1 / 32

Työ, työajat ja työurien pidentäminen

Työ, työajat ja työurien pidentäminen. Professori Matti Ylikoski 3.12. 2009. Miten työterveyttä, työkykyä …ja siis työuraa voidaan ylipäätään edistää ?. Työ, toimintakyky, osaaminen ja ikä ovat sidoksissa toisiinsa - ja vaikuttavat työssä jatkamiseen - (Ilmarinen 1999). %.

jill
Download Presentation

Työ, työajat ja työurien pidentäminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Työ, työajat ja työurien pidentäminen Professori Matti Ylikoski 3.12. 2009

  2. Miten työterveyttä, työkykyä …ja siis työuraa voidaan ylipäätään edistää ? Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  3. Työ, toimintakyky, osaaminen ja ikä ovat sidoksissa toisiinsa- ja vaikuttavat työssä jatkamiseen -(Ilmarinen 1999) % Toimintakyky ja kompetenssi Ongelma Edistä työkykyä Reservi Reservi Työn vaatimukset ja kuormitukset Vähennä vaatimuksia ja kuormittumista Ikä Ratkaisut Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  4. Työuran eheyden haasteet TTL:n toimenpiteiden kohteina(Vainio & Ylikoski 2009) "Työhön" - menetelmä • Muutosten kohtaaminen: • lomautetut, irtisanotut, työttömien työhön paluu, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen, • jäljelle jäävien terveys ja tuki Ihmisen mittainen työ  kestävä työura  vetovoimainen tulevaisuuden työpaikka Win – win - puhe Olemme erilaisia – puhe "Eteenpäin kriisistä" "ParTy" - menetelmä "Terveenä työttömyydestä" • Ikääntyvät ja maahanmuuttajat • myönteiset asenteet, • syrjinnän vähentäminen, • houkutteleva työ ja hyvät työolot yksilöllisin ratkaisuin Työssä "Potentiaali" "Ikävoimaa" Terveellinen, turvallinen, mielekäs työ osana hyvää elämää "Työn imu" • Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat • työelämään kiinnittymisen tuki, • työelämävalmiudet, • perehdyttäminen "Kohti työelämää" "Ikäjohtaminen" "Koulusta työhön" • Työkyvyttömät, vajaakuntoiset • varhaisen tunnistamisen ja työhönpaluun mallit ja tuki, vajaakuntoisten tuki • tule-sairauksien ja masennuksen ennakointi,ehkäisy ja hoito "Työläs" • Kuormitusten hallinta • työssä jatkavat • riskiryhmät "MIVA" "Työaikapalvelu" "Tikka" Depressiosuositus Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  5. Työhyvinvoinnin näkökulma:Rekkakuski – esimerkki: • Ajopiirturi "määrittää" tauot ja tahdin. • Miten on syömisen kanssa? • Yöt tiellä, milloin kotona? • Ehtiikö nukkua? • Mites se "taukojumppa" ja kuntoilu? • Kiire on ja kallis kuorma vastuulla • Vaara vaanii ja tärinä jyskyttää • Kestääköhän selkä ja riittävätkö voimat?…….. Tämäkään ei vielä ole "työhyvinvointitoimintaa ! Sitä on esim.: 1. Yritysstrategiassa huomioidaan, miten ja ketkä yhdessä suunnittelevat työ- ja työaikajärjestelyt, kuormitusten mitoituksen ja hallinnan välineet jne. – koko "prosessin" 2. Miten "hyvinvointiosaaminen" kytketään henkilöstökoulutukseen? 3. Miten vaikutetaan muihin (huoltamoravintoloihin, taukotiloihin, asiakkaiden lastauslaitureihin ja apuvälineisiin)? 4. Mihin toivotaan erityisesti työterveyshuollossa ja työsuojelussa panostettavan (vireyden ja tules - tilan seuranta ja ohjaus, tapaturmaton työkulttuuri jne.)? 5. Miten tehtävät vastuutetaan?  Työhyvinvointiin vaikutetaan mm. ergonomialla, työaika- ja vuororatkaisuilla, liikunta- ja ravitsemusmahdollisuuksilla ja -tiedoilla, työ- ja yleisen turvallisuuden keinoin, työn sujuvoittamisella jne…: …yksilö ja yritys yhdessä ! Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  6. Työaikojen merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jatkamiselle Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  7. Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen eläkeiän jälkeen(Tilöastokeskus 2006) Vähennä kiirettä/kuormitusta Lisää työn sisältöhaasteita Kuntoutusmahdollisuudet Parempi esimiestyö Työympäristöparannukset Parempi palkka Koulutusmahdollisuudet Joustavammat työajat Parempi työterveyshuolto Välivuodet Vähennä haittoja Lisää vahvuuksia Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  8. Auttavatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti?- Kyllä ja etenkin terveytensä huonommiksi kokevilla(naiset) % (Torgen et al. 2001) Terveys + - + - Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  9. Työajat kuormittumisen haasteena Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  10. Työajat SuomessaPositiivisia trendejä – epäsäännöllisyys säilyy • Suomessa kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö • Ylipitkiä työaikoja (48 t tai enemmän) teki 2.8% v. 2005 (Eurostat) - vähiten Euroopassa! • Yksilöllisen jouston mahdollisuus joka kolmannella, etätyön käyttö nousussa • 32% tekee muuta kuin päivätyötä (Työolotutkimus 2008): ei pääosin muutoksia viime vuosina (TTL 2006). • eniten liikenteessä, terveydenhuollossa ja palvelusektorilla • Korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt • Työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa puolet palkansaajista Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  11. Vuorotyön yleisyys EU:ssa 2003 1984 EU15 Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  12. Univaikeudet(Työolotutkimus, vähintään kerran viikossa) % Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  13. Unettomuus työstressin eri luokissaHelsinki Hearth Study, n=3079 % Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet työhön Kalimo et al. 2000 Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  14. Iän yhteys voimakkaan väsymyksen esiintymiseen ammattiliikenteessä(Härmä 2007) Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  15. Vuorotyön terveyshaitat(verrattuna päivätyöhön) Riski Näyttö unettomuus ja univaje 1-2 korkea sepelvaltimotauti 1.3 –1.6 korkea rintasyöpä 1.3 -1.6 korkea vatsakatarri 1-2 kohtalainen metabolinen syndrooma 1.6 -1.7 kohtalainen lihavuus 1-2 kohtalainen kuolemaan johtavat työtapaturmat 1.6 kohtalainen lievät työtapaturmat 1.2 kohtalainen raskauden keskeytyminen <2 kohtalainen tyypin II diabetes ? kohtalainen aivoveritulppa ? matala mielenterveyden häiriöt, reuma ? matala Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  16. Suuria kysymyksiä:Miksi työvahinkokäyrät nousevat Suomessa? Palkansaajien työvahingot 2005-2008 Tapaturmavakuutus- laitosten liitto 2009 • Ruotsissa päinvastainen suuntaus: • Mellan åren 2005 och 2008 har arbetsolyckorna med frånvaro minskat med ungefär 10 procent. • Under perioden 2003-2008 har arbetssjukdomarna minskat med nästan 60 procent • Arbetsmiljöverket 2009 Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  17. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät sairaspoissaoloihin kunta-alalla (Työterveyslaitos 2004) • Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin olivat yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin (Ala-Mursula, Vahtera ym. 2002, 2004) • Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin liittyivät naisilla noin 50% vähäisempiin sairauspoissaoloihin neljän vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joiden vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat tutkimuksen alussa vähäiset Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  18. Miten hallita kuormittumista ? Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  19. Työaikojen hallinta VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET • Työpäivän pituuteen • Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan • Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa • Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa • Työvuorojärjestelyihin • Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin • Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  20. Yksilölliset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisääntyneet Suomessa(Tilastokeskus 2009) Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  21. Yksityisen palvelusektorin työolotja hyvinvointi(Kandolin ym. 2009) - hankkeeseen osallistui työmarkkinajärjestöjä kaupan, matkailu- ja ravintola-, kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalta, rahoittajana Työsuojelurahasto Tuloksia työaikajoustoista: • Jousto esimiehen tai työtehtävien vuoksi kuukausittain 45 % • ylityötä ja työtä ilman korvausta  vähemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia • Yksilöllinen jousto • voi vaikuttaa työaikoihin paljon 40 % • Ajantasaiset työvuorolistat • ovat kunnossa 72 %  enemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, useammin työn imua Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  22. Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 (Hakola ja Koivumäki) Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): % Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  23. Ikääntyvien vuorotyöläisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot(Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999). 1. Vuorosuunnittelu - yksilöllisen joustavuuden lisääminen - enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä) - yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen - yötyön kokonaismäärän vähentäminen - yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot - jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat 2. Työterveyshuolto - terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä - yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla - yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön) Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  24. Osallistuvalla työaikojen suunnittelulla - voidaan yhteen sovittaa tuotannollisia ja yksilöllisiä joustoja Yritysten tarpeet Työntekijöiden tarpeet Tuotannollinen jousto liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin jatyövoiman saatavuuteen Yksilöllinen joustoliittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun,ikään ja vajaa-työkykyisyyteen Tasapaino ja yhteistyö=> etuja molemmille Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  25. Työterveyslaitoksen kehittämien eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa 2000 -2007 - Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä- Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi- Ekokem Oy Ab, Riihimäki- Omg Harjavalta- Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko- Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra- Fazer Cloetta- satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari- Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat- UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord. - Helsingin Energia Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  26. RESPECT - Innovatiiviset työaikamallit ikääntyvilläFinnair Lentokonehuolto Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  27. Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutukset Ongelmia harvoin joskus aina Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  28. Vuorojärjestelmämuutoksen vaikutukset Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  29. Yksilölliset ja autonomiset työajat tukevat mahdollisuuksia pidentää työuria Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  30. Työhyvinvointi ja mm. "kestävä työura" perustuvat yhteensovittamiseen tasapainon löytämiseksi.(Ylikoski 2008, 1993; Maslach 2006) • tuottavuus  suoriutuminen • tehokkuus kuormitus jaksaminen Yksilön edellytykset/ tarpeet Organisaation tarpeet • vaatimukset  vapausaste, vaikutus • panostaminen uupumus palkitsevuus, arvostus • sitoutuminen  itsenäinen osallisuus • lojaalisuusalistuneisuus innostavuus Asiantuntijat tarvittaessa "välittäjinä" • avoimuus  reiluus, luottamus, • luotettavuusepäluuloisuus kuulluksi tuleminen • tiimiteho, joustavuus  yhteisötuki, apu muilta, • yhteistyökyky syntipukki-ilmiö joustaminen • tulostavoitteet, laatu  resurssit, realismi, sopivat • aikarajat stressivälineet, sujuvat prosessit Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  31. Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta www.ttl.fi Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

  32. Kiitos ! Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014

More Related