Download
suomen kielen taitojen arviointi n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Suomen kielen taitojen arviointi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Suomen kielen taitojen arviointi

Suomen kielen taitojen arviointi

180 Views Download Presentation
Download Presentation

Suomen kielen taitojen arviointi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Suomen kielen taitojen arviointi perusopetuksen suomi toisena kielenä –opetuksessa Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  2. Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi eri oppiaineissa • Oppilaan tausta ja kehittyvä kielitaito on otettava huomioon arvioinnissa. • Käytetään monipuolisia ja joustavia arviointimenetelmiä. • Sanallinen arviointi on mahdollinen koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. LINKKI: Maahanmuuttajien arvioinnista (Moped) Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  3. Suomi toisena kielenä = S2 • S2 on yksi yhdestätoista äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärästä. • Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Oppimäärästä päättävät suomea opettavat opettajat. LINKKI: OPS (Oph) Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  4. Suomi toisena kielenä • Opetussuunnitelman perusteissa S2-oppimäärä vastaa viikkotunneiltaan suomi äidinkielenä –oppimäärää. • Suomen kieli on samanaikaisesti sekä oppimisen kohde että väline. Oppilaat joutuvat oppimaan kieltä ja oppiaineiden sisältöjä yhtä aikaa. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  5. Suomi toisena kielenä -opetus • Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei ikä eikä luokka-aste, jolla hän opiskelee. • Jos S2-oppilas on suomi äidinkielenä –tunneilla, on hänen opetustaan eriytettävä. • Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. LINKKI: Suomi toisena kielenä (Moped) Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  6. Arvioinnin lähtökohtia • Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen, huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei. • Arviointi perustuu annettuihin näyttöihin eikä oletettuun osaamiseen (esim. sujuvalta kuulostava puhe). Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  7. Mitä arvioidaan ja miten? • Arvioidaan sekä edistymistä että kielitaitoa. Kielitaidon lisäksi arvioidaan kulttuuri- ja kielenopiskelutaitoja. • Työskentelyä arvioidaan, kuten muissakin oppiaineissa. • Arviointipalautteen tulee olla riittävää ja monipuolista. • Annetaan realistinen kuva osaamisesta. (Oppilaan, huoltajan ja opettajan käsitykset hyvästä kielitaidosta saattavat olla hyvin erilaiset.) Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  8. Välineitä arviointiin • Oppilas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voi osallistua äidinkielen ylioppilaskokeen sijaan suomi toisena kielenä –kokeeseen. • Perusopetuksen päättöarvioinnin tueksi on Äidinkielen opettajain liiton julkaisema suomi toisena kielenä –päättökoe. • Perusopetusikäisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon tason kartoituksen ja kehityksen seurantaan on Kike eli Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä –opetukseen. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  9. Arviointikriteerit • Yleiseurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston (2001) julkaisema asiakirja, jossa määritellään yhteiset lähtökohdat eurooppalaiselle kielten opetukselle ja arvioinnille. • Viitekehykseen sisältyy kielitaidon tasojen kuvausasteikko, jonka suomalainen sovellus on opetussuunnitelman perusteiden liitteenä. Sovellusta käytetään kielten opetuksen tavoitteiden asettelun, arvioinnin ja itsearvioinnin välineenä. LINKKI: Kielitaidon taitotasot (Moped) Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  10. Päättöarviointi • Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty hyvän osaamisen taso 9. vuosiluokalle (kuvausasteikon taso B1.1 – B1.2). • Arvioinnin ongelmana on esimerkiksi se, että kesken perusopetuksen Suomeen tullut oppilas ei ehdi opiskella koko perusopetuksen oppimäärää. Kielitaidon taso päättövaiheessa jää tällöin ehkä hyvästä edistymisestä huolimatta paljon alle hyvän osaamisen tason. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  11. Kielitaidon osa-alueet • Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaito jaetaan neljään osa-alueeseen: kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. • Omiksi osa-alueikseen voidaan lisäksi erottaa kielitieto ja sanasto. • Seuraavassa tarkastellaan erikseen kaikkia kuutta osa-aluetta. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  12. Kuullun ymmärtäminen • Kuullun ymmärtäminen edellyttää useita samanaikaisia prosesseja: • puheen erottaminen taustaäänistä • puhevirran jakaminen osasiin • lausumien tulkitseminen kieliopillisen rakenteen avulla • lauseiden liittäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  13. Kuullun ymmärtäminen • Kuulijalla voi olla erilaisia rooleja: • aktiivinen osallistuja • vuorollaan puhuja • puhuteltava • kuulijakunnan jäsen • ulkopuolinen seuraaja Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  14. Kuullun ymmärtämisen arviointi • Kuulijalta edellytetään monia taitoja, joita voidaan erikseen arvioida. Kuulijan tulee • ymmärtää puheen pääajatus. • ymmärtää yksityiskohtia. • tuntea sanastoa. • osata tehdä johtopäätöksiä. • ymmärtää puhujan tarkoitus. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  15. Puhuminen • Puhutussa kielessä sanoma ilmaistaan yleensä lyhyemmin kuin kirjoitetussa kielessä. Muita puhutun kielen ominaispiirteitä ovat • dialogisuus • tilannesidonnaisuus • runsas pronominien käyttö • paralingvistiset keinot (äänen käyttö) • oheisviestintä Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  16. Puhuminen • Sujuva puhe • tuotetaan helposti. • sisältää tilanteeseen ja aihepiiriin sopivaa sanastoa. • on kieliopillisesti melko virheetöntä. • mahdollistaa tehokkaan kommunikoinnin. • on ymmärrettävää ja katkeamatonta. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  17. Puhuminen • Suullisen kielitaidon yhteydessä puhutaan kommunikatiivisesta kompetenssista eli viestinnässä tarvittavasta tietojen ja taitojen järjestelmästä. Kommunikatiivinen kompetenssi Kieliopillinen kompetenssi Sosiolingvistinen kompetenssi Strateginen kompetenssi Kommunikatiivisen kompetenssin osa-alueet Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  18. Puhumisen arviointi • Suullisen kielitaidon arviointi on yleensä testaajan vaikutelmaan perustuvaa eli laadullista arviointia. Usein se on myös kriteeriviitteistä, jolloin suoritusta verrataan ulkopuoliseen kriteeriin (esim. yleiseurooppalainen taitotasokuvaus). LINKKI: Kielitaidon taitotasot (Moped) Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  19. Puhumisen arviointi • Holistinen arviointitapa: suullista kielitaitoa arvioidaan kokonaisuutena intuitiivisesti. • Analyyttinen arviointitapa: esim. sujuvuutta, sanastoa, lauserakenteita ja viestin ymmärrettävyyttä arvioidaan erillisinä. • Edellisten yhdistelmä Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  20. Luetun ymmärtäminen • Tekstin merkitys rakentuu yksilön ja ympäröivän kulttuurin vuorovaikutuksessa. • Lukijan tulkintaan vaikuttavat paitsi yksilölliset myös kontekstiin, lukutilanteeseen, ympäristöön, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kulttuuriin ja tavoitteisiin liittyvät odotukset, arvostukset, tiedot, kokemukset ja pyrkimykset. • Yksittäinen luetun ymmärtämistä selkeästi selittävä tekijä on sanavaraston laajuus. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  21. Luetun ymmärtäminen • Hyvä lukutaito on teknisesti hallittua, sujuvaa, nopeaa, monipuolista ja joustavaa. • Hyvä lukutaito toimii kontekstissaan eli lukijan lukutapa vaihtelee lukemisen tarkoituksen ja tilanteen mukaan. • Mekaaninen lukutaito ei välttämättä kerro luetun ymmärtämisestä. • Tilanne on vaikea silloin, jos oppilas ei hallitse millään kielellä lukemisen strategiaa ja jos hänen käsitevarastonsa on lisäksi heikko. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  22. Luetun ymmärtämisen arviointi • Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: • pääasioiden ymmärtäminen • kyky saada tietoa rajatusta asiasta • yksityiskohtainen ymmärtäminen • johtopäätösten teko Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  23. Luetun ymmärtämisen arviointi • Koska toisen kielen oppijan tavoitteena on sekä toimiva kaksikielisyys ettäsamanaikaisesti suomi toisena kielenä -opinnoissa menestyminen, on luetun ymmärtämistä mitattaessa aiheellista miettiä sekä tekstin että tehtävien laatua. • Kielenoppijan tulisi lukea erilaisia tekstejä: asiatekstejä, narratiivisia tekstejä, aikatauluja, käyttöohjeita, lehtiä, reseptejä jne. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  24. Luetun ymmärtämisen arviointi • Vaikka monivalintatehtävät ovat nopeita teettää ja korjata, ne eivät välttämättä mittaa osittaista ymmärtämistä. • Osittaista ymmärtämistä on tärkeää mitata vaihtelevin tehtävätyypein silloin, kun halutaan tarkemmin eritellä oppilaan luetun ymmärtämistä. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  25. Kirjoittaminen • Kirjoittamista voidaan ajatella joko pelkkänä mekaanisena taitona tai sitten luovana tuottamisprosessina. • Mekaaniseen kirjoittamiseen vaikuttavat sekä auditiivinen erottelukyky että visuaalinen erottelu- ja hahmotuskyky. • Vaativimmillaan kirjoituksen tärkein tehtävä on ajatusten muuttaminen kirjoitettuun muotoon. • Kirjoittaminen ei ole pelkästään kognitiivinen tuottamisprosessi, vaan se on myös sosiaalinen ja informatiivinen tapahtuma. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  26. Kirjoittaminen • Mekaanista kirjoittamista voidaan mitata esimerkiksi kirjain-, sana- ja lausesaneluin sekä jäljentämiskirjoittamisella. • Tekstin tuottamista kannattaa harjoitella kirjoittamalla mahdollisimman monenlaisia tekstejä: omia tarinoita, asiatekstejä (esim. tiivistelmiä, mielipidekirjoituksia, hakemuksia), muistilappuja, teksti- ja sähköpostiviestejä jne. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  27. Kirjoittamisen arviointi • Luovan tuottamisen pääpaino on tekstin kompleksisuudessa, ei virheettömässä oikeinkirjoituksessa. Arviointikriteereinä käytetään tekstin kompleksisuutta, loogisuutta, kekseliäisyyttä ja mielikuvituksellisuutta. • Edistyneempien oppijoiden arvioinnissa myös rakenne, sanojen valinta, sanavaraston rikkaus ja oikeakielisyys ovat huomion kohteena. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  28. Kielitieto • Kielen osa-alueet liittyvät toisiinsa kieliopin välityksellä. • Rakenteiden hallinta on olennainen osa kielen oppimista, opettamista ja arviointia. • Selvitetään, mitä rakenteen osia oppilas jo hallitsee ja mitkä vaativat lisäopetusta. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  29. Kielitiedon arviointi • Kun arvioidaan kielitiedon hallintaa, on hyvä muistaa, että tärkeämpää kuitenkin on kielitaito. • Usein perinteinen kielitiedon koe mittaa hyvin rajallisesti kielitaitoa. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  30. Sanasto • Sanaston opetus jää helposti muiden osa-alueiden varjoon. Siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. • Mitä sanalla tarkoitetaan? Kuuluvatko sanaston hallintaan esim. taivutus, adjektiivien vertailuasteet tai homonyymisten sanojen eri merkitysten tunteminen? On vaikea määritellä, milloin sana on opittu. • Kirjakielessä on lähes 215 000 sanaa, joista vajaat kaksi kolmasosaa yhdyssanoja. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  31. Sanasto • Kielen sanamäärää jäsentävät mm.johtamisenja yhdistämisen periaatteet sekäsemanttinen ryhmittyminen. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  32. Sanasto • Pelkkä sanojen tai rakenteen ymmärtäminen ei takaa tekstin ymmärtämistä. Jos asia- ja tilanneyhteys on vieras, voi puheen ja tekstin sisältö jäädä avautumatta. • Sanojen kaikenlainen ryhmittely edesauttaa oppimista. • Miltä suomen kielen sanat voivat näyttää? Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  33. Sanaston arviointi • Tärkeä huomio sanastoa testattaessa on, että kielenoppijalla on hallussaan eriasteisia sanoja. • Osa sanoista on käytössä aktiivisesti, osan kielenoppija vain tunnistaa. Lisäksi merkitys voidaan ymmärtää tekstin tai puheen keskellä. • Taitava oppija voi kielen systeemistä hankkimansa tiedon perusteella päätellä ennestään tuntemattoman sanan merkityksen tekstin tai puheen keskellä. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  34. Lopuksi • Oppilaan taitotaso voidaan määrittää lopullisesti vasta hänen tuotoksensa perusteella. • Kielitaitoprofiili eli oppilaan osaaminen kielen eri osa-alueilla voi olla hyvin epätasainen. • Kielitaitoprofiili on tärkeä, kun laaditaan oppimissuunnitelma. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007

  35. Kirjallisuutta • Kike. Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä –opetukseen (toim. Leena Nissilä), Opetushallitus 2005. ISBN 952-13-2579-8. • Nissilä, L.; Martin, M.; Vaarala, H.; Kuukka, I. 2006: Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä –opetukseen. Opetushallitus 2006. ISBN 952-13-2691-3. Johanna Järvinen & Ulla Tarmi 2007