1 / 24

Prof. Seppo Hentilä

Prof. Seppo Hentilä Saksan nykyinen viisipuoluejärjestelmä Miten se toimii liitto- ja osavaltiotasolla? Tuusulanjärven Suomi-Saksa Yhdistys Järvenpää -talo 29.3.2011 klo 18.00. Saksan osavaltiot - Länder. Baden-Württemberg Baijeri Berliini Brandenburg Bremen Hampuri Hessen

talen
Download Presentation

Prof. Seppo Hentilä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Prof. Seppo Hentilä Saksan nykyinen viisipuoluejärjestelmä Miten se toimii liitto- ja osavaltiotasolla? Tuusulanjärven Suomi-Saksa Yhdistys Järvenpää -talo 29.3.2011 klo 18.00

  2. Saksan osavaltiot - Länder • Baden-Württemberg • Baijeri • Berliini • Brandenburg • Bremen • Hampuri • Hessen • Mecklenburg-Vorpommern • Niedersachsen • Nordrhein-Westfalen • Rheinland-Pfalz • Saarland • Sachsen • Sachsen-Anhalt • Schleswig-Holstein • Thüringen

  3. Federalismi – Saksan hallinnon ja politiikan riemu ja riesa Saksalle ominainen järjestelmä - tuhatvuotiset historialliset perinteet Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta 800-luvulta 1800-luvun alkuun Käsitti jopa 300 eri valtiota, ruhtinaskuntaa ja kaupunkivaltiota, joiden hallitsijat olivat yhtäältä keisarin ja toisaalta Rooman paavin alaisia Napoleon vähensi 1806 valtioiden määrän noin 30:een (Rheinbund) Vaikka Saksa yhdistyi 1871 keisarikunnaksi, osavaltiot säilyivät valtaosin itsenäisinä; yhteistä oli oikeastaan vain hallitsija ja ulkopolitiikka

  4. Adolf Hitlerkään ei lakkauttanut federalismia vaikka muutoin keskittikin kaiken vallan itselleen ja puolueelleen Toisen maailmansodan tuloksena jaettu Saksa säilyi Saksan liittotasavallan osalta federalistisena voittajavaltojen nimenomaisesta tahdosta – Saksaan ei saanut syntyä yhtä valtakeskusta; Länsi-Saksaan muodostettiin 11 osavaltiota, jotka saivat laajat sisäpoliittiset valtaoikeudet Pääkaupungiksi määrättiin Saksan oloissa pikkuruinen Bonn DDR on tähän mennessä ainoa Saksa, joka on lakkauttanut historialliset maat ”Länder”; niiden tilalle pienempiä piirikuntia (Bezirk) Yksipuoluejärjestelmässä valta oli tiukasti hallitsevan puolueen SED:n keskuskomitean ja politbyroon käsissä

  5. Länsivallat suosivat federalismia estääkseen Saksan keskusvallan vahvistumisen Siksi koko hallintojärjestelmän painopisteen oli oltava paikallistasolla Keskusvallan tehtävänä oli lähinnä taloudellisten ja muiden erojen tasoittaminen Valtionpäämies ja ulko- ja puolustuspolitiikka liittovaltiolle ”Maista” (Länder) eli osavaltioista tuli kaiken sisäpoliittisen toiminnan moottoreita Yksi Saksan federalismin näkyvimmistä piirteistä on se, että kaikilla osavaltioilla – myös Berliinillä – on edustusto pääkaupungissa Berliinissä – ja sen lisäksi tietenkin Brysselissä (esim. Baijerin edustustossa Berliinissä on yli sata työntekijää, eli noin viisi kertaa enemmän kuin Suomen edustustossa)

  6. Esimerkiksi osavaltioiden kulttuuriautonomia tarkoitta yhä sitä, että koko koulutusjärjestelmästä päiväkodeista yliopistoihin vastaavat alueellaan osavaltiot Siksi koulujen opetusohjelmat ja oppimateriaalit poikkeavat eri osavaltioissa niin suuresti toisistaan, että esim. Hampurista Müncheniin – ja tietysti päinvastoin – muuttavat lapset joutuvat usein suorittamaan koulukursseja uudelleen tai vähintään täydentämään niitä Saksan yliopistoille Euroopan unionin toimeenpanema yliopistoreformi 2008, ns. Bolognan prosessi, oli erittäin kova pala – ensi kertaa yliopistot joutuivat vertaamaan tarjoamaansa opetusta koko valtakunnan tasolla

  7. Bundesrat - Liittoneuvosto Bundestag - Liittopäivät

  8. Bundesrat on Saksanliittotasavallanparlamentinylähuone, jonkatehtävänä on liittopäivienhyväksymienlakienvahvistaminen Bundesratissa on 69 jäsentä Jedes Land hat mindestens drei Stimmen Länder mit mehr als zwei Millionen Einwohnern haben vier Stimmen Länder mit mehr als sechs Millionen Einwohnern haben fünf Stimmen Länder mit mehr als sieben Millionen Einwohnern haben sechs Stimmen Osavaltiotsaavatsiisedustajialiittoneuvostoonasukasluvunmukaan ja paikatjaetaanosavaltioidenhallituspuolueidenpaikkojenmukaan; siksiosavaltiovaalitmuuttavatliittoneuvostonvoimasuhteita

  9. Vaikka osavaltioiden vaalikausi on nykyään viisi vuotta, osavaltioita on kuitenkin 16, ja aika ajoin niiden hallitukset menettävät luottamuksensa ja on järjestettävä uudet vaalit Esimerkiksi kuluvana vuonna pidetään vaalit kuudessa eri osavaltiossa Takavuosina tilanne oli politiikan toimivuuden kannalta melko helppo, kun Saksassa oli vain kolme valtakunnallisen tason puoluetta, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta miehittivät myös osavaltioiden parlamentit Saksa oli tyypillinen kaksipuoluejärjestelmä, jossa vaalien voittaja muodosti hallituksen; kaksi suurta olivat kristillisdemokraatit CDU/CSU ja sosiaalidemokraatit SPD; vapailla demokraateilla FDP:llä oli vaa‘ankielen asema Tosin vuosina 1966-1969 Saksan liittotasavallassa kokeiltiin ns. suurta koalitiota eli CDU/CSU:n ja SPD:n yhteishallitusta

  10. Christlich-Demokratische Union CDU (Baijerissa sisarpuolue Christlich-Soziale Union CSU), per. Toisen maailmansodan jälkeen perinteisten katolisten (Zentrum) puolueiden tradition pohjalta Sozialdemokratische Partei Deutschlands SPD per. 1863 Freie Demokratische Partei FDP, vapaat demokraatit per. toisen maailmansodan jälkeen perinteiste liberaalipuolueiden tradition pohjalta Sakssan vaalijärjestelmässä olevan viiden (5) prosentin äänikynnyksen uskottiin estävän puoluekentän sirpaloitumista

  11. Tilanne muuttui: 1980-luvulla syntyi Länsi-Saksan ympäristöliikkeestä vihreä puolue, Die Grünen, joka sai vähitellen muutamia edustajiaan osavaltioiden parlamentteihin Vihreiden läpimurto liittopäiville tapahtui 1983; Joschka Fischer ministerinä Hessenissä Berliinin muurin murtumisen jälkeen 1990 Vihreät solmivat liiton DDR:n demokraattisen vallankumouksen aktivistien kanssa – liittopäivillä ryhmä otti viralliseksi nimekseen Bündnis90/ Die Grünen Entisen DDR:n alueelle muodostetuissa ns. viidessä uudessa osavaltiossa vanhoista puolueista menestyi selvästi parhaiten CDU; sosialidemokraattien menestys jäi yllättäen selvästi heikommaksi Berliiniä ja Brandenburgia lukuun ottamatta FDP ja Vihreät eivät vieläkään ole saaneet jalansijaa idästä

  12. Entisen DDR:n alueella, erityisesti Itä-Berliinissä ja muissa idän kaupungeissa suurimman puolueen aseman saavutti vuoden 1990 jälkeen Partei des Demokratischen Sozialismus PDS, joka oli perustettu DDR:n entisen valtapuolueen SED:n raunioille, puolueen johtava hahmo Gregor Gysi 2000-luvun alussa PDS sai yllättäen lännestä liittolaisen, kun osa SPD:n politiikkaan kyllästynyttä ay-väkeä jätti SPD:n entisen puheenjohtajan Oskar Lafontainen johdolla sosialidemokraatit ja perusti vasemmistopuolueen nimeltä Wahlalternative fur Soziale Gerechtigkeit WASG Vuonna 2007 PDS ja WASG yhdistyivät puolueeksi nimeltä Die Linke – sen jälkeen puolue rynni valtakunnan politiikkaan 10-12 prosenttiyksikön kannatuksella ja ylitti myös useissa lännen osavaltioissa viiden prosentin äänikynnyksen (poikkeuksia Baijeri, Baden-Württemberg, Rheinland-Pfalz) Die Linkeä ovat kiusanneet jatkuvat Stasi-skandaalit

  13. Saksan poliittinen ”värioppi” – nykyinen viisipuoluejärjestelmä Schwarz/ CDU/CSU Rot/ SPD Gelb/ FDP ”Rot”/ Die Linke Grün/ B90 - Die Grünen

  14. Sachsen-Anhalt

  15. Baijerin maapäivillä FW, Freie Wähler, 10 prosentin kannatus, 21 paikkaa

  16. Baden-Württemberg 28.3.2011 Winfried Kretschmannista tulee Saksan ensimmäinen ”vihreä” pääministeri; hallituskumppaniksi SPD

  17. Rheinland-Pfalz 29.3.2011 Menetyksistä huolimatta SPD:n Kurt Beck jatkaa pääministerinä jo viidennelle kaudelle; vihreät nousevat hallituskumppaniksi

  18. Hallituskoalitiot Saksan osavaltioissa Rhl-Pfalz SPD+Grüne Baden-Württ Grüne+SPD

  19. Baden-Württemberg Vihreät - SPD • Baijeri CSU/CDU - FDP • Berliini SPD - Linke • Brandenburg SPD - Linke • Bremen SPD - Vihreät • Hampuri SPD (yksin) • Hessen CDU - FDP • Mecklenburg-Vorpommern SPD - CDU • Niedersachsen CDU - FDP • Nordrhein-Westfalen SPD - Vihreät • Rheinland-Pfalz SPD - Vihreät • Saarland CDU - FDP - Vihreät • Sachsen CDU - FDP • Sachsen-Anhalt CDU - SPD • Schleswig-Holstein CDU - FDP • Thüringen CDU - SPD • CDU (8) – SPD (10) - Vihreät (5) – FDP (6) - Linke (2)

  20. Paikkajakaumat Saksan maapäivillä – huom Rhl-Pfalz ja Baden-Württ muuttuivat 29.3.2011

  21. Hallituskoalitiot Saksan maapäivillä

  22. Viime sunnuntain vaalien vaikutukset Saksan hallituspolitiikkaan • Ydinvoima joutuu pitkäksi ajaksi jäähylle Saksan energiapolitiikan vaihtoehtona • Merkelin hallituksen tuki liittoneuvostossa kaventuu • Merkelin hallituskoalition pienempi osapuoli FDP joutuu tekemään huomattavia henkilövaihdoksia: • B-W:n pääministeri ja CDU-johtaja Stefan Meppus erosi jo • Lähdes varmaa on, että B-W:tä Merkelin hallituksessa edustava talous- ja teknologiaministeri Rainer Brüderle joutuu eroamaan • - Saksan ulkoministeri ja FDP:n puheenjohtaja Guido Westerwelle saa varmasti haastajia ensi toukokuussa pidettävässä puoluekokouksessa

More Related