nykyajan filosofia pragmatismi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Nykyajan filosofia: Pragmatismi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Nykyajan filosofia: Pragmatismi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 65

Nykyajan filosofia: Pragmatismi - PowerPoint PPT Presentation


  • 69 Views
  • Uploaded on

Nykyajan filosofia: Pragmatismi. Henrik Rydenfelt henrik.rydenfelt@helsinki.fi. Luento 1: Pragmatismin perinne ja Charles S. Peircen pragmatismi. Pragmatismin nyky(väärin)käsityksiä. 1) Totta on se, mikä toimii 2) Teorioista pitää olla käytännön hyötyä

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Nykyajan filosofia: Pragmatismi' - neona


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
nykyajan filosofia pragmatismi

Nykyajan filosofia: Pragmatismi

Henrik Rydenfelt

henrik.rydenfelt@helsinki.fi

pragmatismin nyky v rin k sityksi
Pragmatismin nyky(väärin)käsityksiä
  • 1) Totta on se, mikä toimii
  • 2) Teorioista pitää olla käytännön hyötyä
  • 3) Maailma jäsentyy ”käytäntöjen” mukaisesti
pragmatismi filosofisena perinteen
Pragmatismi filosofisena perinteenä
  • Nimi peräisin Peircen suullisista esityksistä 1870-luvulta
  • James: ”Philosophical Conceptions and Practical Results” 1898
  • Arthur O. Lovejoy jo 1908: ”Thirteen Pragmatists”
pragmatismi filosofisena perinteen1
Pragmatismi filosofisena perinteenä
  • Valtakausi 1900-luvun ensimmäinen puolisko
  • Deweyn kuolema 1952
  • Sittemmin jäi loogisen positivismin / empirismin jalkoihin
  • Uusi nousu 1970-luvun lopulta alkaen
  • ”Nykyedustajia” erityisesti Hilary Putnam, Richard Rorty
pragmatismi suomessa
Pragmatismi Suomessa
  • Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kiinnostus kasvanut valtavasti samalla kun filosofian kenttä laajentunut
  • Sami Pihlström (väitöskirja 1996)
  • Helsinki Peirce Research Centre (http://www.helsinki.fi/peirce) ja Metafyysinen klubi
charles sanders santiago peirce
Charles Sanders (Santiago) Peirce
  • 1839-1914
  • Yleisnero: tiedemies, matemaatikko, loogikko, filosofi
  • Valtaisia määrä kirjoituksia aiheesta kuin aiheesta
  • Yhä huonosti tunnettu ja tutkittu
peirce 1860 ja 1870 luvulla
Peirce 1860- ja 1870-luvulla
  • ”Kantilainen” vaihe: ”On a New List of Categories” (1867)
    • A priori -filosofiaa
  • ”Anti-kartesiolaiset” kirjoitukset: ”Questions Concerning Certain Faculties Claimed for Man”, ”Some Consequences of Four Incapacities” (1868)
  • Tieteen perustat: ”Illustrations of the Logic of Science” (1877–1878)
anti kartesiolaiset kirjoitukset
Anti-kartesiolaiset kirjoitukset
  • 1) ei mahdollista lähteä liikkeelle metodisesta epäilystä
  • 2) ei erityistä intuition tai introspektion kykyä, jolla päästä (filosofisiin tai tieteellisiin) tuloksiin
  • 3) ei aksiomaattista tiedettä vaan monenlaisten todistusten ja erilaisten evidenssien tuki
  • 4) ei periaatteessa tuntematonta
fixation of belief 1877
”Fixation of Belief” (1877)
  • Peircen luetuin artikkeli ”How to” -tekstin ohella
  • Aloittaa sarjan, jonka nimi on Illustrations of the Logic of Science
  • Yhdessä seuraavan artikkelin kanssa pohjustus sille, mitä tieteestä ja sen toiminnasta pitäisi ajatella
osio iii uskominen ja ep ily
Osio III: Uskominen ja epäily
  • Peircen perusajatus: meillä tosiasiassa on uskomuksia ja epäilyä
  • Uskomukset toiminnan tapoja; toimimme tietyllä tavalla, kunnes jokin saa meidät epäilemään
osio iv tutkimus ja sen tavoite
Osio IV: Tutkimus ja sen tavoite
  • Epäily saa aikaan tutkimuksen
  • Tutkimus päättyy, kun uskomus saavutetaan
  • Tärkeää: tutkimuksen päämäärä on siis (pysyvän) uskomuksen aikaansaaminen
osio v nelj tutkimuksen metodia
Osio V: Neljä tutkimuksen metodia
  • 1) itsepintaisuuden (tenacity) metodi: omissa uskomuksissa pysytteleminen
  • 2) auktoriteetin metodi: valtio tai instituutio päättää oikean kannan
  • 3) a priori -metodi: järkeilyn avulla saavutettavat, kaikkien jakamat kannat
  • 4) tieteellinen metodi: uskomukset meistä riippumattoman todellisuuden mukaisiksi
menetelm n valinta
Menetelmän valinta?
  • 1) A priori?
    • Mutta metodit eivät sisäisesti ristiriitaisia
  • 2) Uskomuksen käsite johtaa menetelmään?
    • Mutta ei näytä sellaisenaan edellyttävän tiettyä käsitystä
    • Pikemminkin jokainen sisältää oman (substantiivisen) ”totuuskäsityksensä”
    • Peirce ennakoi deflationismia: ”uskon, että p” <-> ”uskon, että p on tosi”
menetelm n valinta1
Menetelmän valinta?
  • 3) Historiallinen / yksilön kehitys
    • Ei uskottava tapa lukea Peircea
    • Vrt. Humen giljotiini: ei ”pitäisi” siitä, että ”on”
  • 4) ”Luonnollinen”
    • Esimerkiksi evoluutio johtanut tiettyihin menetelmiin
    • Ei uskottava
    • Jälleen ”naturalistinen virhepäätelmä”
menetelm n valinta2
Menetelmän valinta
  • 5) Aidosti normatiivinen kysymys
    • Menetelmän vaihtamisen taustalla tunne tai tuntemus
    • Tuntemus luonteeltaan sosiaalinen
    • Menetelmä tyydyttää ”sosiaalisen impulssin” vain, jos se tekee uskomuksista kenen tahansa ”mausta” riippumattoman
    • Tekstissä ei ”argumenttia”: se selventää lukijalle jotakin, jonka tämän tulisi jo tietää
tieteellinen menetelm
Tieteellinen menetelmä
  • Pyrkimys siihen, että sama uskomus tulisi kaikille vallitsevaksi
  • Näin uskomukset täytyy tehdä sensitiiviseksi meistä riippumattomalle todellisuudelle
  • Tämä ei onnistu a priori vaan empiirisesti
  • Tieteellisen menetelmän sisällä korjataan menetelmiä
  • Fallibilismi: mikä tahansa yksittäinen käsitys voi olla virheellinen
tieteellinen menetelm1
Tieteellinen menetelmä
  • Totuuskäsitys moninainen, ei jokin tietty ”totuusteoria”
    • Tutkimuksen ideaali päämäärä (Peirceen yleisesti liitetty ”totuusteoria”)
    • Ei sisäisesti ristiriitainen (koherenssi)
    • Vastaa riippumatonta todellisuutta (korrespondenssi)
    • Ei johda yllätyksiin toiminnassa (”pragmatismi”)
tieteen normatiivisuus
Tieteen normatiivisuus
  • Tieteellinen menetelmä valitaan normatiivisin perustein
  • Samoin tieteen sisällä normeja, parempia ja huonompia menetelmiä / teorioita
normatiivinen tiede
Normatiivinen tiede
  • Jotta tiede ei subjektiivista, myös normeista saavutettava yksimielisyys sosiaalisessa tutkimuksessa
    • Arvot siis jollakin tapaa todellisia!
    • Todellisuus teleologisessa prosessissa: tietynsuuntainen kehitys
  • Peirce 1903: estetiikka, etiikka, logiikka
    • Välttää subjektivismin ja psykologismin
    • Lähestyy Platonin ajatusta: ideat vaikuttavat todellisuudessa
how to make our ideas clear 1878
How to Make Our Ideas Clear (1878)
  • Peircen toinen luetuin kirjoitus
  • Pragmatismin ydinajatus ensimmäistä kertaa julkaisussa
  • Pragmatismi käsitteenä saa yhä odottaa 20 vuotta
osio i kirkkaat ja selke t ideat
Osio I: Kirkkaat ja selkeät ideat
  • Descartes: kirkkaat (clear) ja selkeät (distinct) ideat
    • Kirkkaus: tuttuutta, tuntemista
    • Selkeys: kykyä antaa määritelmä
  • Peirce: ”Nothing new can ever be learned by analyzing definitions.”
  • Ideoiden selkeyttäminen tärkeää paitsi tieteen, myös elämän kohdalla
osio ii ajattelu ja uskomus
Osio II: Ajattelu ja uskomus
  • Ajattelu kokemukset läpäisevä ”jatkumo”
  • Ajattelun tarkoitus saada aikaan uskomus
  • Uskomus:
    • 1) Jotakin tietoista
    • 2) Lakkauttaa epäilyn
    • 3) Muodostaa toiminnan tavan
osio ii pragmaattinen maksiimi
Osio II: Pragmaattinen maksiimi
  • Uskomus toiminnan tapa (a habit)
  • Toiminta
    • 1) kokemuksen (sensation) motivoimaa ja
    • 2) tähtää koettavaan lopputulokseen (sensibleresult)
  • Toiminnan tavat erottaa toisistaan se, miten ja koska ne saisivat meidät toimimaan
  • Puolestaan toiminta viittaa siihen, mitä kokemuksesta odotetaan: mitä odotamme toiminnallamme tietyssä tilanteessa saavamme aikaan
osio ii pragmaattinen maksiimi1
Osio II: Pragmaattinen maksiimi
  • ”Thus our action has exclusive reference to what affects the senses, our habit has the same bearing as our action, our belief the same as our habit, our conception the same as our belief;”
    • Käsitys -> uskomus -> toiminnan tapa -> toiminta -> kokemusta koskevat odotukset
  • ”Consider what effects, that might conceivably have practical bearings, we conceive the object of our conception to have. Then, our conception of these effects is the whole of our conception of the object.”
osio ii iii esimerkkej
Osio II-III: Esimerkkejä
  • Ehtoollinen:
    • Peircen tarkoitus ei ole hylätä ajatusta transsubstantiaatiosta vaan osoittaa katolisten ja protestanttien debatti turhaksi
  • Kovan käsite:
    • Peirce myöhemmin korjasi käsitystään: timantti on kova, jos sitä ei voisi raaputtaa
  • Molemmat vrt. loogisen positivismin / empirismin verifikaatioperiaate
    • Ei pyri julistamaan metafysiikkaa aina mielettömäksi
    • Dispositiot (kuten kovuus) mahtuvat mukaan: ei tarvitse olla aktuaalisesti verifioitavissa
pragmatismi ja my hempi merkkiteoria
Pragmatismi ja myöhempi merkkiteoria
  • Merkin triadi: Merkki – Objekti – Interpretantti
    • Merkki mikä tahansa, mikä kykenee herättämään tulkitsijassa interpretantin sen objektista
  • Pragmatismi koskee merkkejä, joilla looginen interpretantti
    • Perimmäinen (ultimate) looginen interpretantti toiminnan tapa
osio iv todellisuus ja totuus
Osio IV: Todellisuus ja totuus
  • Todellisuuden määritelmä ”that whose characters are independent of what anybody may think them to be ”
  • Totuus ja todellisuus: ”The opinion which is fated to be ultimately agreed to by all who investigate, is what we mean by the truth, and the object represented in this opinion is the real. That is the way I would explain reality.”
  • Nämä silti jälleen sanoin annettuja määritelmiä
  • Vastaavatko toimintaamme?
teemoja pragmatismista
Teemoja pragmatismista
  • Pragmatisteille lähtökohtana se tilanne, jossa ollaan, ilman teeskenneltyä epäilyä tai uskoa
  • Epäuskoisia pragmatistit ovat a priori -ajattelun ja filosofisen ”intuition” suhteen.
  • Klassisessa pragmatismissa arvojen todellisuutta ei pyritty kiistämään (vrt. positivismi)
peircen pragmatismi
Peircen pragmatismi
  • Peircen kapea pragmatismi:
    • 1) looginen maksiimi ja
    • 2) käsitys tietynlaisten (keskeisten) merkkien perimmäisestä tulkinnasta
  • Peircen ”käsitys” totuudesta yhdistää piirteitä nykyään eri ”teorioina” pidetyistä näkemyksistä.
nykyajan filosofia pragmatismi1
Nykyajan filosofia: Pragmatismi

Luento 2: William James

william james
William James
  • 1942-1910
  • Psykologi, suurteos Principles of Psychology (1890)
  • Toi pragmatismin tunnetuksi
  • Teemoja pluralismi, radikaali empirismi, pragmaattinen käsitys totuudesta, uskonnonfilosofia, ”eksistentiaaliset” kysymykset
the will to believe
”The Will to Believe”
  • Esitelmä 1897
  • Vastaa W.K. Cliffordin esseeseen ”The Ethics of Belief”
    • Cliffordin teesi: On aina ja kaikkialla väärin uskoa ilman riittävää evidenssiä
    • James kutsuu intellektualismiksi
    • Lähellä nykyuskonnonfilosofian evidentialismia
  • Teemana uskomisen etiikka
jamesin johtop t s
Jamesin johtopäätös
  • ”Passionaalinen luontomme ei ainoastaan saa vaan sen täytyy ratkaista valinta propositioiden välillä, kun valinta on aito eikä sitä voida luontonsa puolesta ratkaista intellektuaalisin perustoin.”
    • ”Our passional nature not only lawfully may, but must, decide an option between propositions, whenever it is a genuine option that cannot by its nature be decided on intellectual grounds”
  • - James myöhemmin: ”The Right to Believe” – passionaalisella luonnolla (pikemminkin vain) oikeus ratkaista
keskeisi k sitteit
Keskeisiä käsitteitä
  • Passionaalinen luonto: ei-intellektuaalinen, ”tunteva” luontomme
  • Intellektuaaliset perustat: kysymyksen tieteellisesti ratkaiseva evidenssi
  • Aito valinta:
    • Jamesin kolme ehtoa: elävä (live), pakotettu (forced) ja ratkaiseva (momentous)
  • Lyhyesti: ratkaisun voi tehdä ”fiilispohjalta”, kun evidenssi ei näytä voivan ratkaista kysymystä ja kysymys on eksistentiaalisesti merkityksellinen
kysymyksi jotka ohitamme
Kysymyksiä, jotka ohitamme
  • Voimmeko uskoa ”passionaalisin” perustein? Voimmeko saada itsemme uskomaan sellaista, mitä evidenssi ei tue?
  • Kuka ratkaisee, milloin valinta todella on aito? Onko aitous subjektiivista?
  • Mitä jos kaksi yksilöä tekee päinvastaisen valinnan, esimerkiksi toinen valitsee teistisen uskon ja toinen ateismin?
jamesin argumentti
Jamesin argumentti
  • (P1) On kaksi keskeistä ajattelun periaatetta: sympaattinen ja agnostinen.
    • ”There are two ways of looking at our duty in the matter of opinion, - […]. We must know the truth; and we must avoid error, […]”
    • Sympaattista periaatetta noudattaen olemme valmiita uskomaan epätotuuksiakin, jotta totuus tulisi tavoitetuksi.
    • Agnostisen periaatteen mukaan uskomme mahdollisimman vähän, ettemme uskoisi epätotuuksia.
  • (P2) Joidenkin propositioiden totuusarvo jäisi meille tuntemattomaksi, mikäli emme (alustavasti) uskoisi noihin propositioihin (ilman riittävää evidenssiä).
  • (J1) Joten: agnostinen periaate estää meitä tavoittamasta tiettyjä totuuksia, sympaattinen ei.
jamesin argumentti 2
Jamesin argumentti (2)
  • (P3) Olisi epärationaalista seurata sellaista ajattelun periaatetta, joka estäisi meitä tavoittamasta tiettyjä totuuksia (varsinkin jos näillä totuuksilla on erityistä merkitystä).
    • ”[A] rule of thinking which would absolutely prevent me from acknowledging certain kinds of truth if those kinds of truth were really there, would be in irrational rule.”
  • (J2) Joten: meidän on rationaalista noudattaa sympaattista periaatetta erityisen merkityksellisissä valinnoissa.
    • ”Our passional nature not only lawfully may, but must, decide an option between propositions, whenever it is a genuine option that cannot by its nature be decided on intellectual grounds”
jamesin argumentin luonne
Jamesin argumentin luonne
  • Teksti ei siis koske ”praktista rationaalisuutta”: James ei suosittele uskoa ilman evidenssiä sen ”hyötyjen” vuoksi
  • Kyse ei myöskään varsinaisesta ”moraalisesta” rationaalisesta tai oikeutuksesta
  • Vaan kyse episteemisestä rationaalisuudesta: James yrittää perustella valinnan tiedollisin perustein
    • Totuuksien tavoittamiseksi on joskus rationaalista uskoa ilman (riittävää) evidenssiä
premissi 2
Premissi 2
  • Joidenkin propositioiden totuusarvo jäisi meille tuntemattomaksi, mikäli emme (alustavasti) uskoisi noihin propositioihin (ilman riittävää evidenssiä). Taustalla uskomusten ja toiminnan yhteys:
    • A) Ensimmäisen persoonan kyvyt
    • B) Yhteistoiminta ja sosiaaliset tilanteet
    • C) Moraaliset käsitykset
  • Esimerkeissä joko:
    • 1) Vain uskomalla saavutamme evidenssiä tai
    • 2) Vain usko tekee proposition todeksi
premissin 2 ongelma
Premissin 2 ongelma
  • Mutta onko tuollaisia propositioita?
    • Uskoa ei tarvita hypoteesin testaamiseen
      • Voimme kokeilla, vaikka emme varsinaisesti uskoisi
      • Kokeiltavan hypoteesin valinnalla muut perusteet
    • Usko ei tee propositiota todeksi
      • Esimerkiksi se, kuinka pitkälle voimme hypätä, ei riipu sitä koskevista uskomuksistamme
  • James myöhemmin: ”The Right to Believe”
    • Mutta tarjoaako mitään? Joko uskomme tai emme?
the pragmatist account of truth and its misunderstanders
The Pragmatist Account of Truth and Its Misunderstanders
  • Peirce: ideoiden merkityksen selkeyttäminen
    • Propositiot viittaavat toiminnan kautta kokemusta koskeviin odotuksiin
  • James: pragmatismi käsitys
    • A) Filosofisten käsitysten merkityksestä
    • B) Totuudesta
james pragmatism teoksessa 1907
James Pragmatism-teoksessa (1907)
  • James soveltaa Peircen ideaa ja selventää totuuden käsitettä: mitä odotamme tosilta käsityksiltä?
  • ”True ideas are those that we can assimilate, validate, corroborate and verify. False ideas are those that we cannot.”
  • ”’The true’, […] is only the expedient in the way of our thinking,[…]. Expedient in almost any fashion; and expedient in the long run and on the whole of course; […].”
jamesin selvennykset
Jamesin selvennykset
  • 1) ja 6) Pragmatistinen totuuskäsitys koskee kaikkea totuutta
    • Totuus (tai todellisuus) ei ole periaatteessa tavoittamattomissa
    • Myös mahdollinen totuus pragmatismin piirissä
  • 2) ja 7) Pragmatismi koskee myös abstrakteja ja teoreettisia kysymyksiä
    • Ei ainoastaan rajoitu hetkellisen toiminnan (”rahalliseen”) hyötyyn
    • Ei rajoitu ainoastaan käytännöllisiin kysymyksiin
jamesin selvennykset1
Jamesin selvennykset
  • 3), 4) ja 8) Pragmatistinen totuuskäsitys on realistinen
    • Selventää, konkretisoi eikä kumoa totuuden määritelmää ”vastaavuutena” (agreement)
    • Toimivuus sitä, että idean objekti todella on olemassa ja vastaa ideaa
    • Ei sitoudu realismia tarkempaan metafyysiseen kantaan
  • 5) Pragmatistinen totuuskäsitys on konsistentti
    • Pragmatismi voi olla totta itsensä perusteella
jamesin ongelmia
Jamesin ongelmia
  • Konkreettisuuden korostaminen abstraktiuden kustannuksella
    • Vrt. Peirce, jolle totuus pikemminkin ”verifioitavuutta”
    • James ajautuu kritisoimiensa ”intellektualistien” suhteen vastakkaiseen äärikantaan
  • Keskeisten termien (”satisfaction”, ”expedient” jne.) epämääräisyys ja moniselitteisyys
    • Onko lopulta parempi kuin esimerkiksi ”korrespondenssi”?
yhteenvetoa
Yhteenvetoa
  • Jamesin WB-argumentti:
    • Ei pyri oikeuttamaan uskoa sen ”hyödyn” pohjalta
    • Käsittelee episteemistä rationaalisuutta
  • Jamesin pragmatistinen totuuskäsitys:
    • Ei pyri kumoamaan totuuden ”nominaalimääritelmää” vastaavuutena, korrespondenssina
    • Ei redusoi totuutta hetkelliseen tai ”rahalliseen” hyötyyn
nykyajan filosofia pragmatismi2
Nykyajan filosofia: Pragmatismi
  • Luento 3: John Dewey sekä myöhemmät pragmatistit
john dewey
John Dewey
  • 1859-1952
  • Juuret toisaalta hegeliläisyydessä, toisaalta empiriisessä psykologiassa
  • Peircen oppilas Johns Hopkinsissa
  • Vuoden 1900 tienoilla assimiloitui Jamesin ajamaan pragmatismiin, kannatti ”pragmaattista totuusteoriaa”, mutta myöhemmin esitti totuuden olevan ”oikeutettua väitettävyyttä” (warranted assertability)
  • Kirjoituksia psykologiasta ja kaikilta filosofian osa-alueilta: logiikka ja tietoteoria, oppimisen filosofia, uskonnonfilosofia, yhteiskuntafilosofia, estetiikka jne.
  • Valtava poliittinen vaikutusvalta ja kansainvälinen huomio
logic the theory of inquiry 1938
Logic: The Theory of Inquiry (1938)
  • Deweyn pyrkimyksenä esittää systemaattisesti keskeisin tutkimuskohteensa
  • Logiikka käsitetty jossakin määrin Peircen tavoin tutkimusta koskevaksi tieteeksi
    • Sisältää laajassa mielessä epistemologian ja tietoteorian
    • Deweylle logiikka laajemmin empiirinen ja vähemmän normatiivinen
deweyn teemat
Deweyn teemat
  • Naturalismi: ihminen luonnonoliona
    • Biologiset lähtökohdat; kieli mahdollistaa hypoteesien luomisen
  • Interaktio: ihmisen kyvyt ja käsitykset syntyvät vastavuoroisessa vaikutuksessa ympäristön kanssa
    • Ihminen ei ainoastaan ”vastaanota” tietoa vaan oppii toimimalla ympäristössään (”learning by doing”)
  • Fallibilismi: foundationalismin kieltäminen
    • Empiirinen tutkimus, ei anna lopullista varmuutta
  • Kontinuumi: kokemus jatkumoa, samoin ihmisen tiedolliset kyvyt juontuvat ”eläimellisistä”
    • Arkijärjen ja tieteen välillä myös jatkumo
common sense and scientific inquiry
Common Sense and Scientific Inquiry
  • Elämme ja toimimme kulttuurisessa ympäristössä: tavat, traditiot, intressit, tarkoitukset jne.
  • Arkijärki (common sense, s. 60-63):
  • Tutkimus, joka suuntautuu arkisiin tarpeisiin (use and enjoyment)
  • Terve järjenkäyttö, joka toimii arkisissa tilanteissa (good sense)
  • Yhteisesti hyväksytyt (common) uskomukset ja pyrkimykset (jopa koko ihmiskunnalle)
erottelu 1 teoreettinen ja praktinen
Erottelu 1: Teoreettinen ja praktinen
  • Deweyn ensimmäinen erottelu, joka osa tieteen ja arkijärjen eroa:
    • Praktinen käytännön spesifiä ongelmanratkaisua
    • Teoreettinen käsittelee ongelmia, joilla ei ole suoraa yhteyttä käytännön tilanteeseen, ”tietoa tiedon vuoksi”
      • Tieteen tutkimuskohteet usein käytännön kannalta irrelevantteja
      • Tiede hakee laajoja lainmukaisuuksia
situaatio
Situaatio
  • Situaatio (situation, s. 63-71) kulloinenkin tilanne, jossa olemme
  • Situaation sisältö kvalitatiivinen (qualitative): se sisältää ja sitä kokonaisuudessaan luonnehtii laadulliset ominaisuudet
    • ”Laadullinen” käsitettynä laajasti
    • Vrt. fenomenologian ”elämismaailma”
    • Situaation kokonaisuuden kvalitatiivinen luonne myös Deweyn estetiikan pohjana (”Art as Experience”)
erottelu 2 tieteen ja arkij rjen kohde
Erottelu 2: Tieteen ja arkijärjen kohde
  • Situaatioiden yksilöllinen, kvalitatiivinen luonne ja tieteellisten teorioiden yleistykset asettuvat vastakkain
  • Väärinymmärrys tässä aiheuttanut nykyepistemologian ja -metafysiikan ongelmat:
    • Jaottelun asioihin kuten ne ”itsessään” (tieteellisesti tai filosofisesti) ovat ja asioihin kuten ne arkisesti koetaan
deweyn pyrkimys
Deweyn pyrkimys
  • Vastaus ensimmäiseen erotteluun (s. 66 johtopäätös 2): tieteen tulokset palaavat vastaamaan arkijärkisiin ongelmiin
  • Vastaus toiseen erotteluun (s. 66 johtopäätös 1): tieteellinen tutkimus jatkumossa arkisen kysymyksenratkaisun kanssa ja kohde lopulta sama
arkij rjen ja tieteen jatkumo
Arkijärjen ja tieteen jatkumo
  • Deweyn perustelu ei varsinaisesti historiallinen mutta ”genealoginen”, abstraktio tieteen kehityksestä (s. 66-72)
  • Kokeellinen, kehittynyt tiede palaa lopulta arkijärkeen ja situaatioihin, mutta:
  • Käsittelee samoja kohteita eri ongelmien lähtökohtina (esim. laajempi lainmukaisuus)
  • Abstrahoi arkisesta kokemuksesta (esim. väri ominaisuutena, ei vain koettuna)
  • On metodisesti selkeämpi ja konsistentimpi
tiede ja k yt nt
Tiede ja käytäntö
  • Dewey perustelee näkemystään tieteen käyttökelpoisuudesta toisenlaisella ”historiallisella” argumentilla: filosofia ja tiede on historiallisesti erotettu liian jyrkästi käytännön toiminnasta (s. 72-76)
  • Taustalla kreikkalainen ”sosio-praktinen” jaottelu
    • Kokeellinen (experiential) tieto työläisten, ei vapaiden miesten asia
    • Teoreettinen tieto ”supra-empiiristä”, puhtaan rationaalista
tiede ja k yt nt 2
Tiede ja käytäntö (2)
  • Tieteellinen teoria hyödyttää arkista ongelmanratkaisua, joskin epätäydellisesti (s. 76-80)
    • Tieteen epätäydellinen sovellettavuus ylläpitänyt erottelua
  • Erityisiä eroja:
    • Tiede ei ole usein ulottunut moraalin ja tapakulttuurin alueelle
    • Tiede ei ole päämääräsuuntautunutta (”teleologista”) kuten arkinen järjenkäyttö
    • Dewey kuitenkin vihjaa, että erot on kurottavissa umpeen: tiede voi ulottua näille alueille
kysymyksi deweylle
Kysymyksiä Deweylle
  • Eikö ”tietoa tiedon takia” ole etsitty kaikissa (kielellisissä) kulttuureissa? Kuinka uskottava Deweyn kontrasti on?
    • Dewey puhuu maagisesta käytöstä (esimerkiksi tähdet), mutta onko erottelu onnistunut?
  • Deweyn argumentaatio on luonteeltaan ”genealogista”, joten mistä vaatimus testata teorioita arkisessa kokemuksessa syntyy?
    • Vrt. Peircen ”normatiivinen” tarina tutkimuksen päämäärästä
  • Millä tavoin tiede voisi ulottua moraalin ja tapojen alueelle?
  • Miten situaation kvalitatiivinen luonne mahdollistaa tieteellisten teorioiden (esim. lainmukaisuuksien) saavuttamisen ja testaamisen sekä toisaalta abstraktion?
yhteenveto pragmatismi rajatussa mieless
Yhteenveto: pragmatismi rajatussa mielessä
  • Yleisesti: teoriamme ovat sidoksissa toimintaan
  • Peirce: looginen maksiimi, jonka avulla selkeytämme ideoitamme
    • Tiettyjen merkkien (propositioiden) perimmäinen tulkinta on toiminnassa
  • James: ideoiden selkeytys sekä totuuden käsitteen itsensä konkreettinen selvennys
    • Totuus on idean toimintaa kokemuksessa
  • Dewey: tutkimuksella ja toiminnalla biologinen ja kulttuurinen, arkijärkinen perusta
    • Tiede palautuu lopulta kvalitatiiviseen kokemukseen, arkiseen situaatioon
yhteenveto pragmatistien keskeisi teemoja
Yhteenveto: pragmatistien keskeisiä teemoja
  • Interaktio: ihmisen ja ympäristön välinen suhde muokkaa molempia
  • Kontinuumi: jatkumo biologisen ja hengellisen, arkisen ja tieteellisen välillä
  • Anti-skeptisismi: tutkimuksen lähtökohtana tämä tilanne ja nykyiset uskomukset
  • (Radikaali) empirismi: asiat ja niiden yhteydet annettu kokemuksessa, ei ”oliota sinänsä” tai toisaalta pelkästään ”meistä” syntyviä muotoja
  • Fallibilismi: mikä tahansa uskomuksistamme voi olla virheellinen
my hemm t pragmatistit
Myöhemmät pragmatistit
  • Richard Rorty (1931-2007): antirepresentationalismi
    • Taustalla Dewey: tiede on arkisen tutkimisen jatko, ainoastaan ratkaisee ongelmia eikä pyri representoimaan todellisuutta
    • Mutta palaako oikeastaan Kreikkaan: ”totuus” koskee ainoastaan muuttumatonta ideain maailmaa?
  • Hilary Putnam (s. 1926): sisäinen realismi
    • Taustalla James: ihminen aktiivinen maailman jäsentäjä
    • Mutta palaako Kantiin: meille tuntematon ”olio sinänsä”?
  • Nicholas Rescher (s. 1928): pragmaattinen idealismi
    • Taustalla Peirce ja Dewey: fallibilistinen tutkimus ainoa tapa lähestyä totuutta
    • Mutta palaako Berkeleyhin: todellisuus meistä riippuvaista?
mainos
Mainos
  • Vierailkaa osoitteessa www.nordprag.org
  • Liittykää postituslistalle!
  • Nordic Pragmatism Network järjestää vuosittaisen konferenssinsa Uppsalassa 1-2.6.2010
mahdollisia tenttikysymyksi esseeaiheita
Mahdollisia tenttikysymyksiä / esseeaiheita
  • 1) Charles Peircen käsitys tieteellisestä metodista (molemmat tekstit)
  • 2) Esittele ja arvioi William Jamesin ”Will to Believe” –argumenttia
  • 3) Jamesin pragmaattinen totuuskäsitys ja sen ongelmat
  • 4) John Deweyn perinteisen epistemologian kritiikki