Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 9-10.11.2006 Holiday Club Caribia, Turku

1. Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät • 9-10.11.2006 Holiday Club Caribia, Turku • Turvallisuusselvitykset ja riskien arviointi • Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely • Leena Ahonen • ylitarkastaja • Turvatekniikan keskus • leena.ahonen@tukes.fi

2. Mikä TUKES ? • Valvontaviranomainen / KTM (+SM, YM, LVM) • Toimialoja: sähkö ja hissit, vaaralliset aineet, painelaitteet, mittalaitteet, jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet • Roolit: valvonta, kehittäminen, viestintä • Laitosten valvontaa (kemikaalit, sähkölaitteistot, kaivokset, maakaasu..) : valvontakäynnit, luvat, turvallisuusselvitykset… • Tuotevalvontaa (sähkölaitteet, ilotulitteet, nestekaasulaitteet, jalometallituotteet,.): markkinavalvontaa • Resurssit: 120 henkilöä, n. 10 milj. euroa

3. TUKESin valvonnassa yhteensä n. 650 kemikaaleja käsittelevää tai varastoivaa laitosta: • Laajamittainen toiminta = mm. • sellu- ja paperiteollisuus + niitä tukeva teollisuus (lipeä, kloraatit, paperikemikaalit,..), • maalitehtaat, elintarviketeollisuus, lääkeaineteollisuus • satamavarastot + muut isot varastot, • voimalaitoksia, pintakäsittelylaitoksia • jne

4. Kemikaalilainsäädäntö • Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 (= kemikaaliturvallisuuslaki) + sen nojalla annetut asetukset, esim. ”teollisuuskemikaaliasetus” 59/1999 • Tavoite: onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen ehkäiseminen • Koskee vaarallisten kemikaalien käsittelyä, varastointia, käyttöä, valmistusta…  tehtaat, varastot, • ei koske satamia, ratapihoja, terminaaleja, jos kemikaalit kuljetusvälineissä

5. KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännön periaatteena on, että vaatimukset suhteutetaan vaaroihin= mitä vaarallisemmat aineet ja mitä suuremmat määrät, sitä enemmän vaatimuksia • Ei kovin yksityiskohtaisia vaatimuksia  tarvitaan tulkintaa • tunnettava toimintaan liittyvät vaarat

6. Mitä vaaraa kemikaaleista voi aiheutua (= mitä pyritään estämään): • Vaarat ainekohtaisia • Tulipalo lämpösäteily  vaaraa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle • Räjähdys painevaikutukset, heitteet  vaaraa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle • Päästö terveysvaara, ympäristövaara, syövyttävyys,..

7. Tulipalo pintakäsittelylaitoksella Altaiden lämmitysvastusten ylikuumenemisen takia

8. Rikkihapposäiliön hajoaminen ja tyhjentyminen + valuminen mereen, kun perustus petti (Kemira Helsingborg)

9. Säiliön painetestaus ilmalla epäonnistui. Testattavaa säiliötä ei eristetty kunnolla putkistosta.. (Brasilia)

10. Palava neste räjähti säiliössä

12. Mitä vaarojen ja riskien arviointeja toiminnanharjoittajalta edellytetään • Lupien (uudet, muutokset) yhteydessä • Tämä koskee kaikkia • Turvallisuusselvitys • Koskee 130 suurinta laitosta • ATEX-säädösten mukaiset arvioinnit , räjähdyssuojausasiakirja • Jos käsitellään palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja tai räjähdysvaarallisia pölyjä (esim . Turve, sokeri, puu,…)

13. Lupahakemuksessa oltava • ”vaarojen ja riskien tunnistamista ja tuotantolaitoksen sijoittamista koskevat selvitykset ” • Toiminnanharjoittajan osoitus, että se valitsee sijoituspaikan, laitteet, rakenteet, jne siten, että onnettomuudet on estetty riittävän luotettavasti •  perustuu onnettomuusmahdollisuuksien tunnistamiseen

14. Lupahakemuksessa esitettävää • Hakemuksessa kuvattava laitoksen sijoittamisen kannalta merkittävimpien onnettomuuksien vaikutukset ympäristössä: kuinka kauas lämpösäteily- ja painevaikutukset voivat ulottua vaarallisina ja kuinka kauas päästöjen terveys- ja ympäristövaara ulottuvat • Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki ”ennalta mahdollisiksi arvioitavat onnettomuudet”  tehtävä tulkintaa, mitkä jätetään huomioimatta • Esim usein kilometrien vaikutusetäisyyksiä, jos lähtökohtana koko säiliön kerralla tapahtuva hajoaminen. Jotta tapausta ei tarvitsisi ottaa huomioon sijoitusmielessä, osoitettava että se ei ole mahdollinen ko. olosuhteissa • Joillekin aineille (palavat nesteet, nestekaasu) suojaetäisyyksiä suoraan asetuksessa.

15. Lupahakemuksessa esitettävää Muut (kuin sijoittamiseen liittyvät) vaarat/riskit: • Kuvattava käytettävät menetelmät eri vaiheissa, esim: • aluksi karkeat arvioinnit: missä suurimmat riskit (ja miten ne poistetaan, esim. vaihtamalla vaarattomampiin kemikaaleihin, helpompiin prosesseihin, pienempiin määriin) • Myöhemmin yksityiskohtaisemmat arvioinnit: tuloksena esim parempia teknisiä toteutuksia, turvajärjestelmiä • Arvioitava myös virhetoimintojen mahdollisuus • Käytettävät menetelmät voi valita itse • Otettava huomioon ihmisiin (omat + ulkopuolella), ympäristöön ja omaisuuteen (erit. ulkopuolella) kohdistuvat vaarat • Kuvattava, miten varmistetaan, että vaarat/riskit myös otetaan huomioon suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä: kuka vastaa (projekti, käyttö,..)

16. TURVALLISUUSSELVITYS • Turvallisuusselvityksessä kuvataan toiminta sekä siihen liittyvätsuuronnettomuusvaarat: mitä voi tapahtua (tapahtumaketjut), syyt, seuraukset • osoitettava, että onnettomuuksiin on varauduttu riittävästi (tekninen + organisatorinen varautuminen) • Oltava tiedot laitoksen ulkopuolella tapahtuvaa maankäytön suunnittelua varten (kuvaukset onnettomuuksien seurauksista) • Oltava tiedot pelastuslaitoksen ulkoista pelastussuunnitelmaa varten • uusittava 5 v välein • Julkinen: oltava saatavilla myös tehtaalla/varastolla • tiedote yleisölle: mitä vaaraa, toiminta onnettomuustilanteessa

17. ATEX-direktiiveistä johtuvat riskinarvioinnit • Perustana ATEX-direktiivit (94/9/EY) ja (1999/92/EY), jotka saatettu voiman kansallisilla säädöksillä • Koskee, jos käsitellään palavia nesteistä tai kaasuja tai räjähdyskelpoisia pölyjä • esim huoltoasemat, maalaamot, jäteveden käsittely, mekaaninen puunjalostus, elintarviketeollisuus, turve • Ei ainemääräisiä alarajoja • Arvioitavat räjähdysvaara  tehtävä tilaluokitus (jos vaara)  laitteet oltava tilaan sopivat  vanhat laitteet arvioitava –- osoitus räjähdyssuojausasiakirjassa

18. Räjähdysvaaran arviointi Arvioitava • Voiko esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia (onko syttyviä, ovatko määrät riittävät, kuinka usein tai pitkäaikaisesti voi esiintyä)  tilaluokitus • Onko (räjähdysvaarallisessa) tilassa syttymislähteitä ja voivatko ne aiheuttaa syttymisen • Varautuminen (räjähdysvaaran estäminen, turvalliset laitteet, jne)

19. Syttymislähteenä voi olla: • Kuumat pinnat • Liekit ja kuumat kaasut • Mekaaniset kipinät • Sähkölaitteet • Staattinen sähkö • Sähkömagneettinen säteily • Ionisoiva säteily • Ultraääni • Adiabaattinen puristus, paineaallot, virtaavat kaasut • Kemialliset reaktiot

20. Esimerkkejä varautumisesta • Räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostumisen estämisen: palavien aineiden korvaaminen muilla, pölyn raekoon suurentaminen ja kosteuden lisäys, pitoisuuksien rajoittaminen, suljetut laitteistot, pölyillä siivous • Laitevalinnat (ei syttymislähteitä) – EX-luokitellut • Ilmanvaihto, kaasunhaistajat • Lämpötila-anturit (kuumat pinnat) jne • Toimintatavat ja ohjeet • Sammutusjärjestelmät