1 / 18

Turku Center for Welfare Research, seminaarisarja, kevät 2010

Asuntovarallisuus vanhuudenturvana? Laadullisen haastattelututkimuksen tuloksia 12.2.2010 | Hannu Ruonavaara. Turku Center for Welfare Research, seminaarisarja, kevät 2010. DEMHOW. Demographic Change and Housing Wealth (2008-2010) Tehdään kahdeksassa EU-maassa

elvis
Download Presentation

Turku Center for Welfare Research, seminaarisarja, kevät 2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Asuntovarallisuus vanhuudenturvana? Laadullisen haastattelututkimuksen tuloksia12.2.2010| Hannu Ruonavaara Turku Center for Welfare Research, seminaarisarja, kevät 2010

  2. DEMHOW • Demographic Change and Housing Wealth (2008-2010) • Tehdään kahdeksassa EU-maassa • Tarkoitus: "to investigate the ways in which, across member states, demographic change and housing wealth are linked, and to use those investigations in order to contribute to policy making" • Tausta-ajatukset: (1) väestö vanhenee Euroopassa  hyvinvointivaltio! (2) Euroopasta on tullut omistusasuntovaltainen  varallisuus! (3) Voisiko asuntovarallisuus toimia sosiaaliturvana?

  3. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot • Kotitalouksien varallisuuden rakenteen muutosta ja siihen liittyviä tekijöitä (tutkimustehtävä 1) tutkitaan olemassa olevilla tilastollisilla aineistoilla käyttäen ekonometrisiä menetelmiä (Kvanti) • Politiikkojen ja rahoitusmarkkinoitten muutoksia (tutkimustehtävät 3-5) tutkitaan erittelemällä dokumentteja ja tekemällä asiantuntijahaastatteluja (Konteksti) • Kotitalouksien asenteita ja näkemyksiä tutkimuksen kohteena olevista asioista (tutkimustehtävä 2) tutkitaan tekemällä laadullinen haastattelututkimus (Kvali) • Tutkimuksen kulku: Kvanti Konteksti  Kvali

  4. Laadullinen haastattelututkimus • Suomen osuus tehtiin Turussa (Päivi Naumanen ja HR, apuna harjoittelija Aapo Rantanen) • Haastattelut kesällä 2009 • Analyysi syksyllä ja raportointi EU:lle loppuvuodesta 2009

  5. Strukturoitu näyte • Kussakin maassa 30 haastattelua • Haastateltavien joukossa on tarkoitus olla vaihtelua erilaisten taustamuuttujien osalta (esim. onko lapsia) • Kolme ikäryhmää: kolmi-, viisi- ja seitsemänkymppiset • Haastattelut tehdään yhdellä asunto- ja työmarkkina-alueella, joka on kansallisessa vertailussa 'keskimääräinen' • A table of target quota

  6. Verrattain standardoitu haastattelu • Haastattelujen standardisoituneisuuden jatkumo: Avoin haastattelu – Teemahaastattelu – Puolistrukturoitu – Survey • DEMHOW teemahaastattelun ja puolistrukturoidun välissä • Ennalta sovittu ja keskusteltu perusteellisesti tutkimusryhmässä • Kulttuuristen ja institutionaalisten erojen huomioon ottaminen • Kompromissit

  7. Erityispiirteenä vinjettien (vignettes) käyttö kulttuurierojen tutkimisessa • Vinjetit ovat virikkeitä haastateltaville  esimerkki: Viriketehtävä 1: Nuori mies ja nainen, jotka asuvat edelleen kotonaan vanhempiensa luona, haluaisivat muuttaa yhteen asumaan. He kysyvät Teiltä neuvoa, olisiko heidän parempi hankkia omistusasunto vaiko asua vuokralla. Naisella on varma työpaikka julkisella sektorilla, mutta miehen työ on epävarmempi. Miehellä on ollut useampia tilapäisiä työsuhteita, joskin jotkut niistä ovat olleet vuodenkin mittaisia. Miten Te neuvoisitte pariskuntaa toimimaan tässä tilanteessa? Miksi näin?

  8. Tausta: the rise of asset-based welfare (Michael Sherraden ym.) • Asset = varat, varallisuus, omaisuus • Ihmisten kulutuksen tukemisesta pitäisi siirtyä sen tukemiseen, että heille kertyisi varoja/omaisuutta, joitten avulla he voivat parantaa omaa ja perheensä asemaa & saada elämänsä hallintaan • Yleensä on ollut kysymys vähävaraisten ihmisten auttamisesta säästämään rahaa: Child Trust Fund (UK) • Yksi tärkeä asset on omistusasunto – säästökohde (Individual Development Accounts, USA), mutta… • … omistusasunto on myös asset, joka voidaan muuttaa taloudellisiksi resursseiksi •  niiden resurssien olemassaolo vähentää julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen tarvetta ("Kemeny thesis")

  9. Miten asuntovarallisuus muuttuu rahaksi? • Ottamalla laina asunto vakuutena  remontit yms • Uusi "rahoituksellinen instrumentti": käänteinen asuntolaina ja muut sen tapaiset: "Tämä laina mahdollistaa sen, että asunnon omistaja voi nostaa pankista lainaa asuntoaan vastaan eläketulojensa täydentämiseksi. Se toimii näin: Vaikka omistatte edelleen asuntonne, otatte sitä vastaan lainan. Nostatte säännöllisin väliajoin (esim. kuukausittain) tietyn summan lainapääomaa, josta maksatte korkeintaan korkoa. Käänteistä asuntolainasopimusta voidaan jatkaa määräajoin aina asunnon myyntiin tai lainan ottajan kuolemaan saakka." (Haastattelurungosta) • Käänteinen asuntolaina käyttöön eläkeiässä?

  10. Asset-based welfare ja Suomi • Euroopassa (erit. Iso-Britannia) kiinnostusta varallisuusperusteiseen hyvinvointiin • Ajatus on vieras suomalaiselle hyvinvointiajattelulle, mutta … • … suomalainen hyvinvointimalli on saattanut käytännössä nojautua pitkälle siihen, että vanhoista noin neljä viidestä omistaa asuntonsa • On merkkejä siitä, että hyvinvointivaltion tuleviin ongelmiin varautumisessa kansalaisten itse kartuttama varallisuus (assets) nähdään yhtenä osana ratkaisua

  11. Myös Suomessa? Ikääntymisraportti (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2009): • "Riippumatta eläkevakuutuksien verokohtelusta on todennäköistä, että jatkossakin pääosa eläkeikää lähestyvien ihmisten varallisuudesta on muussa muodossa kuin eläkevakuutussäästöinä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että tällaista varallisuutta voitaisiin käyttää joustavasti vanhuudenturvana." • Asunnon voi toki vuokrata tai vaihtaa pienempään, mutta… • "'Omassa' vakiintuneessa asunnossa asumiseen voi liittyä muitakin kuin rahallisia arvoja. Niinpä ns. käänteiset asuntolainat ja käänteiset asuntokaupat, jotka mahdollistavat asuntovarallisuuden käytön kulutukseen asuntoa vaihtamatta. ovat tärkeitä mahdollisuuksia."  Olisi tutkittava keinoja tukea näitä

  12. Millaisena taloudellisena resurssina ihmiset asuntonsa näkevät? • Avoin kysymys: Onko asunnostanne teille jollakin tavoin taloudellista hyötyä eläkkeelle jäätyänne? • "Perinteiset" omistusasumisen edut: ei vuokranmaksua, alemmat asumiskustannukset • Puolet haastateltavista: asunnon vaihto pienempään (trading down) mahdollisuus • Kukaan haastateltavista ei pitänyt asunnon myyntiä ja muuttamista vuokralle mahdollisuutena • Erityisesti velan ottamista asuntoa vastaan haastateltavat eivät pitäneet järkevänä asuntovarallisuuden hyödyntämisenä 

  13. Se viimenen keino … • HAASTATTELU 6 (vanha pariskunta): "Niin kyllä se sitten on tässä iässä se velan ottaminen kaikein viimesempiä ja se on viimenen keino sit enää. Et siinä voi käydä sillai, et sikko kuollaan, niin lapset joutuu velkoja maksamaan vielä. Tai en mää tiedä joutuuks nykyään maksamaan…ei taida enää joutua. Ei varmaan jouru." • Yleensä ottaen sekä asunnon myyminen ja vuokralle muuttaminen että lainan ottaminen asuntoa vastaan nähtiin keinoiksi hyödyntää asuntovarallisuutta vain pakkotilanteissa

  14. Entä käänteinen asuntolaina? • Useimmat haastateltavat (2/3 kaikista) katsoivat voivansa harkita käänteistä asuntolainaa … • … mutta vain tilanteissa, joissa oli todella polttavaa rahantarvetta • Ehdollisen hyväksynnän ja torjunnan ero ei ollut suuri 

  15. Jyrkkä ei ja ehdollinen kyllä (Haastattelu 1) • V1: Multa tulee jyrkkä ei. Siis, ei missään olosuhteissa. Eipä ole kyllä kukaan meitä lähestynyt.. • V2: Niin mut et se ei niinkun voi koskee meitä tässä tapauksessa, koska meidän tulot riittää näin. Mutta jos olis, jos nyt jostain syystä tarvitsis rahaa johonkin muuhun tarkotukseen, siinä tapauksessa sen vois tietysti ottaa. Mutta vain sillä tavalla, että sais siitä sitten sillä, jonkun muun edun otetulle, sille sijotukselle. Se ei niinku se ei voi koskee meitä. • V1: Joku sellanen esimerkiks hirmunen sairaus, joka jossa toivon kipinä vielä.. – – – Niin joku semmonen, johonki kalliiseen hoitoon toimitat minut niin…

  16. Miksi käänteinen asuntolaina torjutaan? • Perillisille ei jää asunto perinnöksi  vain kahdessa haastattelussa! • Perilliset saattavat joutua maksamaan velkoja • Koko idea on kummallinen! "Emmä nää niinku mitään järkee tossa. Ei mun tarvi saada mitään tällä tavalla niinku keinotekosesti ylimäärästä rahaa. Mä teen sen sitten tavallaan rehellisesti eli mä käyn töissä ja mää saan sitä kautta. Emmä tommosii." (Haastattelu 28) • Pitää pikemminkin leikata menoja kuin hankkia ylimääräistä • Käänteinen asuntolaina tekee kodista vähemmän oman  pikemmin myynti kuin velkaantuminen! • Pankeilla on oma lehmä ojassa

  17. Asuntovarallisuus vanhuudenturvana? • Oma koti on olennainen osa ihmisten eläköitymissuunnitelmia –mutta vain perinteisin tavoin. Omistusasumisen pääasiallinen taloudellinen hyöty on vuokranmaksun välttäminen. Halpa asuminen auttaa pärjäämään eläkkeellä. Sen lisäksi asunnon omistaminen tarjoaa turvaverkon: jos asiat menevät taloudellisesti todella huonoon jamaan, aina on asunto, jonka voi hätätilassa myydä. Suomalaiset haastateltavat eivät olleet halukkaita muuttamaan asuntoaan rahaksi muissa tilanteissa kuin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Käänteinen asuntolaina ja muut asuntovarallisuuden vapauttamisen keinot nähtiin poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisiksi, mutta niitä ei nähty normaaleina keinoina lisätä rahavaroja eläkkeellä ollessa. Asunnon vaihtamista pienempään pidettiin parempana vaihtoehtona. Havaintomme näyttävät viittaavan siihen, että suomalaiset edelleen kammoksuvat velkaantumista, ja siksi asuntovarallisuuden hyödyntäminen uusilla tavoilla ei tuntunut oikealta.

  18. Mutta… • Monelle haastateltavista käänteinen asuntolaina oli uusi ja vieras asia • Enemmistö näki sen käytön mahdolliseksi tietyissä tilanteissa • Myöhemmin haastateltavilta kysyttiin, miksi iäkkäät eivät kuluta keräämäänsä varallisuutta vaan pikemminkin säästävät  vastaajat olivat yleisesti sitä mieltä, että vanhojen pitäisi käyttää varojaan omaan hyvinvointiinsa eikä jatkaa säästämistä • Mahdollisesti käänteisillä asuntolainoilla yms on tulevaisuutta Suomessakin – mikäli asunto varallisuutena ei ole niin "pyhää", että sitä ei voi muuttaa kulutusrahaksi

More Related