Talous , työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteet -seminaarisarja 16.3.2011 PETRI UUSIKYLÄ

1. Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus Talous, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteet -seminaarisarja 16.3.2011 PETRI UUSIKYLÄ Net Effect Oy / Ramboll management Consulting

2. Vaikeasti työllistyvä • Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisesti työmarkkinatukeen oikeutettua työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivää tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun enimmäisajan johdosta. • Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan joulukuussa 2009 TE-toimistoissa on ollut noin 39 000 työnhakijaa, jotka ovat saaneet 500 pv työttömyysturvaa (=ns. työmarkkinatuelle pudonneet)

3. Tutkimuskysymykset • Kohderyhmän työllistymisen esteet • Mitkä taustiedot luonnehtivat tutkimuksen kohderyhmää? • TE-toimiston tarjoamat palvelut. Millä palveluilla kohderyhmään kuuluvien työttömyyden pitkittymistä on pyritty ehkäisemään ja työllistymistä edistämään. • mitä julkisia työvoimapalveluita ko. henkilöille on tarjottu heidän ollessaan työnhakijoina? • missä työttömyyden keston vaiheessa em. palveluja on tarjottu (mitä palveluja ennen 500 maksupäivän kertymää ja mitä sen jälkeen)? • kuinka paljon on sellaisia henkilöitä, joille ei ole tarjottu mitään ja mitä syitä on siihen, ettei palveluja ole tarjottu? Erityistarkastelussa: Palkkatuen käyttö ja sen vaikutukset • mikä rooli palkkatuetulla työllä on ollut kohderyhmään kuuluvien työmarkkinoille siirtymisen tukemisessa • kuinka moni kohderyhmään kuuluvista henkilöistä on ollut useamman kerran palkkatuetussa työssä joko yhdistelmätuella tai korkeimmalla korotetulla palkkatuella • kuinka paljon kohderyhmään kuuluvissa on henkilöitä, jotka ovat käyttäneet enimmäisajan (24 kuukautta) korkeinta korotettua palkkatukea, mutta eivät ole onnistuneet kiinnittymään työmarkkinoille tai muuta pysyvää ratkaisua ei ole löytynyt • missä määrin palkkatuettu työ on edistänyt kohderyhmään kuuluvien työllistymistä avoimille työmarkkinoille • millä työnantajasektorilla ja millaisissa tehtävissä avoimille työmarkkinoille sijoittuneet ovat toimineet • mitkä tekijät ovat edistäneet avoimille työmarkkinoille sijoittumista • Kehittämisehdotukset • miten kohderyhmän palveluita tulisi kehittää (julkiset työvoimapalvelut ja palveluprosessi), jotta ne nykyistä paremmin tukisivat sijoittumista avoimille työmarkkinoille? • miten yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää vaikuttavuuden parantamiseksi? • millaisia tavoitteita kohderyhmään kuuluville asiakkaille tarjotuille palveluille voidaan asettaa?

4. Työvaiheet ja aikataulu

5. Aineistot ja menetelmät • Rekisteriaineiston analysointi TARKASTELU 1. Vaikeasti työllistyvien palveluprosessitarkastelu • Vuoden 2009 aikana työttömänä tai toimenpiteissä olleita, joilla maksupäivistä 500 pv kertymämerkintä • N 7094 TARKASTELU 2. Palkkatuetun työn käyttö ja vaikutukset • Vuonna 2006 palkkatuetussa työssä tai valtion tukityössä aloittaneet henkilöt, joiden työllistämiseksi on ko. vuonna tehty ensimmäinen päätös (tarkoituksena karsia edellisen vuoden jatkopäätökset) • N 19 146 , joista korkeimmalla korotetulla palkkatuella tai yhdistelmätuella olleita 7 982 • Työvoimavirkailijoiden haastattelut • 15 kpl, järjestetty ELY-alueittain syyskuussa 2010 • Osallistujia yhteensä noin 90, joista TE-toimistoista n. 70%, TYPeistä n. 30 % • Työnantajakysely • Toimivat sähköpostiosoitetiedot 1792 työnantajasta (perusjoukko 8971) • Vastanneita työnantajia 660 (36,8 % kyselyn saaneista) • Vaikeasti työllistyvien haastattelut puhelimitse • Poimittu satunnaisotoksella 30 vaikeasti työllistyvää, jotka ovat olleet 1.12.2009 palkkatuetussa työssä korkeimmalla korotetulla palkkatuella

6. Kohderyhmän työllistymisen esteet Vaikeasti työllistyvät verrattuna muihin työttömiin • Vaikeasti työllistyvien joukko painottuu vanhempiin ikäryhmiin • Sukupuolittain ikäjakaumissa hiukan eroa naisten keski-iän ollessa 47 vuotta ja miesten 45 vuotta • Vaikeasti työllistyvien suhteellinen osuus korostuu alueilla, joilla työttömien määrä on muutenkin korkea, • Vaikeasti työllistyvillä hiukan alhaisempi koulutustaso kuin työttömillä kokonaisuudessaan (ks. kuvio seuraavalla sivulla) Virkailijoiden näkemykset työllistymistä hidastavista ja estävistä tekijöistä • Samansuuntaisia URA-aineistosta nousevien havaintojen kanssa, mutta lisäksi myös paljon muita tekijöitä, liittyen esim.: • Heikko ja yksipuolinen osaamistaso (liittyen esim. rakennetyöttömyyteen) • Asiakkaan henkilökohtainen elämäntilanne (päihteet, ylivelkaantuminen, sosiaaliset rajoitteet) • Motivaatiotekijät (ns. elämäntapatyöttömyys) • Terveydelliset rajoitteet • Muut (perhesyyt, liikkumisrajoitteet) Vaikeasti työllistyvien oman näkemys työttömyyden syistä • Haastateltavien joukko vastasi hyvin URA-analyysin joukkoa • Kuten virkailijat, myös työttömien näkökulmasta työllistymisen esteet ovat sellaisia, joita ei asiakastietoihin merkitä, ja, joihin TE-toimiston tarjoamilla palveluilla ei voida pureutua (ks. kuvio seuraavalla sivulla)

8. Vaikeasti työllistyvien palveluprosessit 1/3 Palveluiden tyyppi, kesto ja ajoittuminen • 22 %:lla ei lainkaan merkintää työnhakusuunnitelmasta (usein iäkkäitä ja odottavat työn, koulutuksen ja vanhuuseläkkeen alkua) • 500 päivän rajapyykin ylittymisen jälkeen tarve työelämävalmiuksia kehittäville palveluille (43,6  70,6 %) sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa liittyviin palveluille (8,2  13,0 %) kasvaa • Vastaavasti mm. tiedottavien palveluiden tarve vähenee • Työllistämistuen piirissä on ollut vaikeasti työllistyvien joukosta 56,0 prosenttia • Usein sama asiakas on näiden toimenpiteiden piirissä useamman kerran • Esim. 14,5 %:lla osallistumiskertoja 5-10! • Toistuva osallistuminen ei kuitenkaan näytä edistävän työllistymistä • Työllistymiseen vaikuttaa ikä, koulutusaste ja erittäin merkittävästi sukupuoli • Osallistuminen toimenpiteisiin on työllistymisen kannalta vaikuttavaa tiettyyn pisteeseen saakka. • Mitä enemmän työttömyys pitkittyy ja osallistumiskertojen määrä ja kesto kasvavat, sitä pienemmäksi myös työllistymisen todennäköisyys osuus laskee.

9. Osallistumiskerrat kasvaa Työllistymistodennäköisyys laskee

10. Vaikeasti työllistyvien palveluprosessit 2/3 Palveluprosessien suunnittelu virkailijoiden näkökulmasta • Alussa palvelutarjonta on luonteeltaan tiedottavaa, ja asiakas hoitaa työnhaun hyvin itsenäisesti ja usein mm. sähköisiä kanavia käyttäen • Asiakkaan motivaation kehittyminen työttömyyden edetessä on tapauskohtaista, mutta olemassa 2 perusmallia: • Motivaatio laskee työttömyyden edetessä (”uskon hiipuminen”) • Motivaatio kasvaa työttömyyden edetessä (”työmarkkinatuelle tippuminen” lähenee) • Työttömyyden alkuvaiheessa ja 500 päivän kohdalla motivoituneiden aktivointia pyritään tehostamaan • Toisaalta tähän väliin jäävä rako olisi kaikista kriittisin aika tunnistaa todelliset työttömyyden syyt • Vaikeasti työllistyvien kannalta henkilökohtainen ohjaus on tärkeää palveluiden kohdistamiseksi oikein • Poluttamisen ongelmana usein URA-aineiston puutteellisuus työllistymistä hidastavien merkintöjen tekemisessä • Palvelut ja palveluprosessit työnhakija-asiakkaan näkökulmasta • Erilaisten mahdollisuuksien tarjoaminen vähentyy työttömien näkökulmasta sitä mukaan kun työttömyys pitkittyy • Toisaalta myös nousi esille se, että moni jää työttömyyden alussa ilman palveluita, ja palveluita tarjotaan liian myöhään • Tyytyväisimpiä ollaan asiakaspalveluun, eniten kehitettävää on saatavilla olevien palveluiden tarjonnassa

11. Vaikeasti työllistyvien palveluprosessit 3/3 Ilman palveluita jääneet • ’Ei osallistuneita’* on aineistossa 1 565 henkilöä (22,1 %) • Heistä suurin osa on yli 60-vuotiaita. • Alle 60-vuotiaista ’ei osallistuneet ’ovat ’osallistuneisiin’ verrattuna matalammin koulutettuja • Toisaalta korkea- ja tutkijakoulutettujen osuus osallistumattomissa korostuu jopa perusasteen koulutuksen saaneiden luokkaa enemmän • Kaiken kaikkiaan aineistosta löytyy 453 henkilöä(6,4 % koko otoksesta), jotka • eivät URA-aineiston perusteella ole olleet minkään tarkastellun palvelun tai toimenpiteen piirissä • joilla ei myöskään ole kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä kertovaa lausuntoa • Virkalijoiden mukaan on olemassa ns. rauhaan jätettävien asiakkaiden ryhmä, joita ovat mm. muita iäkkäämmät, päihderiippuvaiset ja terveysrajoitteiset • Lisäksi ”suurten TE-toimistojen” ongelma • Asiakas ”hukkuu massaan” • Ydinkysymyksenä kaikkein asiakkaiden palveluprosessin tehostamisena on URA-järjestelmän kyvykkyys välittää tietoa virkailijalta toiselle *Henkilöt, joilla ei ole merkintää työvoimapoliittisista toimenpiteistä, työhönosoituksista, työhönvälityksistä, liikkumisavustuksista, työkunnon arvioinnista, työkokeiluista, kuntouttavasta työtoiminnasta, ammatillisen kuntoutuksen palveluista tai työhönvalmennuksesta.

12. Palkkatukitarkastelu 1/2 Palkkatuen käyttö • Korkeimman korotetun palkkatuen tai yhdistelmätuen piirissä. Näitä henkilöitä on aineistossa yhteensä 7 982 (41,7 %) palkkatukiaineistosta • Jäljelle jäävää, vertailuryhmänä käytettävää osajoukkoa kutsutaan tässä yhteydessä ”tavallisella” tuella olleiksi (n 11 164). • Toistuva osallistuminen korotetulla tuella olleilla selvästi yleisempää • Korotetulla tuella työllistyviä työskentelee muita sektoreita useammin ”kolmannella sektorilla” • Ohjautuminen eri sektoreille määräytyy nykyisellään pääosin TE-toimistoissa avointen työpaikkojen mukaan ja hyvin pitkälti työnantajalähtöisesti • ”Parhaimmat työelämävalmiudet ”omaavat henkilöt ohjataan yrityksiin, ja heikoimmassa asemassa olevat muille sektoreille • Palkkatuettu työ usein matalan osaamistason paikkoja (erityisesti ”kolmannella sektorilla”) • Yritystyönantajat kaikista ”vaativimpia” työnantajia

13. Palkkatukitarkastelu 2/2 Palkkatuen vaikuttavuus • Korotetulla tuella olleiden ja sittemmin työtä saaneiden osuus (11,7 %) on puolet pienempi kuin ”tavallisella tuella” olleilla (21,4 %) • Sektoreittain tarkasteltuna ”kolmannen sektorilla” työskennelleiden todennäköisyys työllistyä on kaikista heikoin • Työ yrityksissä kaikista vaikuttavinta, muilla sektoreilla ”ketjuttamista” (tätä tukevia havaintoja kaikissa aineistoissa) • Virkailijat pitävät palkkatukea kuitenkin erittäin vaikuttavana toimenpiteenä • Suurimpana ongelmana nähdään työnhaun katkeaminen • Työhaun tulisi jatkua myös tukijakson aikana • Työttömät näkevät tukityön työttömyyden katkaisijana, mutta eivät usko sen työllistävään vaikutukseen

14. Johtopäätökset 1/2 • Todelliset työllistymisen esteet liittyvät usein myös asiakkaiden ns. hyvinvointivajeeseen • Tarkoitetaan sitä, että työllistymistä hidastavat tai kokonaan estävät ongelmat liittyvät hyvin usein asiakkaiden fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kykyyn selvitä arjen vaatimuksista • Työllistyvyyden kannalta palveluiden tarjoamisen kannalta väliin jäävällä passiivisella kaudella näyttäisi olevan työttömyyttä entisestään pitkittäviä seurauksia • Kiistanalaiseksi jäi se, onko toistuvalla palveluihin ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumisella yhteyttä työllistymiseen • Tietyn osallistumismäärän jälkeen toimenpiteiden hyöty laskee • TE-toimistoissa ei pystytä tunnistamaan riittävästi vaikeasti työllistyvien henkilöiden tilanteita ja sen myötä ko. henkilöiden työllistyvyyden edistämiseenkin tähtäävät toimenpiteet jäävät usein vaillinaisiksi tai väärin kohdennetuiksi • TE-toimiston asiakastietojärjestelmät ja laajemmin asiakastietolain asettamat rajoitteet ovat osasyynä siihen, ettei TE-toimistoissa pystytä riittävästi tunnistamaan  ja käsittelemään kaikkia vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen esteisiin liittyviä haasteita • Työvoimaneuvoja joutuu suunnittelemaan työllistymisprosessia hyvin vajavaisten tietojen varassa • Palveluprosessin pullonkaulat  tunnistetaan ja korjataan liian myöhäisessä vaiheessa, työttömyys pitkittyy • Tiedon puuttumisen ongelmaa näyttäisi vaikeuttavan myös ajautuminen pois henkilökohtaisista asiakassuhteista kohti yhä suurempia palveluyksiköitä ja sähköisiä palveluita  Uusia palvelumalleja ei niinkään tarvita, vaan olemassa olevien palvelujen käyttöä tulisi tehostaa

15. Johtopäätökset 2/2 • Yritykset pystyvät tarjoamaan työtä, joka tukee parhaiten avoimille työmarkkinoille työllistymistä • Toisaalta TE-toimistojen palveluprosessit ja työnhakijoiden oma aktiivisuus vaikuttavat lähtökohtaisesti siihen, mille sektorille palkkatukityöhön asiakas ohjautuu • Palkkatukityötä käytetään usein paikkaamaan resurssipulaa • Tämä näyttäytyy vahvana etenkin ”kolmannen sektorin” työpaikoissa • Palkkatukityön yleisen toimivuuden ja hyväksyttävyyden kannalta olennaista olisikin se, että toimenpiteen hyödyntäminen tuottaisi win win –tilanteita sekä työnantajien että tuella työllistettyjen näkökulmasta • Palkkatukityön rooli ei näyttäydy työttömälle työ- ja elinkeinohallinnon tarkoittamalla tavalla • Passivoituminen työnhaussa tukijakson aikana

16. Keskeisimmät kehittämiskysymykset • Miten vaikeasti työllistyvien henkilöiden todellisia työllistymisen haasteita voitaisiin paremmin ymmärtää, analysoida ja selvittää? • Miten asiakkaan todelliset ongelmat voidaan tunnistaa entistä aiemmin? • Miten asiakassuhdetta johdetaan? • Miten turvataan asiakkuuden jatkuvuus  palveluprosessin eri vaiheissa? • Millaista uutta osaamista ja työn organisointia työ- ja elinkeinohallinto tarvitsee pystyäkseen ratkaisemaan vaikeasti työllistyvien työllistymisen esteet?

17. Kehittämisen kohteita • Uusia palveluita ja toimenpiteitä ei varsinaisesti tarvita, tärkeämpää on kehittää nykyistä palveluohjausprosessia • Kun todelliset työllistymisen esteet on kyetty tunnistamaan, nousee keskeiseksi kysymykseksi se, minkä palveluiden piiriin vaikeasti työllistyvät ohjataan • Työllistymisen esteet eivät tule hoidetuiksi yksinomaan työ- ja elinkeinohallinnon palveluilla, vaan niihin pystytään vastaamaan nykyisellään ainoastaan työvoiman palvelukeskuksissa • Työttömien kokonaistilanteen arvioinnille ei ole riittäviä resursseja ja puitteita. Näin ollen monet työllistymisen todelliset esteet tulevat usein liian myöhään ilmi, tai ne ovat jotakin muuta kuin alun perin luultiin • Asiakkaan kokonaistilanteen ja -tarpeiden hahmottamisen ongelmana on myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojärjestelmän vastaamattomuus palveluprosessin suunnittelun tarpeisiin. • Palkkatuettu työn vaikuttavuutta voidaan vahvistaa • Tuella palkatun tulisi jatkaa aktiivista työnhakua myös tukijakson ajan (mm. palkkatukikoordinaattorin toimintamalli) • Koko etuusjärjestelmän kriittiselle uudelleenpohdinnalle sekä siihen liittyvien kannustin- ja byrokratialoukkujen purkamiselle olisi tarvetta • Uusia ennakkoluulottomia kokeiluja tarvitaan

18. KIITOS!