Kest v kehitys ja et
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 20

Kestävä kehitys ja ET PowerPoint PPT Presentation


  • 105 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kestävä kehitys ja ET. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. ET näkökulma. ET:ssä viralliset ”hyvät asiat” (ihmisoikeudet, kestävä kehitys, rauha, demokratia), joihin Suomi on sitoutunut, ovat opetuksen keskiössä.

Download Presentation

Kestävä kehitys ja ET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kest v kehitys ja et

Kestävä kehitys ja ET

Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos


Et n k kulma

ET näkökulma

  • ET:ssä viralliset ”hyvät asiat” (ihmisoikeudet, kestävä kehitys, rauha, demokratia), joihin Suomi on sitoutunut, ovat opetuksen keskiössä.

  • ET:n arvomaailman jaettu, yhteinen osuus koostuu Suomen valtion virallisesti hyväksymistä asioista, joita ovat esim. kestävä kehitys ja ihmisoikeudet.

  • Siksi nämä ”et-arvot” ovat tärkeässä roolissa myös OPS:n yleisessä arvoperustassa.

  • Arvojen virallisuus tekee aiheelliseksi kysymyksen niiden etäisyydestä ja siten kaksinaismoraalista.


Kest v kehitys

Kestävä kehitys

1972

  • Rooman klubi: kasvun rajat

  • YK:n ensimmäinen ympäristökokous Tukholmassa

    • tietoisuus ympäristön kestokyvyn rajoista

      1983–1987

  • YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio eli ns. Brundtlandin komitea:

    • kestävän kehityksen käsite

      1992

  • YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa

    • Rion julistus, Agenda 21

      Rion jälkeen: erityiskysymykset (otsonikato, bidiversiteetti ja erityisesti ilmastonmuutos) (en käsittele näitä!)


Brundtlandin komitea

Brundtlandin komitea

  • Tehtävänanto oli ympäristöpoliittinen.

  • Kokoonpanorajoitus: vähintään puolet jäsenistä piti olla kehitysmaista → ympäristökysymyksiä ei ole tarkoitus ratkaista maailman alikehittyneisyyden ja köyhyyden kustannuksella

  • 3 huolta:

    • Köyhyys

    • Epäoikeudenmukaisuus

    • ympäristön tuhoutuminen

  • Rion julistuksen 1 periaate:Kestävän kehityksen keskeinen huolenaihe ovat ihmiset. Heillä on oikeus terveeseen ja hedelmälliseen elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.


Kest v n kehityksen k site

Kestävän kehityksen käsite

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Se sisältää kaksi avainkäsitettä:

  • käsitteen ’tarpeet’, etenkin maailman köyhien perustarpeet, jotka olisi asetettava ehdottomalle etusijalle, sekä

  • ajatuksen rajoituksista, joita nykyteknologia ja nykyiset yhteiskuntajärjestelmät asettavat luonnon kyvylle tyydyttää nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet.” (YT=Yhteinen tulevaisuutemme= Brundlandin komitean raportin suomennos, 26)


Tarpeet

Tarpeet

  • Kehityksen päätavoitteena on tarpeiden ja toiveiden toteuttaminen

    • Ei varsinaista tarpeen käsitteen analyysia, perustarpeet ensisijaisina

    • Muut tarpeet ja toiveet: ”Vähimmäisvaatimukset ylittävästä elintasosta voi tulla pysyvä vain, jos kulutuksessa kaikkialla maailmassa otetaan huomioon se, että kehityksen on kestettävä pitkään” (YT)

      • esim. liiallinen energiankulutus

  • Tarpeet yhteiskunnan ja kulttuurien määräämiä→ edistettävä arvoja, jotka ohjaavat luonnon kannalta mahdolliseen ja kaikkien saavutettavissa olevaan kulutukseen


Nykyj rjestelmien rajoitukset

Nykyjärjestelmien rajoitukset

  • Tarpeet (ja ehkä toiveetkin) tyydytettävä.

  • Luonnon voimavarat suojattava.

  • Nykyjärjestelmät ovat tähän nähden puutteellisia.”Kestävä kehitys on muutossarja, jossa eri toimenpiteiden pitää olla keskenään sopusoinnussa.”


Oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuus

  • Epäoikeudenmukaisuuden (ja köyhyyden) poistaminen

    • Epäoikeudenmukaisuuden ja ympäristötuhojen kaksipuolinen kausaalinen vuorovaikutus

  • Tulevien sukupolvien oikeudenmukainen kohtelu

    • Kysymys tuleviin sukupolviin kohdistuvista velvoitteista on enemmän rajoittuneen etiikan kuin kestävän kehityksen ongelma

  • Kehittyneiden maiden on myönnettävä, että ne ovat pitkälle vastuussa nykyisistä ympäristöongelmista(ja yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta).


Kasvu ja kehitys

Kasvu ja kehitys

  • Komitea perää kasvua (3 %)

    • Elpymisen vahva korostus hieman yllättävä

      ONKO MOTTO:

      “Britannia tarvitsi puolet planeetan resursseista saavuttaakseen vaurautensa, kuinka monta planeettaa Intian kaltainen maa tarvitsee?”

      Mahatma Gandhi (kun häneltä kysyttiin, saavuttaakoIntia itsenäistymisen jälkeen brittien elintason).

  • Kysymys voiko kehitys olla kestävää ja olla edelleen kehitystä?

  • Mitä tarkoittaa:

    • Muutos, kehitys, edistys, kasvu


Ongelmana toteutus

Ongelmana toteutus

  • Komitean oletus: ”Useimmissa tilanteissa voidaan ensinnäkin vain lisätuloja jakaa uudelleen.”

    • Moraalis–yhteiskuntafilosofisesti tuskin perusteltua

      • erot maiden sisällä vs. maiden välillä

    • 1 osa valtapoliittista realismia.

    • Talouspoliittista epärealismia: Komitean 3 %:n kasvu on rahassa mitattuna 633 USD Yhdysvalloissa ja 3,6 USD Etiopiassa henkeä kohden vuodessa. Kymmenessä vuodessa Etiopian BKT/hlö on noussut n. 41 USD, millä ei köyhyyttä poisteta.

    • 2 osa valtapoliittista epärealismia: edes lisätuloja ei voida jakaa uudelleen, jako ei tasaannu vaan päinvastoin jyrkkenee.


Suomen bkt n kehitys

Suomen BKT:n kehitys


J rjestelm n muuttamisen haaste

Järjestelmän muuttamisen haaste

  • Ekologiset toimenpiteet

    • Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla

    • Luonnonvarojen korvaaminen ihmisen luomilla voimavaroilla

    • Tuhoisien kehityskulkujen kääntäminen (esim. ilmastonmuutos)

  • Ekonomomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimenpiteet vaikeammin hahmotettavia.

    • Haasteena asenteiden ja toimenpiteiden kohtaamattomuus

    • Kasvatuksessa pyrittävä yksilölliseen aloitteellisuuteen, mutta koko yksilöllistäminen voi olla virhe


Ratkaisuja eri kest v n kehityksen ulottuvuuksien tasolla

Ratkaisuja eri kestävän kehityksen ulottuvuuksien tasolla

Ekologinen ulottuvuus

  • Siirtyminen ongelmien vähentämisestä positiivisiin ratkaisuihin.

    • Perustuu onnistumiseen muilla ulottuvuuksilla.

      Ekonominen ulottuvuus

  • Kestämättömän kulutuksen eliminointi

    • Mainostusrajoitukset (lapset; pakollinen kestävyys info).

  • Kulutuksen kestävyys

    • Tuotteen hinnoittelu koko elinkaaren perusteella, esim. raskaat haittaverot luonnolle koituvasta rasituksesta

  • Kulutuksesta riippumattoman talouden kehittäminen

    • Tarpeiden ja hyvinvoinnin pohjalta rakentuva talous (toteuttaminen on toki toistaiseksi utopiaa, pienet kokeilut)


Kest v kehitys ja et

Sosiaalinen ulottuvuus

  • Kestävän kehityksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden tunnistaminen:

    • Oikeudenmukaisen yhteiskunnan vaatimuksen tunnustaminen

    • Maailmankaupan epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen vähitellen: esim. Tobinin vero, kehitysmaiden näkökulmien huomioiminen ja suhteuttaminen maan sisäiseen kehitykseen.

  • Hyvinvoinnin tarpeen tyydytyksen ja onnellisuuden/kukoistuksen (kreikk. eudaimonia) tuottamisen uudet muodot (vrt. ekonominen ulottuvuus):

    • Tehokas tuotanto – ostovoima – suuri kulutus – kaaren vaihtaminen leikin ja flow’n sitomiseen sekä tuotantoon että kulutukseen.


Kest v kehitys ja et

Kulttuurinen ulottuvuus

  • Rikastava monikulttuurisuus

    • Mitkä olisivat tämän tärkeimmät tekijät?

  • Kukoistuksen kulttuurin kehittäminen

    • Työkulttuuri luovuuden ja flow’n mahdollistajana

    • Leikit ja seurapelit ja yhteisöllinen ajanviete kunniaan(kaupallisten tietokonepelien ym. käytölle ja mainostukselle rajoituksia?)


Suomessa

Suomessa

  • Uusien ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen

  • Uusien tuotanto – kulutus -kehän ulkopuolisten työ- ja elinkeinomuotojen kehittäminen

  • Oman maan kansalaisten tarpeista huolehtiminen: yhteiskunnallisten erojen kasvun kääntäminen

  • Maahanmuuton (sekä pakolaisten että työperäisen) tuntuva lisääminen

  • Kehitysavun nostaminen luvattuun 0,7 %:iin (petettyjen lupausten korvaaminen?)


Koulussa ja muussa kasvatuksessa

Koulussa ja muussa kasvatuksessa

  • Kestävää kehitystä edistävä kasvatus

  • Kasvatus yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen

  • Kriiseissä painopiste aina pelastustoimissa

    • Ihmisten parhaat ominaisuudet tulevat usein esiin kriisitilanteissa

    • Mitä me voimme tehdä nyt (muuta/mieluummin kuin lähettää rahaa)?

  • Monipuolinen kasvatus: tiedot, asenteet, taidot

    • Erityispainotus taidoissa (osaan ja haluan toimia kestävän kehityksen puolesta, niin yksilönä kuin yhteiskunnassa)

  • Yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa riittävä konkretia:


Esimerkki tammikuu 2010

Esimerkki, tammikuu 2010

  • Ope: ”Haitissa oli juuri maanjäristys.” Mikä on Haiti? Maan-järistys? Syitä? Kuka ollut H:ssa/m:ssa? Jne. (tiedot)

  • Mitä maanjäristysessä tapahtuu ihmisille? Miltä tuntuisi? Jne. Asennekasvatus esim. kokemuksellisen samaistumisen kautta.

  • Miten pelastustoimet etenevät? Maanjäristysten pelastustoimien esittelyä (myös historiaa) Jne. tieto + asenne (=voidaan tehdä).

  • Mitä tarvitaan nyt? Mitä siitä me voimme tehdä?

    • Esim. peittoja

      • hankitaan materiaalit ja ryhdytään käsitöihin

      • ollaan yhteydessä kansalaisjärjestöihin ja selvitetään miten apu menee perille

      • valmistetaan peitot ja viedään esim. lentokentälle/SPR:lle

  • Huom: tavoitteet pedagogisia, mutta toiminta aitoa


Ratkaisujen esitteleminen johtaa kysymyksiin

Ratkaisujen esitteleminen johtaa kysymyksiin:

  • Miten onnellisuus voidaan saavuttaa kulutusta vähentäen: Omalla kohdalla, oppilaitten elämässä, maailmanlaajuisesti?

  • Miten vastuu kehityksen kestävyydestä jakautuu kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä? Mikä on Suomen rooli?

  • Pitäisikö suomalaisten/EU:n elintaso laskea vuoden 1987 tasolle (tai alemmas)?

  • Pitäisikö Suomen/EU:n uusiutumattomien energiavarojen kulutus välittömästi palauttaa vuoden 1987 tasolle (tai alemmas)?

  • Yhteiskunnallisen aktiivisuuden rooli kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa?


Jokainen siivoaa omat j lkens

”Jokainen siivoaa omat jälkensä”

  • Ratkaisujen ytimessä olevan moraaliperiaatteen voi tiivistää lastentarhasta toivottavasti opittuun periaatteeseen: ”jokainen siivoaa omat jälkensä”.

  • Periaatteen tulkinta ja soveltaminen on kuitenkin vaikeaa:

    • Missä mielessä suomalainen koululainen (tai opettaja) on vastuussa

      • globaalista oikeudenmukaisuudesta

      • maamme elinkeinoelämän ja/tai valtion ratkaisuista?

    • Ihmiskunnan tilanne ei koskaan ole ollut oikeudenmukainen, mikä on hyväksyttävä vääryys?

  • Alakoulun opetuksen kannalta pelkkä periaate onneksi riittää pitkälle, jos opetuksen saa vaikuttamaan arvoihin, taitoihin ja asenteisiin.


  • Login