Mielenterveystyön opiskeluun liittyvä luento: Masennus ja itsemurha

1. Mielenterveystyön opiskeluun liittyvä luento: Masennus ja itsemurha Doris O. Aghazarian

2. Mikä on normaalia? • Koska mielenterveyttä tai sen häiriintymistä ei voida mitata laboratoriokokein eikä sille voida asettaa ohjearvoja, joudutaan usein kysymään, minkälainen psyykkinen vointi, käytös tai mieliala on normaalia tai vastaavasti minkälainen poikkeavaa tai jopa häiriintynyttä. • Mielialaa ja sen vaihteluita kuvataan sanoin ja ilmaisuin ja toisaalta ulkoinen olemus tai käytös voivat antaa viitteitä siitä, että joku saattaa tarvita ulkopuolisen tukea tai apua pahaan oloonsa.

3. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkit • Hyvän mielenterveyden yleisiä tunnusmerkkejä ovat muun muassa kyky ihmissuhteisiin, vuorovaikutukseen, tunneilmaisuun, työntekoon, muutoksiin, luovuuteen, sosiaaliseen osallistumiseen, itsestä huolehtimiseen, ahdistuksen hallintaan ja menetysten sietämiseen.

4. Mielenterveyden arviointi • Mielenterveyden piirteinä voidaan nähdä myös suojautumiskyky, sosiaalinen itsenäisyys sekä hyvin kehittynyt identiteetti. Identiteettiä luonnehtii elämän jatkuvuuden kokemus ja ainakin ajoittainen itseä koskeva eheyden kokemus. • Keskeinen mielenterveyden ilmentymä on kuitenkin todellisuudentaju eli kyky erottaa oma ajatusmaailma ja ulkoinen todellisuus toisistaan vaikeissakin elämäntilanteissa. • Todellisuudentajun karkea vääristyminen on usein merkki vakavasta mielenterveyden häiriöstä, psykoosista ja psykiatrisen avun tarpeesta.

5. Lyhytaikainen mielialan muutos on normaalia Arkikielessä masennuksella tarkoitetaan yleensä ohimenevää ja hetkellistä masennuksen tunnetta. Se kuuluu normaaliin tunne-elämään, samoin suru, pelko ja ahdistus. Suru on terve reaktio menetykseen, pettymykseen tai muutokseen. Se on reaktio jo tapahtuneeseen asiaan. Masennus sitä vastoin saattaa olla myös reaktio tiedostamattomaan menetykseen. Ihminen ei siis välttämättä koe varsinaista menettämistä tai tiedä, mitä on menettänyt.

6. Masennuksen havaitseminen Masentuneisuudessa on kysymys hetkellisen masennuksen kokemuksen muuttumisesta vallitsevammaksi tunteeksi tai pikemminkin olotilaksi. Masentuneisuus koetaan usein epämiellyttäväksi tilaksi ja se saattaa vaikuttaa muuhunkin kokemusmaailmaan ja jopa toimintakykyyn.

7. Masennuksen havaitseminen (jatkuu) • Kun masentuneisuus kestää viikkoja ja siihen liittyy selviä mielialaan ja -haluihin, vireyteen, nukkumiseen tai syömiseen liittyviä tyypillisiä ja tunnistettavia oireita, voidaan alkaa puhua lääketieteellisenä käsitteenä tunnetusta masennusoireyhtymästä eli masennustilasta, jolle on olemassa yhteisesti sovitut diagnostiset kriteerit. • Tällaisella masennustilalla voi olla merkittäviä vaikutuksia vointiin ja toimintakykyyn ja olisi tärkeää, että se voitaisiin tunnistaa ja sen vaikeusaste ja hoidontarve arvioida ammatti-ihmisten toimesta ainakin kertaalleen.

8. Masennus • Arkikielessä voimme sanoa olevamme masentuneita, kun olemme surullisia jostakin asiasta. • Masennus sairautena on eri asia. Se on joukko oireita, jotka vaikuttavat oleellisesti vointiimme ja toimintakykyymme. • Masennus on varsin yleinen sairaus, joka on opittu tunnistamaan aikaisempaa paremmin. • Siksi yhä useampi masennukseen sairastunut saa hyvää hoitoa ja useimmat toipuvat masennuksesta hyvin. • Masennusta esiintyy jostakin syystä enemmän naisilla kuin miehillä.

9. Masennukselle tyypillisiä oireita • Ihminen on kokonaisuus, joka voi oireilla sekä fyysisesti että psyykkisesti. • Masennukseen liittyy sairauden eri vaiheissa monenlaisia oireita, joista yleisimpiä ovat seuraavat:

10. Masennuksen oireet • Jatkuvasti masentunut mieliala  Keskeinen oire on jatkuvasti masentunut mieliala. Masennukseen liittyvät usein myös ahdistus, ärtyneisyys, kiihtyneisyys tai selvä hidastuneisuus.

11. Masennuksen oireet (jatkuu) • Kiinnostuksen puute  Aloitekyky kärsii, mitään ei saa aikaiseksi eikä juuri mikään tuota mielihyvää. Myös seksuaalinen mielenkiinto ja seksuaaliset toiminnot voivat heiketä.

12. Masennuksen oireet (jatkuu) • Unihäiriöt  Nukahtaminen on vaikeaa, uni on levotonta ja siitä herää ahdistuneena vähän väliä; uni jää liian lyhyeksi. Unen jälkeenkään ei ole levännyt olo. Toisilla tilanne voi olla päinvastainen. Masennukseen liittyvä väsymyksen ja voimattomuuden tunne on niin voimakas, että mieluiten lepää ja nukkuu koko ajan.

13. Masennuksen oireet (jatkuu) • Muutokset ruokahalussa Yleensä ruokahalu kärsii, paino putoaa ja ummetuskin voi vaivata. Toisaalta joidenkin ruokahalu voi kasvaa huomattavastikin ja paino nousta. Suun kuivuminen voi olla ongelma.

14. Masennuksen oireet (jatkuu) • Keskittymisen vaikeudet  Lukeminen ja television seuraaminen voi olla mahdotonta. Usein masentuneet ihmiset kertovat muistamisen häiriöistä ja voivat jopa pelätä dementoituvansa eli tulevansa vanhuuden-höperöiksi.

15. Masennuksen oireet (jatkuu) • Itsetunnon heikkeneminen  Masentuneen itsetunto ja itseluottamus ovat kovilla. Lisäksi masentunut voi kokea voimakastakin syyllisyyden tunnetta.

16. Masennuksen oireet (jatkuu) • Kuolemanajatukset  Kun masennus on vaikea, saattaa masentuneelle tulla kuolemantoiveita tai jopa itsemurha-ajatuksia. Hän saattaa kokea koko elämänsä arvottomaksi.

17. Masennuksen oireet (jatkuu) • Todellisuuden vääristyminen Vaikeassa masennuksessa esimerkiksi syyllisyysajatukset voivat olla muiden mielestä kohtuuttomia tai järjettömiä. Ihminen voi myös kuulla ääniä tai nähdä näkyjä. Tällaista tilannetta kutsutaan psykoottiseksi masennukseksi.

18. Masennuksen oireet (jatkuu) • Muita oireita  Masennukseen voi liittyä muun muassa selittämättömiäkiputiloja tai särkyjä

19. Masennusoireet tiiviisti • Masennusoireita ovat: • Mielialan lasku, surumielisyys, alakuloisuus. • Elämänilon ja erilaisista asioista nauttimisen kyvyn menettäminen. Mikään ei kiinnosta. • Uupumus ja väsymys tulevat pienenkin henkisen tai ruumiillisen ponnistuksen jälkeen. On ainainen väsymyksen tunne. • Masentunut tuntee huonommuutta ja alemmuutta, omanarvon tunne, itsetunto, itseluottamus ja itsearvostus heikkenevät. Arvottomuuden ja häpeän tunteet ovat jatkuvia. • Syyllisyyden tunteet ovat perusteettomia ja suhteettoman voimakkaita. Toivottomuus, synkkyys ja yleinen kielteisyys valtaavat mielen. • Unettomuus voi olla vaikeaa. • Seksuaalinen haluttomuus. • Masentuneen on vaikea pitää yllä ihmissuhteita, mikä johtaa usein sosiaaliseen eristäytymiseen. Masentunut on ärtyisä, lyhytjännitteinen ja keskittymiskyvytön. • Pahimmillaan on itsetuhoisia ajatuksia.

20. Masennuksen hoidossa auttavat tekijät • Toiminta hoitoonohjaustilanteessa • Aktiivinen hoitoon ohjaaminen • Tiedon saanti • Läheisten aktiivisuus • Hoitomotivaation syntyminen • Oman avuntarpeen tunnistaminen • Etc. (jäi kesken – jaettu monisteena instead)

21. Masennuksen syitä • Laukaiseva tekijä Usein masennusta edeltää jokin laukaiseva tekijä kuten raskas menetys tai voimakas stressitila. Myös vaikeat kokemukset menneisyydessä saattavat altistaa masennukselle. Jotkut masentuvat ilman selkeää syytä. • Biokemialliset muutokset Masennustaipumus voi olla jossakin määrin periytyvää. Masennuksen aikana aivoissa tapahtuu biokemiallisia muutoksia. Masennuslääkkeiden tehtävä on korjata näitä muutoksia.

22. Masennuksen hoito • Paranemiselle on annettava aikaa Masennuksen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen ovat ensimmäiset askeleet kohti parantumista. Masennuksen paranemiselle on kuitenkin annettava aikaa. Vaikka lääkitys vaikuttaa varsin pian, alustavia arvioita sen tehosta voidaan tehdä vasta viikon tai parin kuluttua. Lääkehoidon todellinen teho on arvioitavissa vasta myöhemmin.

23. Masennuksen hoito (jatkuu) • Keskustelu on osa parasta hoitoa  Paras vakavan masennuksen hoito on lääkityksen yhdistäminen keskusteluapuun. Keskustellessa voi käydä läpi ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan.

24. Masennuksen hoito (jatkuu) Lääkityksen haittavaikutukset voivat korostua hoidon alussa, mutta joskus myös masennuksen aiheuttamia ruumiillisia tuntemuksia epäillään lääkityksen aiheuttamiksi. Kysy askiakkaan lääkityksestä ja sen haittavaikutuksista ja neuvo puhumaan lääkärin kanssa lääkitykseen liittyvistä muutoksista.

25. Masennuksen hoito (jatkuu) • Tutkimusten perusteella masennuslääkitystä suositellaan käytettäväksi 6 - 12 kuukautta masennuksen oireiden paranemisen jälkeen. Tämä on tärkeää, sillä aivojen biokemialliset muutokset korjaantuvat hyvin hitaasti. Ilman riittävän pitkää lääkitystä masennus uusiutuu helposti. • Masennuksesta voi toipua: pitkänkin talven jälkeen tulee aina kesä. Kerro tämä masentuneelle, ja kerro tietäväsi, ettei hän juuri nyt jaksa uskoa siihen.

26. Itsemurha-alttiiden henkilöiden auttamismahdollisuuksia • Lähde: Ahlfors, Saarikoski & Sova: Psykiatrinen auttamistyö, Weilin + Göös. 1994. • Auttamisen kohteena saatta olla itsemurha-ajatuksien vaivaama ihminen. • Ääritapauksessa tällainen ihminen saattaa tuntea, että seinä on edessä eikä muuta ratkaisua ole kuin itsemurha. • Ajatus kuolemasta ja itsemurhasta on voinut olla jo pitkään mielessä. • On ajateltava hänen lähtökohtiaan: yksinäisyys, syrjäytyneisyys, työttömyys, vaikea sairaus?

27. Itsemurha-alttiin auttaminen • Ajatus kuolemasta ja itsemurhasta on voinut olla jo pitkään mielessä. • Mitä auttamismahdollisuuksia meillä on? • Itsemurha on aina vetoomus ympäristölle ja kertoo mahdottomalta tuntuvasta elämäntilanteesta. • Kun itsetunto lamaantuu, voi idealisoida kuolemaa. • Itsemurhaa hautova / aikova ihminen toivoo palaavansa regressiiviseen harmoniaan: rauhaan, lämpöön ja turvallisuuteen, joita koki joskus, ehkä äidin helmassa.

28. Itsemurha-alttiin auttaminen • Kuolemaa toivova kokee myös kuoleman pelkoa. • Hän ei ehkä usko kuoleman olevan lopullinen… että elämä loppuu siihen. • Ajatus voi kuitenkin olla hyvin sitkeä. • Autettavan itsemurha-aikeet on aina otettava todesta ja vakavasti. • Jos fantasiat ovat intensiivisiä, pakonomaisia, sitkeitä ja dominoivia, niin tilanne on vaarallinen.

29. Itsemurha-alttiin auttaminen:KESKUSTELE KUOLEMASTA! • Autettavan kanssa TULEE KESKUSTELLA KUOLEMASTA MAHDOLLISIMMAN PALJON. • Keskustelu tuo etäisyytta autettavan mielikuviin ja lievittää niiden intensiteettiä; niiden itsepintaisuus vähenee ja potilas saattaa alkaa nähdä muitakin mahdollisuuksia. • Keskusteluissa on tärkeää pysähdyttää autettava niiden merkityskokemusten tarkasteluun, jotka näyttävät peittävän hänen oman elämänsä tarkoituksen ja suunnan. • On tärkeää keskustella hänen oman elämänsä ja kuolemansa merkityksestä hänelle itselleen ja muille.

30. Itsemurha-alttiin auttaminen:Suora puhe ja järkeily • Kannattaa tuoda esille myös se seikka, että autettava on itse vastuussa teoistaan. • Muista, että itsemurha-altis henkilö on aina vihainen, muttei uskalla useinkaan ilmaista vihaansa, vaan hän on kääntänyt sen itseään vastaan. • Häntä voi auttaa kuunteleminen. • Hänen itsetuntonsa voi olla niin alhainen, ettei hän usko, etteivät toiset halua hänen kuolevan – että hän merkitsee mitään kenellekään

31. Itsemurha-alttiin auttaminen:kosketuksen palauttaminen realiteetteihin • Syvä alemmuus ja kätketty viha saattavat johtaa itsemurha-ajatuksiin. • Toisaalta, täydellisyyden tavoittelu voi olla syynä kosketukseen menettämiseen inhimilliseen vajavaisuuteen ja arjen mielekkyyteen. • Tutkiskele autettavan kanssa mikä on hänen aikeensa pohjalla, ja yritä löytää jokin asia, josta hän saa mielihyvää tai johon hän pystyy.

32. Itsemurha-alttiin auttaminen:konkreettinen apu / esto • Autettava tarvitsee hyvin konkreettista huolenpitoa. • Ota selvää millä keinoin hän aikoo tehdä itsemurhan ja toppuuttele / estä hänen aikeitaan mahdollisimman rauhallisesti. • Poista terä-aseet ja huolehdi, ettei autettava jää yksin. • Hälytä apua. • Ks. www.hus.fi (Hus Tietopankki. Hallinto, talous ja toiminta. Hoitoketjut. Hus hoitoketjuja alueittain. Jorvin sairaala. Psykiatria. Katso: depression hoitoketju – masennuspotilaan hoidon suunnittelu ja toteutus, sekä ensipsykoosin hoitoketju) • Saat sivustosta ohjeita hoitoon ohjaamisen tavoista ja kriteereistä.

33. Itsemurha-alttiin auttaminen:tiimityö • Muista! Autettavan tulee saada tuntea, että hänestä valitetään. • Kun välittämisen osoitukset ovat aitoja ja luontevia, ne saattavat tavoittaa hänet. • Jos sinulla on työpari tai työryhmä niin muista hyvä henki: vastatranssferenssitunteet tulee tarkastella, jos niitä esiintyy. • Autettavaan ei saada yhteyttä, jos kullakin on oma toimintamallinsa tai käsityksensä siitä, miten tilanteessa tulee käyttäytyä.

34. Itsemurha-alttiin auttaminen:tiimityö (jatkuu) • Muista, että ryhmän jäsenten oma suhtautuminen kuolemaan ja elämään aktivoituu. Alä anna omien tunteittesi hallita! • Tilanne voi olla joko sietämätön tai täysin hämilleen saattava: auttaja ei ehkä ole elämässään pysähtynyt miettimään minkälainen tuska voi hallita epätoivoista mieltä, eikä hänellä ehkä ole omakohtaisia kokemuksia niin suuresta epätoivosta, joten hänen voi olla vaikea samaistuu autettavaan tai ymmärtää häntä.

35. Itsemurha-alttiin auttaminen:auttajan suhtautuminen • Itsemurha-aikeinen ihminen synnyttää erilaisia tunteita ja puolustusmekanismeja auttajissa. • Tunteista yleisimmät ovat viha, syyllisyys, alemmuus ja epävarmuus. • Vastaavat puolustusmekanismit ovat taas torjunta, kieltäminen, liika huolehtiminen ja manipulaatio. • On hyvä, jos työryhmässä voidaan keskustella vallitsevista tunnetiloista ja tunnistaa ne, sekä päästä kosketukseen niiden kanssa. Mieluiten, ennen kuin sellainen tilanne on edessä tai käsillä.

36. Itsemurha-alttiin auttaminen:Kun itsemurha tapahtuu • Jos itsemurha on päässyt tapahtumaan, niin työryhmän vihan- ja syyllisyydentunteet ovat yleensä voimakkaat. • Ne saatetaan aluksi torjua tai kieltää. • Epäonnistumisesta johtuva pettymys voidaan usein vasta vähitellen päästää tietoisuuteen. • Tilanteesta ja tunteista on päästävä puhumaan. • Tapahtumien kertaus auttaa jäsentämään tilannetta. • Tarve nousee arvioida mitä toimintavaihtoehtoja tilanteessa olisi ollut, mitä siitä voi oppia, ja lopuksi, sen hyväksyminen todeksi.

37. Itsemurha-alttiin auttaminen:kun itsemurha tapahtuu (jatkuu) • Ryhmän ei saada jäädä kaikkivoipaisuuden harhaan. • Tilanteen läpikäyminen ja läpäiseminen voi antaa uudenlaista vahvuutta. • Itse murha koskettaa myös muita: sitä ei saa salata. • On hyvä kertoa omaisille mahdollisimman pian. • Omaisten syyllisyys on korostunutta. Heidän kanssaan on puhuttava tapahtuneesta. • Syytöksiäkin voi joutua ottamaan vastaan. On ymmärrettävä, että ne johtuvat lähipiirin surusta ja heidän epäonnistumisen tunteesta.

38. Itsemurha-alttiin auttaminen:kun itsemurha on tapahtunut (jatkuu) • Surun jakamisesta henkilökunnan ja autettavan lähipiirin kanssa (esim. osallistumalla hautajaisiin) voi tulla kaikkien kasvua edistävä kokemus.