1 / 99

Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen

Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Hanna Raaska Lastenpsykiatrian erikoislääkäri 2.11.2010. yleistä. Ensin kyky kahdenkeskiseen suhteeseen aikuisen kanssa Asteittainen kehitys Yhteys mielikuvalliseen kyvykkyyteen (lapsella leikki)

chuong
Download Presentation

Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen Hanna Raaska Lastenpsykiatrian erikoislääkäri 2.11.2010

  2. yleistä • Ensin kyky kahdenkeskiseen suhteeseen aikuisen kanssa • Asteittainen kehitys • Yhteys mielikuvalliseen kyvykkyyteen (lapsella leikki) • < 3v ei kykene pitämään pitkiä aikoja hoivaajaa mielessään ilman tukea • Päivähoitojärjestelmän haasteet!

  3. Sosiaaliset prosessit • vuorovaikutuskäyttäytyminen • Ajatukset ja tunteet, joita koemme suhteessa toisiin ihmisiin • Käsitykset toisten sosiaalisista vihjeistä ja käyttäytymisestä De Haan and Gunnar, 2009

  4. aivotasolla • Toisiinsa yhteydessä olevat aivokuoren rakenteet ja aivokuoren alaiset rakenteet (hermoverkot)

  5. Sosiaaliset prosessit sisältävät • Mielen teoria • Empatia • Motivaatio (ohjaa)

  6. Mielen teoria • Kyky ymmärtää, että toisella ihmisellä on itsestä erillinen mielentila, joka selittää ja ennustaa myös käytöstä

  7. empatia • Kyky jakaa tunnetila toisen kanssa Sutton, 1999

  8. Sosiaalisen kehityksen juurilla

  9. Perintötekijöiden ja ympäristön vuorovaikutus Häiriö jommassakummassa voi johtaa häiriökehitykseen Usein päällekkäiset vaikutukset Psyykkisten toimintojen monimuotoisuus!

  10. Hermosto • vastasyntyneellä biljoonia neuroneita, keskushermoston rakentuminen geneettisesti säädeltyä • toimivien hermoverkkojen järjestäytyminen on käytöstä riippuvaista • ens. 6 kk:n aikana hermosolujen väliset yhteydet lisääntyvät, sitten käyttämättömät tippuvat pois

  11. Perintötekijät • Ihmisellä n 25 000 geeniä • Geenit ohjaavat valkuaisaineiden eli proteiinien tuotantoa • Proteiineja mm. välittäjäaineet, entsyymit, reseptorit • Geenien aktivoituminen: geeni-geeni –vuorovaikutus geeni-ympäristö -vuorovaikutus

  12. Neuroplastisiteetti = aivojen kyky muuttaa rakennettaan vasteena ympäristölle ja kokemuksille

  13. Varhainen vuorovaikutus • Katse, ilmeet, kosketus, äänensävy • Mikrotapahtumia, jotka joko houkuttavat vuorovaikutukseen tai etäännyttävät • Vanhemman omat hoivakokemukset: valtaosalle luonnostaan

  14. Säätely varhaisessa vuorovaikutuksessa • Vanhempi rytmittää vuorovaikutusta omalla virittyneisyydellään: ymmärretään lapsen tarpeet ja tunnetila, virittäydytään siihen ja vahvistetaan tai vaimennetaan tunnetilaa • Virhe-esityksiä vauvan viritystilaan nähden: autetaan tunnetilaa nousemaan tai laskemaan vuorovaikutuksessa vanhemman tunnetilan mukana

  15. Jaettu huomio • Samansuuntaisia reaktioita molempien hermostoissa • Toistuvat assosiaatiot ärsykkeiden ja vanhemman sekä omien tunnereaktioiden välillä johtaa tunteiden tunnistamiseen ja toisen mielentilan ymmärtämiseen

  16. Sensitiivinen vanhemmuus • Turvallinen kiintymyssuhdekehitys yhteydessä vanhemman sensitiivisyyteen

  17. Sensitiivinen vanhempi • Havaitsee lapsen tarveviestit • Vastaa lapsen tarpeisiin • Välissä tulkinta (omat hoivakokemukset)

  18. Edellytys: reflektiivisyys • Kyky ymmärtää mielentiloja • Aktiivisesti etsii ymmärrystä lapsen mielentiloihin ja • käytöksen takana oleviin mielentiloihin • Mielentilojen kehityksellinen ymmärtäminen

  19. Lapsen kipeä psyykkinen kokemus voi tulla siedettäväksi vain jos huoltajalla on kyky nähdä kivuliaat tunteet tai mieleen tunkevat, häiritsevät ajatukset mielentiloina eikä konkreettisina realiteetteina. • mahdollisuus tunteiden muovaamiseen ja muutokseen ajan myötä.

  20. kiintymyssuhteista

  21. Tarkoitus varmistaa elossa säilyminen, välttämätön mutta ei yksin riittävä • Hoivaajan ja lapsen välinen voimakas, spesifinen tunneside, läheisyys! • kiintymyssuhdemallit muodostuvat ensimmäisten 12-22 kuukausien aikana, biologinen pohja aivojen muovautuvuudessa

  22. Erillinen kiintymyssuhde äitiin ja isään, tasapainottavat toisiaan • Kiintymyssuhteet myös muihin • lapsi tarvitsee ennakoitavan ympäristön ja vähintään yhden riittävän hyvän kiintymyssuhteen • Lapsi tarvitsee aikuisia, jotka sietävät kielteisiäkin tunteita eivätkä rankaise niiden ilmaisemisesta: tunnesäätely

  23. turvapesä • Huoltaja turvapesä, joka mahdollistaa ympäristön tutkimisen mahdollisen vaaran uhasta huolimatta • Turvallisesti kiinnittynyt lapsi voi tutkia ympäröivää maailmaa luottaen että hädän tullen on olemassa joku, joka suojelee

  24. >>Sisäistetty kiintymysmalli • Lapsi reagoi uhkaan ja haasteisiin sisäistetyn mallin mukaisesti • Missä määrin lapsi pystyy turvautumaan hoivaajan tukeen ja lohdutukseen selviytymiskeinona, erityisesti stressitilanteissa Main et al.,1985; Bretherton, 1995; Kobak et al., 2005

  25. Kokemus toistuessaan yleistyy koskemaan kaikkia ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita • Muodostaa perustan yleistyneelle käsitykselle itsestä rakkauden ja huolenpidon arvoisena persoonana ja • Toisista ihmisistä saatavillaolevina ja vastaanottavina Cassidy, 1988; Sroufe et al, 2005

  26. >>sosiaalisen kehityksen perusta • Perusta varhaisissa kiintymyssuhteissa, joiden pohjalta muodostuu sisäinen malli, ennakko-odotus myöhempiä ihmissuhteita kohtaan. Muovautuvuus! • Edellytyksenä myös riittävä kapasiteetti vastavuoroisuuteen, mielen teoria (vrt esim autismi)

  27. Sosiaalisessa kehityksessä myös mm. • Muut ja myöhemmät tärkeät ihmissuhteet • Temperamenttierot • Myöhemmät kokemukset • Leikki ja kaverisuhteet leikki-ikäisellä • Kaveriverkostot, lähimmät ystävät, rakkaussuhteet myöhemmin

  28. Turvallinen kiintymyssuhde Toistuva kokemus huoltajasta joka on saatavilla, kun tukea ja läheisyyttä tarvitaan • Tunteet ja niiden näyttäminen lähentävät hoivaajaan • Lapsen maailma ennakoitava, toistuva Jatkuvuuden kokemus • Kokemus tuntuu hyvältä >kannattaa kertoa tuntemuksistaan • lapsi oppii käyttämään vuorovaikutuksessa sekä älyä että tunnetta

  29. erotilanteessa lapsi • itkee äidin perään • Kuitenkin hyväksyy myös vieraan lohdutuksen • menee äitiä vastaan, haluaa syliin, voi vähän protestoida • Selviää melko nopeasti kokemuksesta

  30. Välttelevä kiintymyssuhde • Viestit avun ja läheisyyden tarpeesta ohitetaan tai torjutaan • eivät johda apuun > viestien tukahdutus • lapsi oppii estämään kielteisten tunteiden ilmaisemisen • asiallinen, rationaalinen, ”reipas” • tarve miellyttää; omat tunteet ja tarpeet taka-alalla • lievänä normatiivinen

  31. erotilanteessa lapsi • ei itke äidin lähdettyä • leikin taso laskee, muuttuu yksitoikkoiseksi • Lapsi ei viestitä vanhemmalle stressitilastaan • ilahtuu äidin tultua, ei mene vastaan

  32. riskejä lapsuudessa • estyneisyys, korostunut valppaus • kontaktista vetäytyminen, passiivisuus • ylisuoriutuminen; kohtuuton vaatimustaso • liiallista toisista huolehtimista • sosiaalisen ja emotionaalisen reviirin puute • tekopirteys • depressio

  33. Ristiriitainen kiintymyssuhde • Viesteihin avun ja läheisyyden tarpeesta välillä vastataan, välillä ei • hoivaaja on epäjohdonmukainen ja vaikeasti ennakoitavissa • Paras tapa hoivaajan huomion herättämiseksi intensiivinen tunteiden ilmaisu: provokatiivista käytöstä, raivokohtaus tai regressiivinen, manipulatiivinen vetoaminen • Lievänä normatiivinen

  34. erotilanteessa • voimakas itku, ehkä raivokohtaus äidin lähdettyä • voi rauhoittua vieraan seurassa ”liian” nopeasti tai ei ollenkaan • kiukuttelee äidille, ei ole hyvä olla lähellä mutta ei kaukanakaan • Äidin vaikeus kestää lapsen tunnepurkauksia

  35. riskejä lapsuudessa • tunnevaltaisuus, provokatiivisuus • levottomuus, tarkkaavuuden häiriöt • käytöshäiriöt • pelkoja; psykosomaattisia oireita • kaveripulmat • uhri-kiusaajapareja

  36. Disorganisoitunut kiintymyssuhde • hoivaaja on ollut joko pelokas tai uhkaava • enempää välttelevä kuin ristiriitainenkaan strategia ei ole tuottanut turvallisuutta • voi näyttää ulospäin yllättävän normaalilta, kuitenkin outoa käytöstä, jähmettymistä, irvistyksiä, pään hakkaamista ym. • lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja käsittelemättömiä menetyksiä

  37. disorgansoitunut kiintymyssuhde erotilanteessa • lapselta puuttuu havaittavat päämäärät, tavoitteet tai tutkiminen • täysin päinvastaista käyttäytymistä peräkkäin tai samanaikaisesti • Väärin suunnattuja, epätäydellisiä ja keskeytyneitä liikkeitä, stereotypioita, outoja asentoja, jäätymistä, jähmettymistä

  38. Psykopatologinen tila • Tunteiden säätelyn jäsentymättömyys • Dissosiatiiviset prosessit, jotka estävät tekojen tiedostamista (myös väkivalta)

  39. ”insecure/other” • Romanian adoptiolapset • Epänormaalia käytöstä, tunneilmaisun poikkeavuus • Tunteiden säätelyn ja sovittamisen puute • Yksinkertaista, hyperaktiivista ja organisoitumatonta käytöstä Rutter et al. 2009

  40. Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö/ Kaksi alatyyppiä • Estynyt • Estoton • Osittain päällekkäiset oirekuvat, ei voi ehdottomasti erottaa

  41. Alku ennen 5 v ikää • Syntyy huomattavan riittämättömän hoivan ja huolehtimisen seurauksena • Kaikille hyväksikäytetyille tai laiminlyödyille lapsille ei kehity tätä häiriötä

  42. Huoltajan kanssa • Vaikeudet esiin erityisesti lähimmissä ihmissuhteissa • Oireet selvimmät ero- ja jälleennäkemistilanteissa

  43. Estynyt alatyyppi • Sosiaaliset vasteet ristiriitaisia • Tunnehäiriö: välinpitämättömyys, vetäytyminen, aggressiivinen vaste ahdistukselle, pelokkuus, varuillaan olo • Huoltajan lähestyminen ristiriitaista, vastustelevaa

  44. Estoton alatyyppi • Jäsentymättömiä ja estottomia kiintymyksen osoituksia, umpimähkäistä ystävällisyyttä ketä tahansa kohtaan • Yleisesti takertuva käytös varhaislapsuudessa

  45. Lapsi lähtee estottomasti vieraiden mukaan • Ei osaa tehdä eroa tuttujen ja vieraiden aikuisten välillä • Vaaran hetkellä ei turvaudu vanhempiin • Normatiivisen ujouden ja arkuuden puutetta suhteessa uusiin aikuisiin

  46. Ihmissuhteiden pinnallisuus • Vanhemmat kokevat ettei saa aitoa yhteyttä • Tunteiden ilmaisun epäaitous • Myöhemmin pulmat myös kaverisuhteissa

  47. Neuropsykiatrisista häiriöistä

  48. Etiologiassa perinnöllisten tekijöiden osuus merkittävä • Oireiden taustalla tyypillinen aivojen toimintahäiriö /toimintatapa

  49. Neuropsykiatrisia häiriöitä lapsillamm. • Aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö(ADHD, ADD) • Autismispektrin häiriöt • Touretten oireyhtymä

  50. Piirteiden jatkumo • Piirteitä terveessä väestössä • Vaikeusasteen erot • Piirteet haavoittuvuutena • Piirteet myös vahvuuksina

More Related