aatehistorian aikakaudet ja kasvatuksen ongelmat nykyajassa n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Aatehistorian aikakaudet ja kasvatuksen ongelmat nykyajassa PowerPoint Presentation
Download Presentation
Aatehistorian aikakaudet ja kasvatuksen ongelmat nykyajassa

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 20

Aatehistorian aikakaudet ja kasvatuksen ongelmat nykyajassa - PowerPoint PPT Presentation


  • 66 Views
  • Uploaded on

Aatehistorian aikakaudet ja kasvatuksen ongelmat nykyajassa. tuukka.tomperi (at) uta.fi. Katsomushistoria ja nykyaika. Millainen on oma aikamme; mitä aikakautta elämme? ”Neljäs aikakausi” ”Postmoderni” ”Myöhäismoderni” ”Refleksiivinen moderni” ”Jälkitraditionaalinen yhteiskunta” Jne.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Aatehistorian aikakaudet ja kasvatuksen ongelmat nykyajassa' - jaimie


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
katsomushistoria ja nykyaika
Katsomushistoria ja nykyaika
  • Millainen on oma aikamme; mitä aikakautta elämme?
    • ”Neljäs aikakausi”
    • ”Postmoderni”
    • ”Myöhäismoderni”
    • ”Refleksiivinen moderni”
    • ”Jälkitraditionaalinen yhteiskunta”
    • Jne.
katsomushistoria nelj aikakautta
Katsomushistoria: neljä aikakautta

Eurooppalaisen historian aikakaudet:

  • Vanha aika
  • Keskiaika
  • Uusi aika; moderni aika
  • Nykyaika; jälkimoderni aika

Seuraavassa: neljä aikakautta kuvasymboleilla

i iv vanha aika
I/IV Vanha aika

”Puu”

  • Orgaaninen todellisuuskäsitys
  • Ihmisen tiedon ja todellisuuden rakenne vastaavat toisiaan
  • Perustalla luonnon/kaikkeuden (fysis, kosmos) harmonia, jota ei pidä uhmata
  • Kreikkalaiset
ii iv keskiaika
II/IV Keskiaika

”Malja”

  • Teologinen todellisuuskäsitys
  • Jumalan luoma maailma ja moraali
  • Jumalan ansiosta todellisuus ja tieto vastaavat toisiaan, maailma on mielekäs
  • Kristillinen keskiaika
iii iv uusi aika
III/IV Uusi aika

”Rakennus”

  • Tieto saavutettavissa ihmisen järjellä ja empiirisellä tutkimuksella
  • Tieto järjestettävissä systemaattisesti
  • Ihminen suunnittelee ja rakentaa maailmaan järjestyksen (utopiat, hallinnan unelma)
  • Eurooppalainen uusi aika
iv iv j lkimoderni aika
IV/IV Jälkimoderni aika

”Rihmasto”

  • Todellisuuden
    • järjestäytymättömyys
    • perustattomuus
    • kaoottisuus
    • verkostollisuus
    • keskiöttömyys
    • hallitsemattomuus
    • ennakoimattomuus
  • 1900-luvun loppu, nykyaika
paradoksien aika
Paradoksien aika

”Taide lähenee loppuaan. Elämä ja tieto murtuvat erilleen. Kirjojen aika on ohi. Röyhkeyden aika on käsillä. Puhdas anarkia pääsee valloilleen. Barbaarit heräävät katakombeista. Ikiaikaiset auktoriteetit haihtuvat. Tiede ja teknologia käyvät happamiksi. Poliittinen järki rappeutuu. Kaikki on absurdia.

Mutta tämä on myös loistavaa aikaa. Milloinkaan ennen ei ole ollut näin paljon kirjoja, taidetta, musiikkia. Tiede ja koulutus lisääntyvät räjähdysmäisesti. Runoutta lausutaan suurille yleisöille. Uskomattomia älyn taidonnäytteitä tarjotaan. Tiede ja teknologia häikäisevät. Uusi media välittää taiteet ja tieteet.

Ja saavutusten ja uutuuksien paljous hämmentää aivojamme. Suunnattomia muutoksia on tapahtumassa. Niinpä apokalyptiset tuntemukset heräävät. Lukemattomat tietäjät vakuuttavat meille, että olemme tulleet yhden sivilisaation aikakauden loppuun.”

(R. Stromberg, After Everything. Western intellectual history since 1945.)

edistysuskon kriisi
Edistysuskon kriisi

”Lyhyt 1900-luku päättyi ongelmiin, joita kukaan ei osannut tai edes väittänyt osaavansa ratkaista. Kun kansalaiset vuosisadan lopulla hapuilivat läpi heitä ympäröivän maailmanlaajuisen sumun kohti kolmatta vuosituhatta, he saattoivat olla varmoja vain yhdestä asiasta: siitä että yksi aikakausi oli päättynyt. Juuri muusta he eivät voineetkaan olla varmoja.” (E. Hobsbawm, Äärimmäisyyksien aika.)

”On laskettu, että 1900-luvulla 183 miljoonaa ihmistä on kuollut ihmisten tekemien päätösten takia. Se tarkoittaa, että vuosisadalla on otettu hengiltä useampi ihminen kuin kaikkina aikaisempina aikoina yhteensä.” (P. Englund, Kirjeitä nollapisteestä.)

”Nykyajan ihmisen maailmaa on paljon vaikeampaa ymmärtää ja hallita kuin ainoankaan meitä edeltäneen sukupolven ympäristöä.” (Gerholm & Magnusson, Ajatus, aate ja yhteiskunta.)

aikakauden piirteit ja haasteita
Aikakauden piirteitä ja haasteita
  • Jälkitraditionaalisuus: yksilöllistyminen
    • yksilöllisen vapauden lisääntyminen, vastuun lisääntyminen
    • ”elämänpolitiikka”, ”riskiyhteiskunta”
  • Informaatioyhteiskunta & medioituminen
    • median valta, tietotalous
    • mediakasvatus, tiedonkäsittelytaidot
  • Taloudellinen globalisaatio
    • maailman pienentyminen; globaali eriarvoisuus ja vastuu
slide11
Jälkiteollinen yhteiskunta: rakennemuutos
    • palkkatyön murros: työn ja työurien muutos, pätkätyöläisyys, tilapäistyöt, prekariaatti
    • keskiluokan ”kurjistuminen”
    • ”oman” paikan löytämisen vaikeus
  • Kulutuskeskeisyys ja kaupallistuminen
    • työeetoksen vaihtuminen kulutushedonismiin
    • identiteettien shoppailu
  • Kulttuuriglobalisaatio & monikulttuurisuus
    • monikulttuuristuminen
    • kulttuuri-imperialismi
slide12
Tieteellis-teknologinen kehitys
    • teknologian eettiset ongelmat
    • esim. medikalisaatio
  • Ekologia ja ympäristökysymykset
    • ekologiset kriisit
    • maailmanlaajuiset ongelmat (ilmastonmuutos)
    • luonnon ja eläinten oikeudet

Haasteiden mittakaava + aikakauden monimutkaisuus + yksilön pienuus

= Välinpitämättömyys? Epätoivo? Relativistisuus? Itsekkyys?

slide13
J. V. Snellman (1842):

”Yksilön tuho on hetken laki, ja tottumus siihen saattaa rauhoittaa katoavaisuuttansa surevaa ihmistä. Onhan hän sentään tehnyt työtä omaistensa hyväksi ja kasvattanut isänmaalle kelpo poikia; hänen jaloimmat tekonsa ja ajatuksensa ovat isänmaan parasta tarkoittaneet; ehkäpä hänen ponnistuksensa on vaaran hetkellä sen pelastanut; ehkä hän uhraa nyt henkensä sitä puolustaakseen; – mutta päivät ja vuosisadat ovat vain jokin määrä vähemmän tai enemmän heilurin heilahduksia, ja hän tietää, että kun hän on silmänsä ummistanut, tämä isänmaakin, sen kieli, lait ja tavat kerran jäävät elämään vain muistoina, täyttäen pienoisen sijan maailmanhistorian lehdillä. Niin, ehkäpä historian omaksi ei jää enempää kuin kansakunnan nimi!

slide14
Ehkäpä ei sitäkään! Mikä sitten on pysyvää? Mitä varten on ihminen tuntenut, ajatellut ja toiminut?

– ”Ihmiskuntaa varten.” Ja kuka sen minulle varmaksi takaa? – ”Usko ylhäiseen kaitselmukseen, joka ohjaa ihmiskunnan onnenvaiheita...” – sanalla sanoen: uskonto antaa minulle tuon varmuuden. Siksipä ei olekaan olemassa uskonnotonta kansaa. Uskonto ei ole ainoastaan lohduttaja elämän surkeudessa, vaan myöskin se varmuus iäisen läsnäolosta katoavaisuudessa, mikä antaa ihmiselle voimaa kohota hetkeä ylemmäs toimimaan iäisyyttä varten.

slide15
Villi-ihmiselläkin on aavistus asioiden korkeammasta järjestyksestä, ja kaikkialla missä on valtiollista elämää, siellä uskonto on kansojen sivistyksen ja siveellisyyden olennainen ehto. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että epämääräinen kosmopolitismi ajatus- ja toimintatavassa olisi jotenkin korkeampaa ja parempaa kuin kansallishenki. Ihmisen suhteessa iäiseen ja hänen sitä koskevassa vakaumuksessaan on kysymys uskonnosta, ja iäisyyttä koskevan puhtaan tietoisuutensa vuoksi kristinusko voidaan käsittää maailmanuskonnoksi, kaikille kansakunnille yhteiseksi. Kuitenkaan kristinuskon yleiset siveellisyyskäskyt eivät riitä ohjenuoraksi silloin kun tietyssä yksittäisessä teossa on kysymys oikeasta tai väärästä. Kaikki siveysopit ovatkin siinä riittämättömiä. Kansakunnan tapojen ja lakien noudattaminen on itse kunkin toimien korkein normi ja niin täytyy aina ollakin.
slide16
Turhaan on myös valtion ulkopuolelta etsitty jotain todellisuutta, jossa toiminta voisi olla siveellistä yleisinhimillisen tai uskonnollisen merkityksensä perusteella. Eri kansakuntien jäsenten välitön kosketus on suhteellisen vähäpätöinen seikka, ja siinä kanssakäymisessä pätee sääntö, että jokainen elää ”maassa maan tavalla”, niin kuin sanotaan. ... Niin ollen kaikenlainen kosmopolitismi todistaa jo siveellistä velttoutta.”

(J. V. Snellman, Valtio-oppi, 1842)

yksil n osa snellman ja 1800 luku
Yksilön osa, Snellman ja 1800-luku

valtio (yksityinen ja

yhteinen hyvä)

uskonto (kristinusko)

ihmiskunta

kansakunta / isänmaa

perhe / suku / heimo

Yksilö (mies)

slide18
Z. Bauman, Postmoderni elämä

”Postmoderni elämä on kuin elämää kaupungissa, missä liikenne ohjataan päivittäin uusille reiteille ja katujen nimiä vaihdetaan etukäteen ilmoittamatta. Saatavilla oleva kartta ei takaa sitä, että etsitty talo todella löytyisi kävelykadun päästä, eikä valittu reittikään välttämättä johda enää haluttuun suuntaan. (...) Järkevä henkilö välttää pitkäaikaisia sitoumuksia ja kauas suuntautuvia tutkimusmatkoja.

Modernissa maailmassa oli järkevää ryhtyä pyhiinvaeltajaksi ja elää elämänsä niin kuin siinä olisi kyse pyhiinvaellusmatkasta. Postmodernissa maailmassa on puolestaan järkevää heittäytyä kulkuriksi tai turistiksi, tai ainakin esittää jommankumman roolia.

slide19
Kaikki näyttää näinä aikoina liittoutuneen kaukaisia päämääriä, elämänprojekteja, pysyviä sitoumuksia, ikuisia liittoja ja muuttumattomia identiteettejä vastaan. Enää ei voi suunnitella tulevaisuutta pysyvän työpaikan eikä edes ammatin tai taitojen varaan. Voi nimittäin lyödä vaikka vetoa siitä, että ennemmin tai myöhemmin työpaikka katoaa, ammatti muuttuu niin ettei sitä voi enää entisekseen tunnistaa, ja kyvyille ei enää tunnu löytyvän käyttöä. Opiskelijat huomaavat pian, että heidän kyvyilleen ei ole kysyntää edes niin pitkäksi aikaa kun niiden omaksuminen kestää.”

(Zygmunt Bauman, ”Moraali kontingenssin aikakaudella”, Postmodernin lumo, 1994)

yksil n osa 2000 luku
Yksilön osa, 2000-luku

parisuhde

perhe

lapset

media

yhteisöt

kulutus

työelämä

taide

yksilö

ystävät

uskonnot

harrastukset

katsomukset

politiikka, ideologiat

tiede

verkostot