Taitojen oppimisesta ja opettamisesta

1. Taitojen oppimisesta ja opettamisesta Voimisteluliitto II taso Syksy 2013 Sami Kalaja

2. Kertausta • Tarvitaan riittävä määrä harjoittelua • Runsas vaihtelu tehostaa oppimista • Oppimisen eteen pitää nähdä vaivaa • Hauskuuden ilmapiiri on eduksi oppimiselle

3. Liikuntataidon oppimisella neurologinen perusta • Oppimisessa syntyy uusia aivosoluja ja hermoyhteyksiä eri aivosolujen välille • Harjoittelu vahvistaa hermoreittiä • Hermopunokset muodostavat hermoverkkoja • Aluksi harva • Hienomotoriikassa tiheä • Jokaisen oppijan hermosto ”oman näköinen”

4. Mikä tällä hetkellä in? • Epävakaalla alustalla voimaharjoittelu • Tasapainon kehittäminen • Havaintomotoriikka-harjoittelu • Ajoituksen, rytmin harjoittelu

5. Taitojen oppimisen tunnuspiirteitä • Oppiminen • on yksilöllistä • edellyttää aktiivisuutta oppijalta • etenee vaiheittain • rakentuu aikaisemmin opitulle • ottaa aikansa • on osin tiedostettua, osin tiedostamatonta

6. Jokainen yksilö oppii parhaiten omalla tavallaan • Oppimiskanavat • Visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen • Oppimistyylit • Aktiivinen/reflektiivinen • Järkeilevä/intuitiivinen • Visuaalinen/verbaalinen • Sekventiaalinen/globaali • www.engr.ncsu.edu/learningstyles/ilsweb.html • Oppimisnopeus

7. Oppiminen edellyttää aktiivisuutta • Oppimisen eteen pitää tehdä työtä • Valmentajan tehtävä asettaa jokaiselle sopivan kokoiset haasteet • Tarkkuus • Nopeus • Muuttuvat olosuhteet

8. Taidon oppimisen vaiheet (Fitts & Posner 1967) • Kognitiivinen l. alkuvaihe • Taito yritetään ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutena • 2. Assosiaatio l. välivaihe • Taitoa harjoitellaan kovasti, joka sitoo havaintotoiminnat • Automaatio l . lopullinen vaihe • Taidosta on tullut kokonaisuus, jolloin havaintotoiminnot vapautuvat ympäristön seuraamiseen

9. Oppiminen etenee vaiheittain • Kognitiivinen vaihe • Assosiatiivinen vaihe • Automaatiotaso • ”en tiedä, että en osaa” • ”tiedän, että en osaa” • ”tiedän, että osaan” • ”en tiedä, että osaan”

10. Oppiminen rakentuu aikaisemmin opitulle • Laaja liikevarasto tehostaa ja helpottaa oppimista • Taidot muodostavan hierarkian, perustaidot ennen lajitaitoja • Liikekehittely osa- ja/tai/vai kokonaismenetelmällä?

11. Taidon oppimisen alkuvaihe • Yritys hahmottaa opeteltava tehtävä kokonaisuutena • Liikkeiden säätely tietoista, ääneen puhuminen • Tarkkaavaisuus myös epäoleellisissa kohteissa

12. Harjoitteluvaihe • Käsitys taidosta on jo muodostunut • Runsas harjoittelu • Havainnoinnin kohde aikaisempaa oleellisissa kohteissa • Nopeampi havainnointi • Saattaa kestää jopa vuosikymmeniä

13. Taidon oppimisen vaiheet • Oppiminen/opettaminen harjoitteluvaiheessa: • Harjoitteluun lisätään taitoelementtejä • Valmentajan pitää kuitenkin tiedostaa, mikä punaisena lankana taidossa!!! • Harjoittelussa paljon toistoja • Harjoittelu yksilöllistä ja eriytettyä • Vaihtelua lisätään harjoittelussa

14. Automaatiovaihe • Helppo, sujuva suoritus • Hidasta liikettä pystytään korjaamaan liikkeen aikana • Tiedostamaton suoritus • Taloudellinen suoritus • Taitavat ”näkevät vähemmällä enemmän”

15. Taidon oppimisen vaiheet • Oppiminen/opettaminen automaatiovaiheessa: • Ympäristön ja tehtävän muokkaamista • Satunnais- ja muuttuvissa olosuhteissa harjoittelua • Ideomotorinen harjoittelua • Kehon sisäisen palautteen tarkka analysointia • Osaharjoitteilla aiempaa suurempi rooli • Automaatiovaihe ei pääty koskaan!!!

16. Hyvä vai huono malli? • Oppimisen alkuvaiheessa taitavan suorittajan näyttämä malli antaa hyvän mielikuvan harjoiteltavasta taidosta. • Oppimisen edetessä hyvän mallin seuraaminen johtaa matkimiseen ja seurauksena saattaa olla ei-optimaalinen suoritustekniikka. Sami Kalaja

17. Observoimalla ja opettamalla oppiminen • Muiden oppimisen seuraaminen on hyvä tapa oppia itse • Parhaiten asian oppii opettamalla sen muille • Automaattiset korjausreaktiot katsojan päässä

18. Ohjeet • Mielikuvat aina kokonaisia! • Eri aistikanavat • Viive ohjeiden antamisen ja toiminnan alkamisen väliin • Saatujen ohjeiden toistaminen ääneen • Vastaukset vai kysymykset?

19. Palaute • Tieto suorituksesta • Tieto lopputuloksesta • Liian runsas palaute huonompi kuin täydellinen palautteen puute • Liian aikainen palaute häiritsee oppimista • Liian myöhään annetulla palautteella ei ole merkitystä • Vastaukset vai kysymykset?

20. Palaute • ”Enemmän ei ole parempi” • Ohjeet ongelman ratkaisemiseksi • Urheilijan aistimusten ja ajatusten jäsentymisen odotus • Urheilijan oma arvio • Palaute vaikutettavissa oleviin asioihin

21. Palautemalleja • Harveneva palautetaajuus • Yhteenvetopalaute • Kaistaleveyspalaute • Oppijan säätelemä palaute • Oppijan oma arviointi

22. Taitojen oppimisen tiedostamattomuus • Oppimisprosessi käynnistyy tiedostamattomissa aivojen osissa • ”Pyrimme saavuttamaan onnistumisia ja toisaalta välttämään epäonnistumisia” (Atkinson, 1964) • Eksplisiittinen/implisiittinen oppiminen • Piilo-opetussuunnitelma? • Taitorefleksit

23. Keskushermoston toiminta 1. Motivaatio- ja toiminnan suuntaamisyksikkö (tunneaivot) 2. Havaintoyksikkö (aistit) 3. Toiminnan suunnitteluyksikkö (limbinen alue, aivokuori) 4. Tuotosprosessori (aivokuoren motorinen alue, pikkuaivot) 5. Toteutusyksikkö (hermolihasjärjestelmä)

24. Tiedostettu ja tiedostamaton oppiminen Luis Suarezin tarina jalkapallon MM-kisoissa 2006 ”herrat, nyt on aika tappaa lehmät…” Aakkosten luetteleminen ja puttaaminen Ikääntymiseen viittaavat sanat Jalkapallomaalivahdin sijoittuminen

25. Mielikuvat ovat vahvoja ”piparit ylähyllyltä” ”hypotenuusaa pitkin lyönti” ”vuorelle kiipeäminen” ”housut jalkaan” ”nuoli” ”kanojen kiinniottaminen”

26. Tarvitseeko aina verbalisoida? Tom Kite & Ben Crenshaw harjoittelivat lobbia bunkkerin takaa nopealle greenille Ohjeena oli kuvitella korkea puu keskelle bunkkeria ja lyödä puun yli Pelaajat kysyivät valmentajalta teknisiä ohjeita ”En tiedä, näytä uudestaan” ”It’s what you just did!”

27. Erilaiset oppimiskulttuurit ”Tarkat lajit (voimistelu, Pilates, tanssi…)” +tietoisuus tekniikasta korkealla tasolla +systemaattinen eteneminen -paralysis by analysis -vaihtelun puute -liikekehittely itsetarkoitus

28. Erilaiset oppimiskulttuurit Kamppailulajit, palloilu, uinti… +runsaasti tekemistä, learning by doing +historian saatossa vakiintuneet tekniikat -yksilöllisyyden puute -vaihtelu vähäistä

29. Erilaiset oppimiskulttuurit ”Elämyslajit (lumilautailu, skeittaus, parkour, bmx…)” +vertaisvalmennus +pihapelikulttuuri -vertaisvalmentajan kompetenssi -rajoittavien tekijöiden kehittäminen

30. Erilaiset oppimiskulttuurit ”Älylajit (shakki, suunnistus)” + korkea ajattelun aste + suoritusten tarkka analysointi jälkikäteen - intuition hyödyntämättä jättäminen

31. Tarkkaavaisuus • Tarkkaavaisuus tarkoittaa ”tietoisuutta ja sen kohdentamista tiettyyn kohteeseen” (Nideffer & Sagal, 2001) • Kapea/laaja • Sisäinen/ulkoinen kohde • -Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa? • Valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa, että ”yksilö valitsee ärsykkeitä keskushermoston tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella” • Tietoinen/tiedostamaton tarkkaavaisuus

32. Muisti • Sensorinen/lyhytkestoinen/pitkäkestoinen muisti • Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti rajoittavana tekijänä liikuntataitoa oppimisessa • Positiiviset kokemukset painuvat helpommin pitkäkestoiseen muistiin • Mielekkyys harjoittelua kohtaan oleellista • -Konkreettisuus & yhdistäminen aiemmin osattuun • Avoimet ja suljetut taidot ja muisti? • Liikkeen loppupiste ja muisti?

33. Rusinat pullasta, eri lajien oppimiskulttuurien parhaat puolet Paljon tekemistä Houkutteleva ympäristö Riittävä tietoisuus ennen ja jälkeen suorituksen Itsenäiseen toimintaan kykenevä urheilija …

34. ”Täydellinen valmennuskulttuuri” • Urheilija keskiössä!!! • Tilaa oppimiselle • Pitävä perusta – luova huippusuoritus • Urheilijoilla vahva teoriaosaaminen • Myös tiedostamattoman oppimisen hyödyntäminen • Oppimiskykyiset ja –haluiset urheilijat

35. Kiitokset mielenkiinnosta

36. Miten havaintotoimintoja voidaan huomioida taitojen opettamisessa? • Tiedosta taidon havaintoon liittyvät vaatimukset: esim ydinasia, helpottaminen, vaikeuttaminen • Oman taitotason mukaista harjoitusta eriyttäminen • Konkreettisen ja virikkeellisen harjoitteluympäristön luomista • Yhdessä tekemistä • Apuvälineiden ja sovellettujen välineiden käyttöä havaintojen ohjaamisessa • Varsinkin alkuvaiheessa kokonaisharjoittelua • Pidemmällä oleville erityisiä interventioita

37. Havaintotoiminnat ja näkyvät liikkeet ovat ihmisen liikkumisessa käsi kädessä • Havaintotoimintoja ja liikettä ei voida erottaa toisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja rinnakkaisiin aivomekanismeihin • Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle • Eri aistikanavat mukana prosessissa • -näkö • -kinestesia • -kuulo

38. Miten valmentajana huomioit oppimisen tiedostamattomuuden??? • Konkreettisia, virikkeellisiä ja vaihtelevia harjoitusympäristöjä luomalla • Taitojen opettaminen harjoitteluympäristöjen muokkaamisen kautta • Sisäistä motivaatiota tukevan ilmapiirin luominen: autonomia, pätevyys, yhteenkuuluvuus • Oppijan motiivin sisällyttäminen harjoitteisiin • Instruktiot, demonstraatiot ja palautteet kehon ulkopuolelle

39. Miten tiedollisia (ongelmanratkaisu) tekijöitä voidaan huomioida taitojen opettamisessa? • Kokonaisharjoittelua • Reaalitilanteiden mukaisia harjoitteita • Tekniikoiden ja taktiikan yhdistämistä • Tarkkaavaisuuden fokusointia ulkoisiin kohteisiin • Videoiden käyttöä instruktioissa ja palautteissa • Satunnais/muuttuvaa harjoittelua • Ei ”valmista” palautetta, vaan kyselemistä • Pidemmälle ehtineille vaikeutettuja instruktioita • Kaiken kaikkiaan oppijan oman ajattelun stimulointia

40. Päätöksenteko oppimisprosessissa Havainto Päätöksenteko Toiminta