”Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?”) • Selityskysymykseen voi olla useita mielekkäitä tapoja vastata; esim. ”Miksi Sokrates kuoli?” • hän sai sydänkohtauksen • hän joi myrkkyä • hän kieltäytyi pakenemasta • hänet tuomittiin kuolemaan nuorison turmelemisesta • ateenalaiset pelkäsivät hänen aiheuttavan anarkiaa • Erilaiset selitykset eivät aina tosiasiassa kilpailevia

  4. Lait • Lait kuvaavat asioiden, ominaisuuksien ja tapahtumien välisiä säännönmukaisia yhteyksiä ja riippuvuuksia • kaksi puhetapaa laeista: säännönmukaisuuksia maailmassa vs. kuvauksia säännönmukaisuuksista • esim. kausaaliset suhteet • selitys- ja ennustusvoimaisia • Lainomaiset vs. satunnaiset yleistykset: • lainomaisuus edellyttää kontrafaktuaalista voimaa (jos A ei olisi tapahtunut, myöskään B ei olisi tapahtunut) • lait voivat olla probabilistisiats. liittyvät todennäköisyyksiin (jos A, niin todennäköisyydellä r tapahtuu B)

  5. Lait • Ehdottomat vs. ehdolliset lait • ehdottomat lait (strictlaws) pätevät kaikissa olosuhteissa; aidot ”luonnonlait” • ehdolliset lait (ceterisparibus-lait) pätevät vain tietyissä olosuhteissa; useimmat lainalaisuudet • ovatko viime kädessä vain fysiikan lait aitoja luonnonlakeja? • Lakien ontologia: kuvaavatko lait todellisuutta? • realismi: lait ilmaisevat ihmisestä riippumattomia luonnonvälttämättömyyksiä • instrumentalismi: käytännöllinen tapa järjestää havaittavaa säännönmukaisuutta

  6. Peittävän lain malli • Deduktiivis-nomologinenteoria • Carl Hempel(1905–1997) • Perusajatus: selitettäessä asiat asetetaan maailman lainomaiseen järjestykseen • selitettävät seikat ”upotetaan” peittäviin lakeihin • Selitykset ovat muodoltaan argumentteja, jotka vastaavat miksi? -kysymyksiin • argumentin premisseinä on yksi tai useampi laki (=> nomologisuus) sekä joukko selittäviä asiaintiloja • selitettävä seikka voidaan päätellä perusteista (=> deduktiivisuus)

  7. Peittävän lain malli • Esim.: suola liukenee veteen (laki) ja tämä aine on suolaa (selittävä asiaintila), siis tämä aine liukenee veteen (selitettävä seikka) • Singulaariset selitykset ovat epätäydellisiä • esim. ”Titanic upposi, koska se osui jäävuoreen” mainitsee vain selittävän asiantilan (törmäyksen) • täydellinen selitys vaatii kaikkien niiden tilannetta ohjaavien lainalaisuuksien mainitsemisen, joista selitettävä seikka voidaan päätellä

  8. Peittävän lain mallin ongelmia • Selityksistä tulee symmetrisiä • esim. kepin pituuden ja sen varjon pituuden suhde: kumpikin voidaan päätellä toisesta, jos tiedetään auringon valon tulokulma • Selitykset voivat perustua epäolennaisiin säännönmukaisuuksiin • esim. Matti ottaa e-pillerin e-pillereiden ottaminen estää raskauksia, siis Matti ei tule raskaaksi • Miten karsia merkityksettömät seikat selityksestä? • esim. suola on noiduttu liukenemaan veteen

  9. Peittävän lain mallin ongelmia • Vaikeudet tilastollisessa selittämisessä • tilastollinen selittäminen peittävän lain mallissa: todennäköisyyttä koskevia lakeja, jotka tekevät selitettävästä odotettavan • entä jos selitettävällä on alhainen todennäköisyys? • esim. ”tupakointi aiheuttaa syöpää” • Täydelliset selitykset olisivat epäkäytännöllisiä ja ovat yleensä tarpeettomia • asian selittäminen vs. selitettävän asian täydellinen ymmärtäminen • Kaksi mahdollista ratkaisusuuntaa: • tarkentaa, millaiset lait ovat selittäviä • pitää selittävinä tekijöinä maailmassa olevia suhteita ja lakeja niiden kuvauksina (esim. kausaaliset suhteet)

  10. Kausaliteetin käsite • Syy–vaikutus-suhde kahden asian välillä • syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen • ”seuraus” ja ”vaikutus”: käytetään vaihdannaisesti, mutta ”seuraus” viittaa myös loogiseen seuraukseen • ”syy” voi viitata kausaaliseen (vaikuttavaan) syyhyn tai toiminnan tai päättelyn perusteeseen (reason) • ”vastuu” voi viitata kausaaliseen tai moraaliseen vastuuseen • Kausaliteetti on ajallinen suhde • syy edeltää vaikutusta • teleologisessa vaikutuksessa vaikutus edeltää syytä • nykynäkemyksen mukaan aitoja teleologisia suhteita ei ole

  11. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti • Singulaarinen (yksittäinen) kausaaliväite: • tapahtuma c aiheuttaa tapahtuman e:n (cause, effect) • esim. tupakointi aiheutti Matin syövän • Geneerinen (yleinen) kausaaliväite: • tyypin C tapahtumat aiheuttavat tyypin E tapahtuman • esim. tupakointi aiheuttaa syöpää • Kausaaliset prosessit ovat yksittäistapausten välillä • ontologinen ensisijaisuus • Kausaalisetlait koskevat yleisiä säännönmukaisuuksia • tiedollinen ensisijaisuus: vain näistä tieteellistä tietoa • Yksittäisen ja yleisen suhde avoin kysymys

  12. Kausaalinen selittäminen • Kausaliteetti vs. kausaalinen selittäminen • kausaliteetti on maailmassa oleva riippuvuussuhde • kausaalinen selittäminen on asian tai selittämistä kausaalisella suhteella • kaikkia tilanteeseen liittyviä lainalaisuuksia ja yksityiskohtia ei tarvitse tuntea, kausaalisuhteen luotettava poiminta riittää • Kaikki selittäminen ei ole kausaalista • esim. konstitutiiviset selitykset: asian selittäminen sen koostumuksella ja osien vuorovaikutuksella • matemaattiset ja filosofiset selitykset? • merkitysriippuvuuksiin perustuvat sellitykset?

  13. Kausaaliset mekanismit • Miksi? -kysymyksen taustalla oleva kuinka? -kysymys • miten kausaalinen suhde toimii? • monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden purkaminen osiinsa • esim. miten kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon • Tieto mekanismeista… • …todistaa kausaalisuhteen olemassaolon • …kertoo selitysten soveltuvuusalan • …mahdollistaa selittämisen ilman peittäviä lakeja • Teoreettiset hypoteesit mekanismeista auttavat syiden etsimisessä • tosiasialliset vs. teoreettisesti mahdolliset mekanismit

  14. Filosofiset kausaliteettiteoriat • Reduktiivinen analyysi: kausaliteetin määrittely ei-kausaalisella käsitteistöllä • filosofinen huoli kausaliteetin tieto-opillisesta ongelmallisuudesta: miten voimme koskaan tietää, että kahden toisiaan seuraavan tapahtuman välillä on kausaalinen yhteys? (David Hume) • käytännön huoli: miten erottaa kausaliteetti ja pelkkä korrelaatio? • Deskriptiivinen analyysi: kausaliteettikäsitteiden käytön kuvaileva analyysi • kausaliteetti oletetaan • pyrkimyksenä systematisointi ja teoreettisten apuvälineiden kehittäminen kausaaliseen päättelyyn

  15. Reduktiivisia kausaliteettiteorioita • Säännönmukaisuusteoriat • C on E:n syy, jos E seuraa C:tä säännönmukaisesti • Probabilistiset teoriat • C on E:n syy, jos C nostaa E:n todennäköisyyttä • Prosessiteoriat • c aiheuttaa e:n, jos c:n ja e:n välillä on jatkuva prosessi • Kontrafaktuaaliteoriat • c on e:n syy, jos e:tä ei olisi tapahtunut ilman c:tä • Kilpailevia näkemyksiä, eri ominaisuuden kuvauksia vai eri käsitteiden määritelmiä?

  16. Kausaaliset teoriat selittämisestä • Samaistavat selittämisen ja kausaliteetin teorian • selittäviä tekijöitä ovat riippuvuussuhteet maailmassa  teoria riippuvuussuhteista on teoria selittämisestä • oletus, että kaikki aidot riippuvuussuhteet ovat viimekädessä kausaalista  teoria kausaliteetista on teoria selittämisestä • Tilastollisen relevanssin malli • WesleySalmon(1925–2001) 1970-luvulla • C on E:n syy, jos C nostaa E:n todennäköisyyttä • perusongelma: olettaa kausaalisen relevanssin selviävän tilastollisista yhteyksistä (tähän palataan myöhemmin) • Kausaalisen prosessin malli • WesleySalmon 1980-luvulta lähtien, Philip Dowe • huomio yleisistä yksittäisiin kausaalisuhteisiin • perusongelma: tekee kaikista selityksistä fysikaalisia

  17. Deskriptiivistä analyysia:Kausaliteetti ja manipulaatio • James Woodward: MakingThingsHappen (2003): • C on E:n syy, jos tuottamalla C:n saisimme aikaan E:n • ei kausaliteetin määritelmä: ”tuottaminen” ja ”aiheuttaminen” kausaalisia käsitteitä • metodologinen väline kausaalisten suhteiden tutkimiseen • Kyse on periaatteellisesta manipuloitavuudesta • teoreettiset vs. todelliset interventiot • Kokeellinen menetelmä tieteessä: tilanteen manipulaatio vaikutusten tutkimiseksi • Manipuloitavuus syy tehdä ero kausaliteetin ja pelkän tilastollisen korrelaation välillä

  18. Kontrastiivinen selittämisen teoria • James Woodward • esim. MakingThingsHappen2003 • Teoria kausaalisesta selittämisestä, ei kausaalinen teoria selittämisestä • ei oleta kaiken selittämisen olevan kausaalista • Lähtökohtaoletus: selitysten tehtävä on jäljittää maailmassa vallitsevia aitoja riippuvuussuhteita • koskee kausaalisia suhteita, mutta soveltuu myös toisenlaisiin riippuvuussuhteisiin • ei oleta mitään tiettyä reduktiivista teoriaa kausaliteetista

  19. Kontrastiivinen selittämisen teoria • Perusidea: selityskysymys asettaa vastakkain kaksi tai useamman yhteen sopimatonta asiaintilaa, joista toinen on toteutunut • miksi A eikä B, C tai D? (kontrastiluokka) • esim. miksi pallon osuminen ikkunaan rikkoi sen, eikä tehnyt siihen lommoa? • valittu kontrastiluokka määrää, millainen selittävän tekijän tulisi olla • Selitys etsii eron, joka oli ratkaiseva • jos selittävä seikka olisi ollut toisin, myös selitettävä seikka olisi ollut toisin • myös selittävä tekijä identifioidaan kontrastilla • esim. pallon heiton suuri voima vs. hiljainen heitto

  20. Kontrastiivinen selittämisen teoria • Selittävä tekijä: se, mikä aiheuttaa eron vertailtavien tapausten välillä • kaikki erot eivät selitä: tarvitaan teoria riippuvuudesta, esim. mekanismista(empiirinen, tapauskohtainen kysymys) • Kaikkia seikkoja selittävän tekijän ja selitettävän tekijän vuorovaikutuksesta ei tarvitse tuntea • esim. kausaalisen mekanismin löytäminen riittää, mekanismin yksityiskohtia ei tarvitse tuntea • Mielekkään kontrastin valinta: • pragmaattiset seikat (mistä ollaan kiinnostuttu?) • poikkeuksien selittäminen: kontrasti on ideaalinen, teoreettisen mallin mukainen tai muuten odotettu tilanne • perustutkimus on kiinnostunut myös ”tavallisista tapauksista”

  21. Pulmia kausaaliväitteiden todentamiselle • Kaikki aidot riippuvuussuhteet eivät ole kausaalisia • esim. määritelmälliset riippuvuussuhteet: ”Sokrateen kuolema teki Ksantipasta lesken” • Ei-kausaaliset korrelaatiot • tilastolliset sattumat • yhteiset syyt: ”Jäätelön syömisen lisääntyminen on yhteydessä hukkumakuolemien lisääntymiseen” • Kausaalinen ylideterminaatio • useampi yhtäaikainen syy: esim. yhteislaukaus teloituksessa • Samalla tekijällä on useita vaikutuksia • erilaiset kausaaliset reitit kahden asian välillä

  22. Kaksi kausaalista reittiä:E-pillerit ja verentukokset • Tilastollinen väite: • tupakoimattomilla alle 35-vuotiailla seksuaalisesti aktiivisilla naisilla, jotka eivät käytä muuta ehkäisyä, e-pillereiden käyttö estää verisuonten tukkeumien syntymisen riskiä • Näennäisesti ristiriitainen väite: • e-pillereiden käyttö aiheuttaa verisuonten tukkeumia • väite perustuu siihen, mitä e-pillereiden vaikutusmekanismeista tiedetään

  23. Kaksi kausaalista reittiä:E-pillerit ja verentukokset • Molemmat väitteet pitävät paikkansa: • mekanismia koskeva väite puhuu osavaikutuksesta • tilastollinen väite koskee nettovaikutusta (kokonaisvaikutusta), johon toinen osatekijä on raskauksien ja niiden vaikutusten esto • molemmat tarpeellisia puhetapoja

  24. Pulmia kausaaliväitteiden todentamiselle • Syyn turhautuminen • väliin tulee muita syitä, jotka estävät vaikutuksen • esim. myrkky aiheuttaa kuoleman, mutta aiemmin nautittu vastamyrkky estää sen • tärkeää, kun tutkitaan asioiden kausaalisia voimia ja kykyjä • Negatiiviset syyt • esim. ikkuna ei mennyt rikki, koska se oli auki • negatiivisten syiden merkitys riippuu yhteydestä, jossa kausaalisista suhteista puhutaan • Kausaalinen tausta: olosuhteet, joiden puitteissa syyllä on vaikutus

  25. Syyt INUS-ehtoina • Välttämättömät ja riittävät ehdot: • A on B:n välttämätön ehto, jos ja vain jos A:n puuttuminen takaa B:n puuttumisen • A on B:n riittävä ehto, jos ja vain jos A:n esiintyminen takaa B:n esiintymisen • Syy ei aina yksin ole riittävä: • voi edellyttää taustatekijöitä: esim. oikosulku sytyttää talon vain, jos talo on palavaa materiaalia, palolle on saatavissa happea, eikä mikään tekijä (kuten palokunta) tule väliin • Syy ei aina yksin ole välttämätön: • syy voi olla vaihtoehtoinen: myös tuhopolttaja olisi voinut sytyttää talon

  26. Syyt INUS-ehtoina • J. L. Mackie: The Cement of the Universe(1974) • syy on ei-välttämättömän mutta riittävän ehdon ei-riittävä mutta välttämätön osa • InsufficientbutNon-redundnatpart of an UnnecessarybutSufficientcondition • Esim. oikosulku oli syy talon palamiselle: • oikosulku ja muut tekijät yhdessä olivat riittävä ehto palamiselle, mutta eivät välttämätön: muidenkin seikkojen yhdistelmä olisi polttanut talon • oikosulku oli välttämätön osa olosuhteita, jotka polttivat talon, mutta ei yksinään riittävä

  27. Syyt INUS-ehtoina • Syiden poiminen riippuu siitä, mistä olemme kulloinkin kiinnostuneita • muut syyt muodostavat kausaalisen kentän tai taustan • erot teorioiden ja tieteenalojen välillä vaikuttavat samankin kohteen erilaiseen kausaaliseen hahmottamiseen

  28. Funktionaalinen selittäminen • Toiminnan selittäminen sillä, mikä on sen ”tarkoitus” • funktionalismi sosiologiassa: esim. uskonnon selittäminen sen tuomalla koheesiolla • sopeutumisselitykset biologiassa: esim. kirahvilla on pitkä kaula, jotta se ylettyisi juomaan pitkien jalkojensa kanssa • teleologisilta näyttävien syy-suhteiden selittämistä kausaalisina syy-suhteina: se mitä kohde on tehnyt aiemmin on syy sille, mitä se tekee nyt • Kaksi funktion käsitettä: • funktio kausaalisena roolina: kaikki, mitä kohde saa aikaan osana systeemiä (funktionaalinen analyysi) • etiologinen funktio: ne asiat, joiden nojalla kohde on olemassa (funktionaalinen selitys)

More Related