1 / 31

Teollisuuden sähköverkko

110 kV. Esimerkki suuren teollisuuslaitoksen. sähköjakeluverkosta. Muuntaja. 10 kV tai 6 kV. Erotin. Katkaisija. Erotin. G. M. Kuristin. Moottori. Gen 1. 690V. 400 V. 3 kV. M. M. M. 400V. 690V. 690V. 690V. 690V. 690V. 400 V. 690V. 690V. 690V. Moottorikeskus. 690V.

suzy
Download Presentation

Teollisuuden sähköverkko

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 110 kV Esimerkki suuren teollisuuslaitoksen sähköjakeluverkosta Muuntaja 10 kV tai 6 kV Erotin Katkaisija Erotin G M Kuristin Moottori Gen 1 690V 400 V 3 kV M M M 400V 690V 690V 690V 690V 690V 400 V 690V 690V 690V Moottorikeskus 690V 690V 690V 690V 400 V f1 f2 Ohjattu tasasuuntaaja Turvakytkin M M M M M Tasavirtakäyttöjä Oikosulkumoottorikäyttöjä 1 Teollisuuden sähköverkko 2 2 10 Keskijännitekojeisto Oikosulkuvirran rajoitus keskijännitteellä 690 V:n kojeisto Oikosulkusuojaus Kontaktori Ylikuormitussuojaus Integroidut komponentit Taajuusmuuttaja Loistehon kompensointi Yliaaltojen suodatus Virtayliaallot Jänniteyliaallot 3 12 7 4 11 5 11 8 6 9 10

  2. Keskijännitekojeisto Tyypilliset nimellisjännitteet: • 20 kV, jos ei keski-jännitemoottoreita tai generaattoreita • 10 kV ja 6 kV, jos myös moottoreita tai generaattoreita keskijännitteellä • 3 kV esimerkiksi pienet moottorikes-kukset • Suojaus • Katkaisija 1 2 1 2

  3. Johtolähdön suojaus • Tyypillisesti numeerinen suojarele • Suojausfunktiot esimerkiksi: • Ylivirtasuojaus • Suunnattu maasulkusuojaus 1 1 2 2

  4. Ylivirtasuojaus t Asettelut: • Alempi porras I>,t> • Vakioaikahidasteinen • Käänteisaikatoimin-toinen • Ylempi porras I>>, t>> • Tavallisesti vakioaikahidasteinen • Joskus myös kolmas porras I>>> t> t>> t>>> I I> I>> I>>>

  5. I0 I0 I0 I0 U0 U0 Maasulkusuojaus • Laajat verkot maasta erotettuja • Suunnattu maasulkusuo-jaus esim. I0sinf -karakteristika • Suppeissa verkoissa resistanssin kautta maadoitettu • Hälyttävä U0 suojaus tai suunnattu I0cosf -karakteristika

  6. Keskijännitekatkaisija Tyypillisesti: • Vaunukatkaisija • Katkaisukammiossa tyhjiö tai SF6 kaasu • Ei rajoita oikosulkuvirran huippuarvoa (katso Is-rajoitin )

  7. Oikosulkuvirtojen rajoitus keskijännitteellä Kuristin • Pienentää alakeskusten oikosulkuvirtoja. Sulake • Pienentää myös oikosulkuvirran huippuarvoa. • Ei suurille nimellisvirroille. Is-rajoitin • Pienentää myös oikosulkuvirran huippuarvoa. • Suurille niemellisvirroille. • Toiminta perustuu virran suuruuden ja nousunopeuden perusteella toimivaan räjähdyspanokseen. • Rajoitetaan esimerkiksi muuntajan rinnalle kytketyn generaattorin virtaa (kuvassa i1 ).

  8. 690 V kojeisto Kalustusvaihto- ehdot: • Kiinteä • Ulosotettava • Ulosvedettävä Maadoitustavat: • Resistanssin kautta maadoitettu • Maasta erotettu 1 2

  9. Resistanssin kautta maadoitettu verkko • Maasulku ei aiheuta käyttökeskeytystä => hälyttävä maasulkusuojaus • Vian etsintä lähtökohtaisesti kaapelivirtapihdillä • Vikavirran havaitsemisen parantamiseksi kytketään tähtipistevastuksen rinnalle lisävastus R2

  10. Maasta erotettu verkko • Laite mittaa eristystasoa generoimalla maasta erotettuun verkkoon tiettyä signaalia • Vian paikallistaminen yleensä erillislaitteella

  11. Oikosulkusuojaus • Kytkinvaroke kahvasulakkeilla • Katkaisukyky 100 kA • Paras virranrajoituskyky suurilla oikosulkuvirroilla • Moottorinsuojakytkin • Pienille nimellisvirroille • Katkaisukyky riippuu jännitteestä • Virtaa rajoittava kompaktikatkaisija • Katkaisukyky riippuu jännitteestä • Yleensä sulaketta huonompi virranrajoituskyky suurilla oikosulkuvirroilla • Oikosulkusuojauksen ominaisuuksia kuvaavat: • Virta/aika –ominaiskäyrät • Virran rajoituskäyrät • Läpipääsevän energian rajoituskäyrät ( i2t-käyrät) • Koko suojauksen vaikutus otetaan huomioon koordinaatiotaulukoissa 1 2 3 4

  12. Oikosulkusuojauksen virta/aika-ominaiskäyrät aM-sulake Katkaisija ilman ylikuormitussuojaa

  13. Virran rajoituskäyrät aM-sulake Virtaa rajoittava kompaktikatkaisija

  14. Läpipääsevän energian rajoituskäyrät ( i2t-käyrät) aM-sulake Virtaa rajoittava kompaktikatkaisija

  15. Koordinaatiotaulukot Sovittaa yhteen moottorin, kontaktorin, ylikuormitussuojan, oikosulkusuojan ja usein myös kaapelin.

  16. Kontaktori Sähkömekaaninen kontaktori • Koskettimien käyttöikä n. 1-2 milj. käynnistys/ pysäytys toimintaa • Pieni jännite- ja tehohäviö Puolijohdekontak- tori • Ei kulu • Suuri jännite- ja tehohäviö • Pienehkö nimellisvirta

  17. Ylikuormitussuojaus Lämpörele • Perustuu bi-metallin taipumaan • Avaa ylikuormitustilan-teessa moottorin kon-taktorin ohjauspiirin • Voi sisältyä myös kompaktikatkaisijaan Käämin lämpötilaa mittaavat ylikuormitussuojat • Termistorit • PT-100 anturit Moottorinsuojarele ja älykäs moottorinohjain • Sisältää myös muita vikasuojauksia • Toimii myös ohjaus- ja mittauselimenä 1

  18. Moottorinsuojarele jaälykäs moottorinohjain • Moottorin ohjaus ja valvonta väylän kautta • Ylikuormitussuojaus perustuu mitattujen virtojen avulla laskettuun moottorin lämpenemään • Muita vikasuojauksia esim: maasulkusuojaus, käynnistyksen valvonta, ylivirtasuojaus, vinokuormitussuojaus, alikuormitussuojaus.

  19. Integroidut komponentit • Yhteen kojeeseen integroituna kon-taktoritoiminnon lisäksi oikosul-kusuojaus, yli-kuormitussuojaus, mahdollisesti muita suojauksia sekä väylän kautta tapahtuva ohjaus ja valvonta.

  20. Taajuusmuuttaja • Verkkosuuntaajana yleensä kuusipulssinen diodisuuntaaja • Invertterin ohjattuna komponenttina yleensä IGBT • Suurella kytkentätaajuudella lähes sinimuotoinen moottorivirta • Verkkovirta säröytynyt • Ohjaustavat: • Skalaariohjaus • Vektorisäätö • DTC-säätö 1 2 3

  21. Taajuusmuuttajan skalaariohjaus • Taajuusmuuttajalle annetaan taajuusohje, josta lasketaan jänniteohje nostamalla sitä tavallisesti lineaarisesti nimellisjännitteeseen.

  22. Taajuusmuuttajan vektorisäätö • Staattorivirta jaetaan roottorivuon suhteen avaruusvektorina kahteen komponenttiin id ja iq , joita säädetään erikseen. • Momentti on verrannollinen virtakomponenttien tuloon T=Kt id iq. • Vakiovuoalueella pyritään pitämään vuohon verrannollista komponenttia id vakiona säätämällä jänniteohjeen amplitudia. Momenttiin verrannollinen virtakomponentti iq pyritään pitämään ohjearvossaan säätämällä taajuusohjetta. is Ψr iq id

  23. Taajuusmuuttajan DTC-säätö • Säätö perustuu staattorivuon ohjaamiseen invertterin kytkentäkombinaatioilla siten, että sekä staattorivuo että momentti pysyvät halutun hystereesin sisällä. • Säätö laskee 25 ms välein optimikytkennän, jolla säädetään momenttia ja staattorivuota.

  24. Loistehon kompensointi • Kondensaattoriparistoilla, jos ei tarvetta yliaaltojen suodatukseen tai ei resonanssivaaraa. • Estokelaparistoilla, jos yliaaltojen aiheuttama resonanssivaara. • Imupiireillä, jos tarvetta myös yliaaltojen suodatukseen. 1 2

  25. ind kap Z 50 fr=189 Estokelaparisto • Käytetään loistehon kompensointiin pelkkien kondensaattoreiden sijaan, jos verkossa resonanssivaara. • Käämin ja kondensaattorin muodostama sarjaresonanssipiiri, jonka viritystaajuus on alle verkossa esiintyvien yliaaltotaajuuksien esim. 189 Hz. • Piiri on induktiivinen yli viritystaajuudella eikä voi muodostaa rinnakkais-resonanssia muuntajan kanssa. • Verkon nimellistaajuudella piiri vastaa kondensaat-toria. f/Hz

  26. Sähköverkon resonassitilanne Rinnakkaisresonanssi: • Syöttävän verkon (lähinnä muuntajan) induktanssi ja kompensointikondensaattorin kapasitanssi muodostavat rinnakkaisresonanssin jollakin verkossa esiintyvällä yliaaltotaajuudella. • Aiheuttaa resonanssivirran voimakkaan vahvistumisen muuntajassa ja kondensaattorissa. Seurauksena suuret virta- ja jänniteyliaallot. Sarjaresonanssi: • Yliaaltolähteen ja kondensaattoripariston väliset muuntajat muodostavat sarjaresonanssipiirin kondensaattorien kapasitanssin kanssa. Rinnakkaisresonanssi Sarjaresonanssi

  27. Jännitteet rinnakkaisresonanssissa • Esimerkki vaihejännitteestä ilman kompensointia ja kompensoinnin aiheuttamassa 7. yliaallon resonanssitilanteessa.

  28. Virtayliaallot Esimerkiksi • Erityisesti suuntaajakäyttöjen verkosta ottama virta ei ole sinimuotoista, jolloin se voidaan jakaa perusaaltoon ja yliaaltoihin. • Jos suuntaajan pulssiluku on p, saadaan yliaallon järjestysluvuksi n=p.i+-1, jossa i=1,2,3,… • Täysin tasoittuneella DC-virralla saadaan n:nen yliaallon tehollisarvoksi In=I1/n. • Kokonaisvääristymä:

  29. Yliaaltojen suodatus Keskijänniteimupiiri Pienjänniteimupiiri • Esimerkiksi suuntaajakäyttöjen aiheuttamia virtayliaaltoja suodatetaan • imupiireillä • aktiivisuodattimilla • Imupiiri on sarjaresonanssipiiri, joka on viritetty halutulle yliaaltotaajuudelle • Suuntaaja voidaan käsitellä verkossa perus- ja yliaaltoja generoivana virtalähteenä, jolloin imupiiri muodostaa yliaaltovirralle pieni-impedanssisen virtatien. Tällöin pääosa yliaaltovirrasta sulkeutuu imupiirin eikä syöttävän verkon kautta. 1

  30. Aktiivisuodatin • Invertteritekniikkaan perustuva laite, joka generoi suuntaajan virran yliaallot. Syöttävästä verkosta syötetään vain perusaalto. • Voi kompensoida myös loistehoa.

  31. Jänniteyliaallot Yliaaltovirtojen aiheuttamat jänniteyliaallot: • Kukin yliaaltovirtakomponentti aiheuttaa verkon impedansseissa vastaavan jännitehäviökomponentin. • Jännitteeseen syntyy samat harmooniset yliaallot kuin virroissa. Suuntaajan kommutoinnin aiheuttama jännitteen säröytyminen: • Johtuu suuntaajan toiminnan aiheuttamasta lyhytaikaisesta oikosulusta.

More Related