kohti stalinin vainoja l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Kohti Stalinin vainoja PowerPoint Presentation
Download Presentation
Kohti Stalinin vainoja

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 18

Kohti Stalinin vainoja - PowerPoint PPT Presentation


  • 166 Views
  • Uploaded on

Kohti Stalinin vainoja. Karjalan korenizatsija-politiikan ”suomalaisen kauden” suuri kertomus yhteisestä “läntisestä” suomalais-karjalaisesta heimosta sen Vienan Karjalassa sijaitsevasta alkukodista suomalaisesta alkukielestä.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Kohti Stalinin vainoja' - holden


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
kohti stalinin vainoja
Kohti Stalinin vainoja
  • Karjalan korenizatsija-politiikan ”suomalaisen kauden” suuri kertomus
    • yhteisestä “läntisestä” suomalais-karjalaisesta heimosta
    • sen Vienan Karjalassa sijaitsevasta alkukodista
    • suomalaisesta alkukielestä.
  • Toiseus muodostettiin karjalaisia alistaneesta venäläisestä tsaarinvallasta
    • Karjalaiset olivat lähes menettäneet venäläistämisen vuoksi kosketuksensa kansan alkujuuriinsa.
  • Suomalaisten tehtävä oli ”palauttaa karjalaiset tähän yhteiseen kansalliseen alkukotiin ja tilaan”
    • oikeutti Karjalan kielellisen ja kulttuurisen suomalaistamisen
  • Kertomuksen poliittinen merkitys oli
    • eron tekeminen Venäjään
    • Karjalan itsehallinnon perusteleminen Karjalan erilaisuuden ja omaleimaisuuden kautta
  • Suomalaisesta nationalismista tuli Karjalan itsehallinnon puolustamisen väline.

Markku Kangaspuro

ven l is karjalainen kertomus
Venäläis-karjalainen kertomus
  • Suomalaisen kertomuksen kanssa törmäsi yhteen ns. venäläis-karjalainen opposition kertomus
    • ortodoksiset karjalaiset olivat lähempänä venäläisiä kuin suomalaisia
    • olivat aina asuneet satoja vuosia yhdessä venäläisten kanssa
    • Venäjä oli kulttuurikieli ja heidän kulttuuri- sekä kauppakontaktinsa olivat aina suuntautuneet venäläisiin kaupunkeihin
    • Karjalaiset olivat osa samaa “itäistä” kulttuuria kuin venäläisetkin.
  • Tämä tarina tuki niiden pyrkimyksiä, jotka kannattivat keskusvallan vahvempaa otetta Karjalasta.
  • Perusteli myös jonkun muun ratkaisun löytämistä karjalaisten kirjakielen ongelmaan kuin suomen kieli.
    • Sillä voitiin tukea sekä suomen kielestä eroavan karjalan kirjakielen luomista että venäjän omaksumista karjalaisten kulttuurikieleksi

Markku Kangaspuro

k nne
Käänne
  • 1930-luvulla kansallisten identiteettien moninaisuutta ryhdyttiin korvaamaan yhtenäisellä neuvostokansalaisen yläidentiteetillä
  • 1920-luvun korenizatsija -politiikka vaihtui 1930 -luvun neuvostopatriotismiksi.
  • Neuvostopatriotismi merkitsi uusien symbolien ja kansakunnan menneisyyttä koskevien myyttien luomista.
    • venäjän kieli ja venäläinen kulttuuri
    • Moskovan ruhtinaskunnan ympärille rakentunutta Venäjää alettiin kuvata kolonialistisen imperiumin sijaan Neuvostoliiton edeltäjänä
    • ei merkinnyt muiden kansojen kulttuurien kieltämistä, vaan venäläisen kulttuurin ja sen kielen määrittelyä muita kehittyneemmäksi ja Neuvostoliittoa yhdistäväksi tekijäksi
    • Neuvostoliiton kansat asetettiin hierarkkiseen järjestykseen venäläisyyttä mittapuuna käyttäen

Markku Kangaspuro

keskus periferia ristiriita
Keskus-periferia ristiriita
  • Neuvosto-Karjalan perustaminen kansalliseksi autonomiaksi oli osa prosessia, joka johti siihen, että Neuvostoliittoon syntyi rakenteellinen Moskovan ja kansallisten tasavaltojen institutionaalinen ristiriita
  • Kansallisissa tasavalloissa (N-Karjalassa) tämä ilmeni kansallisena vastakkainasetteluna:
    • keskusvallan vahvempaa otetta kannattaneet venäläismieliset
    • itsehallintoa puolustaneet kansallismieliset
  • Hallitsi tasavaltojen poliittista elämää aina 1930-luvun alkuvuosiin asti
  • 1934 aloitettu nationalismin vastainen taistelu ja poliittisen vallan keskittäminen muuttivat tilanteen
  • Hallitsemisstrategiassa tapahtui siirtymä politiikan alalta keskusvallan sanelun ja voimapolitiikan tielle

Markku Kangaspuro

kehityksen ristiriidat
Kehityksen ristiriidat
  • 1920-luvun kansallisuuspolitiikka voimisti kansojen itsetuntoa
  • Kansallista autonomiaa ja keskusvallan voimistamista kannattavat kävivät kamppailua sekä tasavaltojen että keskusvallan sisällä
  • 1920-luvun puolivälin jälkeen, kun teollistamisen kiihdyttämistä ja suunnitelmatalouteen siirtymistä valmistellut yleisliittolainen aluejakouudistus oli viety loppuun, kasvoivat paineet keskusvallan valtuuksien lisäämiseksi tasavaltojen kustannuksella.
  • Karjalassa käytiin jatkuvaa taistelua
    • taloudellisen itsehallinnon rajoista eli sen saamista poikkeuksellisista budjettioikeuksista,
    • suomen kielen asemasta
    • itsehallinnollisten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin.
  • Perustuslakia ei syntynyt koskaan. Keskusvallan (Moskova) ja itsehallinnon (kansalliset tasavallat) kannattajat eivät päässeet yksimielisyyteen autonomioiden aseman määrittelystä

Markku Kangaspuro

kulttuuripolitiikka
Kulttuuripolitiikka
  • Samaan aikaan kun tasavaltojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa kavennettiin, niiden kansallinen kulttuuripolitiikka siirtyi kohti kukoistusvaihetta
  • Karjalassa tätä vuosien 1922-28 jaksoa voidaan nimittää suomalaisen karjalaistamisen vaiheeksi
    • karjalaisten venäläistymisen pysäyttäminen ja heidän palauttamisensa yhteiseen suomalaiskansalliseen “alkutilaan”

Markku Kangaspuro

k nne7
Käänne
  • Vuodet 1928-1933 Neuvostoliiton kehityksen vedenjakaja
  • Tasavalloille taloudellista liikkumatilaa antanut NEP-politiikka lakkautettiin ja itsenäinen talonpoikaisto tuhottiin
  • Koko maan talous valtiollistettiin ja päätösvalta siirrettiin paikallistasolta keskukselle

Markku Kangaspuro

etnistyv sosiaalinen ristiriita
Etnistyvä sosiaalinen ristiriita
  • Taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lakkauttamisen jälkeen tasavaltojen oli mahdotonta jatkaa “kansalliset edut” huomioinutta reformipolitiikkaa
  • Keskuksen näkökulmasta kyse oli ollut paikallisen edun asettamista yleisliittolaisen edelle, paikallista nationalismia
  • Keskuksen ja periferian intressiristiriita kärjistyi ja sai sekä institutionaalisen että etnisen piirteen.
  • Pakkokollektivisoiminen oli suora hyökkäys väestön valtaenemmistöä talonpoikia ja vähemmistökansoja vastaan
  • Myös työläisten poliittisessa, oikeudellisessa ja taloudellisessa asemassa tapahtui merkittäviä heikennyksiä
  • Maa ajautui nälänhätään, miljoonia ihmisiä kuoli, karkotettiin ja vangittiin

Markku Kangaspuro

slide9
NEP-politiikan lakkauttamisella oli suuri vaikutus myös Karjalan kehitykseen.
    • Pakkoteollistaminen ja kulakkien likvidointi hävittivät suomalaisten punaisten edellisinä vuosina harjoittaman kansallisen sovinnon politiikan perustan
    • Asemastaan suistettujen talonpoikien - kansan enemmistön - menetetyn tuen tilalle ei saatu mitään uutta
      • Lukuunottamatta amerikansuomalaisten tuoma lyhytaikainen lisää
  • Yritys toteuttaa 5-vuotissuunnitelmien epärealistisen suuret tuotantosuunnitelmat ja tuotantokustannusten alentaminen
    • kiristämällä työtahtia
    • työkuria
    • alentamalla palkkoja
  • Syntyi klassinen tuotantovoimia hallinneen ryhmän, tässä tapauksessa neuvostonomenklaturan ja työvoimaansa myyneen työväestön välinen ristiriita.

Markku Kangaspuro

kriisi ja voimapolitiikka
Kriisi ja voimapolitiikka
  • 1920-luvulla harjoitettu kansallinen integraatiostrategia ajautui umpikujaan
  • Politiikan sektori kaventui ja hallitsemismenetelmät kovenivat
    • Nationalismin vastainen taistelu
    • Oppositioiden syrjäyttäminen
    • Kansallisten tasavaltojen johtajien syrjäyttäminen

Markku Kangaspuro

stalinismin synty
Stalinismin synty
  • Euroopan poliittiset muutokset ja ensimmäisen 5-vuotissuunnitelman päättyminen 1933 aloittivat vuoteen 1935 jatkuneen uuden vaiheen Neuvostoliitossa ja Karjalassa
  • Hitlerin valtaannousu ja kansallismielisen oikeistoradikalismin voimistuminen Euroopassa osoittivat nationalismin valtiota lujittavan voiman
  • Korenizatsija -politiikka oli tuottanut Moskovan näkökulmasta ei-toivotun tuloksen. Neuvostoliittoon oli syntynyt moninainen kirjo kansallisia identiteettejä, hallintokäytäntöjä ja kansallismielisiä johtajia.
  • Talouden rakenteiden yhdenmukaistamisen ja keskittämisen jälkeen oli aika yhdenmukaistaa politiikka ja hallinto.
  • Myös turvallisuusviranomaiset kiinnittivät kasvavassa määrin huomiota ulkoiseen turvallisuuteen ja rajaseutujen vähemmistökansojen muodostamaan potentiaaliseen turvallisuusriskiin
    • Kansallisuus- ja turvallisuuspolitiikka miellettiin yhä useammin vain saman asian eri puoliksi

Markku Kangaspuro

terrorin alku
Terrorin alku
  • Kirovin joulukuussa 1934 tapahtuneesta murhasta alkoi seuraava vaihe, jonka käynnistämä prosessi nosti NKVD:n uudella tavalla vahvaan asemaan.
  • Vaikka Zhdanov totesikin puoluetyöntekijöille keväällä 1935 pitämässään puheessa, että repressio ei ole pääasiallinen hallitsemismenetelmä, oli turvallisuuspoliisin rooli noussut aikaisempaa hallitsevampaan asemaan.
  • Suomea alettiin arvioida ulkoministeriössä ja puna-armeijassa potentiaalisena vihollismaana ja suomalaisia ja muita vähemmistökansoja ryhdyttiin pitämään mahdollisena viidentenä kolonnana tulevassa sodassa
    • Raja-alueiden massiiviset puhdistusoperaatiot
    • entisten ja mahdollisten puolueopposition jäsenten vangitsemiset
  • Stalinin hallinto teki harkiten päätöksen terrorin aloittaminen kesällä 1937.
    • oliko sen saama mittasuhde etukäteen harkittu ja tarkoituksenmukainen asetettujen tavoitteiden toteuttamisen kannalta?

Markku Kangaspuro

karjalan puhdistaminen 1935 37
Karjalan puhdistaminen 1935-37
  • Leningradin sotilaspiirin NKVD:n käynnisti keväällä 1935 operaation Karjalan jääkäripataljoonan suomalaisia komentajia vastaan.
  • Laajeni koskemaan myös muita suomalaisten johtamia organisaatioita päättyen Rovion ja Gyllingin syrjäyttämiseen syksyllä 1935.
  • Suomalaisten syksyllä 1935 tapahtunutta syrjäyttämistä seurasi vuoteen 1937 jatkunut kansallisuuspolitiikan vaihe, jota voidaan kutsua venäläiseksi karjalaistamiseksi

Markku Kangaspuro

karjalais ven l inen identiteetti
Karjalais-venäläinen identiteetti
  • Karjalan suomalaistaminen ja sen entinen johto tuomittiin
  • suomalaisesta nationalismista tehtiin neuvostopatriotismin vastakohta
  • Suomalais-karjalainen identiteetti korvattiin karjalais-venäläisellä neuvostopatriotismilla
  • Tehtävistään erotettujen suomalaisten tilalle valittiin karjalaisia ja suomi korvattiin karjalan kielellä kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Karjalassa/Vienan Karjalassa

Markku Kangaspuro

stalinin vainot
Stalinin vainot
  • Stalinin vainot, suuri terrori, Karjalassa suureksi vihaksi kutsutut kesän 1937 – 1938 joukkovangitsemiset
  • Leningradin puoluejohtaja Zhdanov:
    • ”jos rajalla asuneet vähemmistökansat suuntautuvat etnisiin kotimaihinsa, ne eivät tiedä sodan syttyessä, mikä niiden oikea isänmaa on”

Markku Kangaspuro

ven l ist minen
Venäläistäminen
  • Heti terrorin käynnistymisen jälkeen tehtiin päätökset, joilla aloitettiin tammikuusta 1938 talvisodan syttymiseen 30.11.1939 jatkunut venäläistäminen
    • Suomen kielen käyttö kiellettiin
    • suomalainen kirjallisuus tuhottiin
    • ryhdyttiin luomaan kyrillisin kirjaimin kirjoitettua karjalan kieltä

Markku Kangaspuro

vainojen uhrim r t karjalassa
Vainojen uhrimäärät Karjalassa
  • Karjalassa tuomittiin 1.1.1937-10.8.1938 välisenä aikana 9536 ihmistä
    • eniten suomalaisia, 3189 henkeä (33,4 %)
    • venäläisiä oli 2838 (29,8 %)
    • karjalaisia 2820 (29,6 %)
  • Teloitettujen osuus tuomituista oli 7945 henkeä - 83,3 %.
  • Suomalaisten tuomioista 2/3 osaa tuli vakoilusta.
    • tämän mukaan noin 20 % koko Karjalan suomalaisesta väestöstä olisi ollut vakoilijoita
  • Karjalan puoluesihteeri Ivanovin 1938 Stalinille lähettämän kirjeen mukaan Karjalassa oli tuomittu siihen mennessä noin 7000 suomalaista. Jäljellä oli hänen mukaansa enää noin 4000 pääasiassa emigranttia ja loikkaria

Markku Kangaspuro

erikoiskolmikot
Erikoiskolmikot
  • NKVD:n Jezhovin 17.9.1938 antaman määräys “erikoiskolmikkoja” perustamisesta tarkastamaan keväällä ja kesällä 1938 vangittujen vähemmistökansojen edustajien tuomioita.
  • Karjalaan NKVD:n erikoiskolmikko 20.9
    • tasavallan NKVD:n johtaja Matuzenko,
    • aluekomitean uusi vasta 33-vuotias Leningradista lähetetty sihteeri Gennadi Kuprijanov
    • syyttäjä Mihailovitsh.
  • 2 kk aikana erikoiskolmikot tuomitsivat 1708 ihmistä teloitettavaksi.
    • suurin osa suomalaisia.
  • Vuosina 1937-38 tuomituista 9536:sta
    • suomalaisia 4688 - 40 %
    • karjalaisia oli 27 %
    • venäläisiä 25 %
  • Noin neljäsosa kaikista Karjalassa vuonna 1934 asuneista suomalaisista tuomittiin oikeudessa. Vuosien 1937-38 tuomioista 85 % oli kuolemantuomioita.
  • Näiden tilastojen valossa suomalaisia tuomittiin lähes kymmenen kertaa enemmän ja karjalaisia puolitoista kertaa enemmän kuin heidän osuutensa oli väestöstä.
  • Jos lähtökohdaksi otetaan puoluesihteeri Ivanovin raportoima 7000 tuomittua, nousee tuomittujen suomalaisten määrä vähintäänkin kolmasosaan heidän vuoden 1934 määrästään

Markku Kangaspuro