Raha ja pankkiteorian kurssi luento 10 hb2 hb3 hb4 hb19 hb20
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 32

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20 PowerPoint PPT Presentation


  • 108 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20. 8.5.2014. Johdannaisista. Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit… Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä

Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 10 HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Raha ja pankkiteorian kurssi luento 10 hb2 hb3 hb4 hb19 hb20

Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 10HB2; HB3; HB4; HB19; HB20

8.5.2014

K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


Johdannaisista

Johdannaisista

  • Raaka-aineet, valuutat, osakkeet, korkoinstrumentit…

  • Futuuri = etukäteen määrän ja hinnan osalta sovittu kauppa, joka sovittu johdannaispörssissä

  • Termiini (forward) = muuten samanlainen, mutta pörssin ulkopuolella (OTC)

  • Swap = vaihtosopimus;

    • Esim. korkoswap; yksi osapuoli maksaa toiselle koko sopimusajan 3 % kiinteää korkoa kuvitellusta miljoonan euron summasta, toinen vastineeksi kerran kuukaudessa yhden kuukauden euribor-korkoa samasta summasta

    • Pitkän aikavälin riskittömiä korkokäyriä johdetaan nykyään usein korkoswapeista

  • Optio = oikeus mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä kohde-etuus sovittuna aikana sovittuun hintaan

    • Amerikkalainen optio: määräaikaan mennessä

    • Eurooppalainen optio: tarkalleen määräpäivänä

    • Option asettaja = se, joka sitoutuu olemaan vastapuolena

    • Option ostaja / haltija = se, jolla on oikeus

  • Eksoottisia johdannaisia

    • Esim. kohde-etuutena johdannainen tms

    • Voimakkaan tuotekehittelyn aluetta

  • Markkinoilla jälleen suojautujat, spekuloijat ja arbitraattorit

  • K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Johdannaisista1

    Johdannaisista

    • Useimmiten kohde-etuutta ei toimiteta; selvitys pelkällä rahalla

      • Kuinka paljon ostaja / myyjä olisi voittanut tai hävinnyt havaitulla markkinahinnalla?

        • Ostin futuurina 100 tonnia raaka-ainetta hintaan 200 $ /tonni, markkinahinta on 210 $, saan vastapuolelta (210-200)*100 = 1000 $.

      • Monissa johdannaispörsseissä jopa sääntö, että esim. joukkolainan sijasta option asettaja saa toimittaa jotain riittävän samankaltaista, jolloin selvityshintaa sopeutetaan vastaavasti

    • Futuurit / termiinit ikivanha käsite

      • Ensimmäinen johdannaispörssi Osakassa 1697

        • Kohde-etuutena riisi

      • Raaka-ainefutuurit yleistyivät länsimaissa 1800-luvulla

    • Optiot löivät kunnolla itsensä lävitse vasta 1970-luvulla

      • Volatiliteetti, valuuttakaupan laajeneminen

      • Matematiikka ja tietokoneet?

    • Johdannaispörssejä perustettiin runsaasti 1980- ja 1990-luvuilla

      • Suomessakin enimmillään kaksi

    • Futuuri ja muu pörssijohdannainen yleensä tiukan määrämuotoinen

      • Pörssin valikoimissa tietyt vakiosopimukset

      • Rahoitusjohdannaisilla hyvin usein neljä eräpäivää vuodessa

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Johdannaisista2

    Johdannaisista

    • Johdannaispörsseissä keskusvastapuoli

      • Kuka tarttuisi kaupankäyntijärjestelmässä olevaan tarjoukseen, jos täysin epävarmaa, kuka on vastapuoli?

      • Keskusvastapuoli vaatii vakuudet jokaiselta osapuolelta, jolla on / jolle voi tulla velvoitteita

        • ”Margining” = vakuusvaatimusten laskenta ja asettaminen

        • Option ostajalta ei vaadita, asettajalta kyllä

      • Vakuutta voidaan vaatia lisää, jos vastuut kasvavat kurssimuutosten vuoksi

        • Vakuusvaatimus lasketaan yleensä päivittäin

        • ”Hiukan enemmän kuin mitä nyt maksaisi sulkea positio”

        • Vakuus arvopapereita

      • Pörssillä usein oikeus sulkea osapuolen positio pakkokaupoilla, jos vakuudet eivät enää riitä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Johdannaisista3

    Johdannaisista

    • OTC-johdannaiset ”joustavampia”, mitä vain osapuolet sopivat…

      • Tiedetään, kuka vastapuolena; ei välttämättä / yleensä vakuuksia

      • OTC-johdannaisten kaupan volyymi suurempi kuin johdannaispörssien

      • Toisaalta: vaikea myydä eteenpäin, ulkopuolisen vaikeampi saada mitään tietoa, hintatason muutokset vaikeammin havaittavissa

    • OTC-johdannaisille tullut keskusvastapuolipakko EU:ssa 2012 alkaen

      • Neuvoston ja parlamentin asetus

      • Julkisen vallan ajama hanke Euroopassa, reaktio finanssikriisiin

      • Kaupat sovitaan kahdenvälisesti ilman johdannaispörssiä, mutta kaupanteon jälkeen osapuolten sopimusvelvoitteet ja –oikeudet korvataan keskusvastapuolen kanssa olevilla oikeuksilla ja velvoitteilla.

      • Vielä kerran: KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA!

      • Suomessa ei keskusvastapuolta, käytettävä ulkomaisia

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Johdannaisista4

    Johdannaisista

    • Valuuttajohdannaisissa useimmiten toisena valuuttana dollari

      • Esim. CHF –JPY –johdannainen harvinaisuus

      • Katettu korkopariteetti pätee arbitraasin vuoksi (lähes) täydellisesti

    • Valuutta-swap

      • Yleensä kahdensuuntainen

      • 1) Osapuolet vaihtavat valuuttoja nyt ja sopivat seuraavista vaiheista

      • 2) Maksetaan vastavuoroisesti korot

      • 3) Tehdään ykkösvaiheen kanssa vastakkaissuuntainen kauppa, kumpikin saa alkuperäisen valuuttansa

      • Voidaan esim. lainata alemman korkotason valuutassa, mikä saattaa arbitraasina juuri ja juuri kannattaa

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Johdannaisista5

    Johdannaisista

    • Futuurien / termiinien hinnoittelu (liian yksinkertaisessa) teoriassa hyvin yksinkertaista, ainakin, jos kaikki riskineutraaleja

      • ”Cost of carry” = kohde-etuuden hallussapitokulu = i-c

        • Missä i=korko, c=kohteen tuotto (ml varastointikustannukset)

      • PF = Ps(1+i-c)

        • PF = futuurihinta, Ps = spot-hinta

      • Yhtä kannattavaa ostaa nyt ja varastoida tai sopia tulevasta huomisesta kaupasta ja sen ehdoista

    • Raaka-ainefutuureissa usein osapuolina myyjä (tuottaja) ja spekulaattori

      • Hinta yleensä ostajalle vähemmän tärkeä kuin myyjälle => myyjät suojautuvat hinnan laskulta useammin kuin ostajat suojautuvat nousulta

        • Raaka-ainehinnat volatiileja, usein kehitysmaa usein suhteettoman riippuvainen yhden raaka-aineen viennistä.

      • ”Pitkä positio” raaka-aineisiin ollut keskimäärin kannattava, ylituottoa, mutta riskillä

      • Futuurihinta systemaattisesti ”ampunut ali” tulevan spot-hinnan ennusteena

        • Tuottaja tietää saavansa luultavasti alihinnan myymällä sadon spekulaattorille etukäteen, mutta saa nukkua yönsä rauhassa

        • Tuottaja ”ostaa vakuutusta spekulaattorilta”.

          Speklulaattori: ”Ostan nyt futuurilla hintaan 10, voin puolen vuoden päästä myydä spot hintaan 9-13, joten todennäköisesti pääsen voitolle, vaikka tappion riski on olemassa.”

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Black scholes kaavasta

    Black-scholes kaavasta

    • Fischer Black; MyronScholes 1973

    • Kaavalla voi laskea ”oikean” hinnan optiolle

    • Todennäköisesti edisti merkittävästi optiokaupan lisääntymistä

    • Perustuu lukuisiin olettamuksiin, jotka eivät ehkä ole kovin realistisia

      • Kohde-etuuden hinnan muutokset log-normaaleja, volatiliteetti pysyy vakiona, verotus neutraalia yms.

      • Optio ”eurooppalainen”, siis antaa oikeuksia vain eräpäivänä

    • Mallista runsaasti täydennettyjä versioita, joissa näitä puutteita paikkaillaan

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Black scholes kaava

    Black-Scholes -kaava

    Osto-optiolle

    • Missä N=kumulatiivinen normaalijakauma, r=riskitön korko, T= maturiteettipäivä, t=sopimuksentekopäivä, S=spot-hinta, σ= kohde-etuuden volatiliteetti, K = suoritushinta

    • Tätä kaavaa ei kannata opetella ulkoa ainakaan tämän kurssin yhteydessä!

    • Riittää, että muistaa, että kaava on olemassa. Lisäksi pitäisi suunnilleen tietää, mitä kaikkea siinä on mukana, ja että osto-option hinta nousee, jos suoritushinta laskee, option juoksuaika pitenee tai kohde-etuuden volatiliteetti kasvaa.

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Rahoitusj rjestelmien luokittelua

    Rahoitusjärjestelmien luokittelua

    • Tavallinen jaottelu: pankki vs. markkinaperusteiset järjestelmät

      • Markkinat: USA, UK; Etenkin osakepörssi

      • Pankit: Saksa, Japani, Suomi

    • Luokittelu pätee etenkin yritysrahoitukseen

      • Luokittelu alkanut/alkoi päteä myös kotitalousluotoissa lähinnä arvopaperistamisen vuoksi

        • Päteekö enää finanssikriisin jälkeen?

    • Yritysten tulorahoitus huomattava kaikissa järjestelmissä, mutta ei kuulu rahoitusjärjestelmään

    • Corporategovernance

      • Yritys / yrityksen johto riippuvainen rahoituksen tarjoajista

        • Markkinaperusteiset järjestelmät: ”takeover”-uhka

        • Pankkikeskeiset järjestelmät: pankkien tekemä valvonta

    • Lisäksi: pankkisektorin hajautuneisuuden vs. keskittyneisyyden aste vaihtelee kansainvälisesti; usein seurausta tietoisesta politiikasta

      • Esim. USA vs. UK

    • Verotus: Suomi 1990-luvulla ja avoirfiscal => osakerahoitus tuli kannattavammaksi => yritykset muuttivat rahoitustaan osakepainotteisemmaksi

    • HB: ”Saksassa suuret pankit universaalipankkeja, jotka…”

      • Ovatko?

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Corporate governance ja rahoitusrakenteet

    Corporategovernance ja rahoitusrakenteet

    • Yritysten hallitusten tavoitteet - yhteys rahoituksen lähteeseen

      • HB: USA ja UK: ”shareholdervalue”, voimistumassa muualla,

        • Voidaan ottaa riskiä, varsinkin idiosynkraattista, jonka osakesijoittaja voi hajauttaa

      • Pankkien rooli rahoittajina keskeinen => varovaisempi toiminta?

      • Saksassa työntekijöiden edustus hallituksissa lakisääteinen

    • Pankkikeskeisissä järjestelmissä yritysvaltaukset osakemarkkinoiden kautta harvinaisempia

      • ”Hostiletakeover” kurinpitovälineenä Yhdysvalloissa

        • Yrityksellä menee huonosti => kurssi laskee => helppo kohde hyökkäykselle

    • Pankkikeskeisessä järjestelmässä yritys yleensä riippuvainen etenkin pankistaan, joka usein myös yksi pääosakkaista

      • Suomessa vielä 1990-luvun alussa etenkin liikepankit ja niiden eläkesäätiöt suurimpia osakkaita monissa pörssiyhtiöissä

    • Yhteys kotitalouksien finanssisäästämiseen: markkinapohjaisissa järjestelmissä kotitalouksilla enemmän osakesijoituksia, vähemmän korkosijoituksia

    • Markkinapohjaisissa järjestelmissä usein yrityksille asetetut kattavat tiedonjulkistamisvelvoitteet

    • Eläkerahastot: markkinapohjaisissa järjestelmissä eläkerahastoissa enemmän osakkeita, vähemmän korkosijoituksia

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Pankit vai markkinat

    Pankit vai markkinat?

    • Rahoitus voidaan kanavoida säästäjiltä investoijille joko arvopaperimarkkinoilla tai pankkien kautta

      • Onko asialla merkitystä?

      • Mistä riippuu, kumpaa käytetään?

      • Onko toinen näistä parempi kokonaishyvinvoinnille?

    • Diamond: pankki kontribuoi tarkkailemalla

      • Jos informaatio täydellistä, tarkkailijalla ei roolia

      • Diamondin mallin termeillä: arvopaperimarkkinoihin perustuvassa rahoitusjärjestelmässä ei delegoitua monitorointia, vaan joko jokainen tarkkailee, tai jokainen toivoo jonkun muun monitoroivan => hyvä, jos rahoituksen tarvitsijat läpinäkyviä tai helposti arvioitavissa

    • ”Markkinapohjaiset järjestelmät mahdollistavat hyvän sektoreiden välisen hajauttamisen, mutta pankkikeskeinen järjestelmä mahdollistaa (myös) riskin hajauttamisen yli ajan” (Allen & Gale, JPE 1997)

      • Arvopapereihin perustuvassa systeemissä jokaiseen velalliseen liittyvä luotto- ja muu riski erillinen kaupankäynnin kohde; helppo hajauttaa

      • Mutta intertemporaalinen riski: huonoja aikoja vastaan ei voi suojautua hajauttamalla

      • Esim. 1970-luvun öljykriisi tms

        • Kestävät vuosia, voivat vaikuttaa yksilön taloudelliseen tilanteeseen ratkaisevasti

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Muuta pankeista ja markkinoista sanottua

    Muuta pankeista ja markkinoista sanottua

    • ”Pankkipohjainen järjestelmä soveltuu paremmin T&K-projekteihin, sillä salaisia tutkimustuloksia ei tarvitse paljastaa kuin pankin edustajille.” (Bhattacharya & Chiesa; JFinInt 1995)

    • ”Markkinapohjaiset järjestelmät soveltuvat paremmin rahoittamaan hankkeita, joiden onnistumisen mahdollisuuksista enemmän näkemyseroja” (A&G; JFinInt 1999)

      • Aina löytyy joku, joka uskoo;

        • Ainakaan keskittyneellä pankkimarkkinalla ei onnistuisi

    • Kuvaako paremmin markkinoiden ja pääomasijoittajan eroja?

  • ”Piensijoittajilla ei insentiiviä tarkkailla rahoitusta tarvitsevia yrityksiä => alimonitorointi; Tämä ongelma poistuu kun rahoitus hoidetaan pankkien kautta” (Stiglitz JMCB 1985)

  • Melko tavallinen kommentti: pankkirahoitus pitkäjänteisempää; soveltuu rahoittamaan hankkeita, jotka eivät tuota heti; markkinat kannustavat lyhytjänteisyyteen

  • Ovatko aina vaihtoehtoja?

    • Ainakin kehitysmaissa pikemminkin komplementteja kuin substituutteja: jos maassa kehittynyt pankkijärjestelmä, siellä on myös kelvolliset arvopaperimarkkinat

  • K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Finance growth nexus

    Finance-Growthnexus

    • F-G Nexus: Empiirinen / empiristinen tutkimushaara, alkoi 1990-luvulla: ”Edistääkö rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys taloudellista kasvua, tai toisinpäin, vai molemmat toisiaan?”

      • Kehittyneempi rahoitusmarkkina => suurempi bruttokansantuote???

    • Tavallinen tulos: ”Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyden ja taloudellisen kasvun välillä yhteys, kun muita asioita kontrolloidaan; paremmista markkinoista seuraa nopeampi talouskasvu.”

      • Käytännössä: rahoitusmarkkinoiden koko (pankkien taseet, pörssivaihto…)

      • Siis ei kehittyneisyys, vaan markkinoiden koko

      • Kuinka voisi mitata ”kehittyneisyyttä” objektiivisesti?

    • Usein todettu, että yhteys on tilastollisesti olemassa: suuri rahoitussektori tilastollisessa yhteydessä nopeaan talouskasvuun

      • Tulokset jälleen ajalta ennen finanssikriisiä;

      • Joissain uusimmissa tuloksissa löydöksiä, että jos yksityistä velkaa enemmän kuin 90 % BKT:stä, etumerkki vaihtuu: liika rahoitus haittaa kasvua! (Cecchetti &Kharroubi2012, BIS WP 381 – Law & Sing JBF 2014)

    • MUTTA:

      • Havaitsemmeko taloudellisen kasvun vaikutuksen rahoituspalveluiden kysyntään?

        • Tavallisempi tulkinta / tulos: rahoitus aiheuttaa kasvua (Beck –Levine 2000)

        • Vastaesimerkki: Suomi 1990-luvulla: Nokian menestys lisäsi huimasti Helsingin pörssin vaihtoa, tuskin toisinpäin?

    • F-G Nexusta analysoitaessa paneelidatassa usein vähän selitysvoimaa yli ajan samassa maassa, paljon selitysvoimaa maiden välillä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Finance growth nexus1

    Finance-Growthnexus

    • Yksi käsitelty aihe FGN:ssä: minkälainen rahoitusjärjestelmä tukee parhaiten kasvua?

    • Ei selkeää johtopäätöstä siitä, auttavatko markkinat vai pankit tehokkaammin, suunnilleen yhtä hyviä.

      • Tämänkaltaisia tuloksia: Levine (2003), Beck (2003) etc…

      • Ongelma: kuinka verrata yhteismitallisesti

      • Pankkien taseet vs. vaihto osakepörssissä

    • Mutta: jotain näyttöä siitä, että taloudellisen kehityksen edetessä markkinoiden suhteellinen osuus korostuu (Boyd & Smith, WoBaEcR 1996)

      • Siis markkinapohjainen järjestelmä sopii hyvin kehittyneille maille, mutta ei auta kehitysmaata nousemaan kehittyneeksi?

    • Arvopaperimarkkinat muodostuvat / vahvistuvat endogeenisesti kun riittävän luotettuja velallisia alkaa olla riittävästi (Boot – Thakor, RevFinStud 1997)

      • Olot kehittyneet => arvopaperimarkkinat alkavat toimia hyvin

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Finance growth nexus2

    Finance-GrowthNexus

    • La Porta & al (JPE 1998): ”Olennaista, kuinka hyvin ulkopuolisten rahoittajien edut yrityksessä turvataan, ei se, kuinka turvaaminen hoidetaan”

      • Piensijoittajat, pankin tallettajat yms.

        • Ellei etuja turvata, eivät lähde mukaan => kotitalouksien säästöt eivät kanavoidu tuottaviin investointeihin

      • Rahoitusmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön ja oikeusvarmuuden merkitys suurempi kuin sen, kanavoidaanko rahoitus pankkien vai markkinoiden kannalta

      • Tässä paperissa ei suoranaisesti testata instituutioiden vaikutusta kasvuun, vaan käsitellään instituutioiden vaikutusta rahoitukseen.

    • Rahoitusmarkkinoiden koko edistää kasvua vain, jos maassa on vähintään tietyn tasoiset ”instituutiot” (Law, Azman-Saini & Ibrahim, JBF 2013)

      • Vähän korruptiota, tehokas hallinto, lainkuuliainen väestö etc

    • Rahoitussektori edistää talouskasvua, jos maassa on alhainen inflaatio, vähän ulkomaankauppaa ja pienehkö julkinen sekotori (Yilmazkudai, World Bank Econ R 2011)

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Britannian rahoitusj rjestelm st

    Britannian rahoitusjärjestelmästä

    • Perinteisesti hyvin fragmentoitunut

      • Erilaisia insituutioita hyvin erilaisiin tarkoituksiin

      • Vähittäispankit etc, jopa tilastoinnissa eri ryhmissä

      • Lisääntyvästi monialakonserneja

    • Erikoispiirre: pankeilla erittäin runsaasti ulkomaan valuutan määräisiä saamisia ja velkoja

      • Vähittäispankkitoiminta enimmäkseen puntamääräistä

      • Tukkupankkitoiminta enimmäkseen vieraissa valuutoissa (City)

    • Alhainen vähimmäisvarantovaatimus;

      • Pankilla oltava virallinen politiikka siitä, kuinka paljon keskuspankkirahaa oltava; muuttamisesta pitää informoida Bank of Englandia

      • Yleensä korkeampi suhdeluku vähittäispankkitoiminnassa kuin tukkupankeissa

    • Suhteellisen vähäinen määrä keskuspankkirahaa => nopeasti käytettävissä olevien rahoituslähteiden merkitys korostuu

      • Esim. repo-kauppoihin sopivat arvopaperit

      • Korkeampi tuotto kuin keskuspankkirahalla

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Britannian pankkij rjestelm st

    Britannian pankkijärjestelmästä

    • Tukkupankeissa enimmäkseen määräaikaistalletuksia, vähittäispankeissa käyttelytilitalletuksia

    • Vuoteen 1998 Bank of England hoiti myös pankkivalvonnan

    • Perustettiin ”Financial Services Authority”

      • Tavoite korostaa keskuspankin hintavakaustehtävää

      • FSA valvoi kaikkia rahoitusmarkkinoiden lohkoja, myös vakuutusta

    • FSA purettiin huhtikuun 2013 alusta alkaen

    • Nyt:

      • Financial ConductAuthority (Laillisuusvalvonta, kuluttajansuoja ym)

      • Prudential RegulationAuthority (Keskuspankin omistama, vakavaraisuus, maksuvalmius; pankit ja vakuutusyhtiöt)

    • Britannian erityispiirre: ulkomaiset pankit läsnä ennen kaikkea sivukonttoreina, ei tytäryhtiöinä

      • Olennainen ero: sivukonttori ei ole erillinen yhtiö

      • Perustettu, ei ostettu?

      • Kotivaltio toinen EU-maa: talletussuoja ja viranomaisvalvonta hoidetaan pankin kotimaasta käsin

    • Keskittyneisyys:

      • Jo ennen finanssikriisiä

      • 2000-luvun alusta alkaen kilpailuviranomaiset torpanneet kotimaisia fuusioita

      • Kansainvälisiä fuusioita ei nähty ongelmina

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Britannian pankkij rjestelm st1

    Britannian pankkijärjestelmästä

    • Lontoon city kansainvälisenä keskuksena

      • Rahoituspalveluiden ”vienti” verrattavissa tavaravientiin

      • IMF:n mukaan yli 40 mrd £ rahoituspalveluiden ”vientiä” 2012

      • UK maailman suurin rahoituspalveluiden viejä, paljon suurempi kuin Yhdysvallat

    • Arvopaperistaminen ja taseen ulkopuoliset toiminnot tavallisia

      • Esim. 2012 489 mrd € (Saksa 74 mrd, Ranska 44 mrd, Italia 200 mrd € vakuuden sijainnin mukaan; EuropeanSecuritization Forum)

    • Yksi pahiten finanssikriisissä kärsineistä maista

      • 2008 – 2009 julkinen tuki rahoitusjärjestelmälle 60-75 % bruttokansantuotteesta vuosittain

        • Euroalue n. 30 %

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Building societyt

    Building societyt

    • Perinteisesti tärkein osuustoiminnallinen rahoituslaitostyyppi

    • Muodostettiin 1800-luvulta alkaen osuustoimintayrityksinä

    • Alkuvaiheissa olivat usein määräaikaisia – lakkautettiin tavoitteen tultua saavutetuksi (=rakennus valmistui)

    • Pyrkivät myöntämään jäsenille luottoja alle markkinakorkojen

    • Käytännössä ainoa asuntolainojen lähde 1980-luvun alkuvuosiin saakka

      • Pankit tulivat 1983 alkaen

      • Aiemmin eivät saaneet antaa luottoa muuhun tarkoitukseen kuin asuntojen ostoon

    • Keräävät talletuksia olematta virallisesti pankkeja

      • Etukäteissäästäminen

    • 1986 alkaen juridiset erot aiempaa pienempiä

      • Saavat nyt muuttua osakeyhtiöiksi (”Mortgagebank”)

      • Yleensä ”mortgagebankit” ostettu isompiin konserneihin melko nopeasti

    • Talletuksia voidaan nykyään käyttää maksuvälineinä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Bank of england

    Bank of England

    • Rahapolitiikan tavoitteet ja välineistö samantapaisia kuin eurojärjestelmässä

      • Inflaatiotavoite 2 %; Jos yli 3 % tai alle 1 % pääjohtajan annettava selvitys

      • Samantapaiset viikoittaiset huutokaupat ja vähimmäisvarantojärjestelmä

        • Briteilläkin kiinteäkorkoinen huutokauppa

      • Vähimmäisvarannot periaatteessa vapaaehtoisia, mutta täysin korollisia, jos tavoitemäärä täyttyy

        • Varantojen määrän saa jokainen pankki itse valita

        • Vähimmäisvarantojen keskiarvoistaminen

      • Mutta: rahapoliittisena vastapuolena voi olla pankki, jolla ei ole omaa vähimmäisvarantotiliä

      • Eri vastapuolia eri toiminnoissa

    • Politiikkakorosta päättää MonetaryPolicyCommittee

      • Yhdeksän jäsentä, joista neljä ulkoisia; PJ keskuspankin pääjohtaja

    • Tavoite: kaikkein lyhyimmät markkinakorot eivät saa poiketa (paljon) pankin politiikkakorosta

    • 2009 alkaen tehnyt myös ”Quantitativeeasingia”

      • Ostaa arvopapereita lisätäkseen keskuspankkirahan määrää

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Yhdysvaltojen rahoitusj rjestelm

    Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmä

    • Markkinapohjainen, joskin markkinapohjaisuuden aste vaihdellut

      • Wall Streetillä merkittävä psykologinen vaikutus

    • Yhdysvalloilla usein maine ”vapaan kapitalismin” puhtaimpana esimerkkinä, mutta pankkitoiminnan sääntely ollut epätavallisen tiukkaa menneisyydessä

      • Reaktion 1930-luvun lamaan?

      • Hysteerinen vallan keskittymisen pelko?

    • Pankkien lukumäärä suuri

      • 2007 oli 7355 liikepankkia

      • Osittain seurausta lainsäädännöstä, joka tosin jo suurelta osin kumottu

        • Monopolisoitumisen pelko

    • Menneisyydessä monissa osavaltioissa säädöksiä, joilla kiellettiin sivukonttorit

      • Jokainen pankkikonttori erillinen yhtiö (Unitary Banking)

    • Ollut myös kieltoja laajenemiselle osavaltiosta toiseen

    • Yhdysvalloissa ollut paljon enemmän talletuspakoja kuin muissa kehittyneissä maissa yleensä

      • Pankkikonkurssit yleisempiä kuin esim. Euroopassa tai Kanadassa

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Talletuspankkien luokittelua

    Talletuspankkien luokittelua

    • Liikepankit

      • Aiemmin rajattu tarkasti pankkitoimintaan; oikeus toimia arvopaperimarkkinoilla erittäin rajattu

        • Poikkeus: julkisen sektorin liikkeeseen laskemat arvopaperit

      • Taseella mitaten selvästi suurin luottolaitosryhmä

      • Markkinaosuus noussut

      • Keskittyneisyys lisääntynyt

    • Thriftinstitutions (säästöpankit)

      • Alkujaan olleet osuuskuntamuotoisia, suuri osa muutettu osakeyhtiöiksi

      • Kaksi tyyppiä

        • Savings and loan associations

        • Savingsbanks

      • S&L

        • Sijoittavat pitkäaikaisesti; pitkämaturiteettiset velkapaperit tai asuntolainat

        • Yleistyivät 1830-luvulta alkaen, ajautuivat paheneviin ongelmiin 1980-luvulla ”S&L-kriisissä”, jolloin merkitys alkoi vähentyä

        • S&L:iä muutettu ”Savingsbankeiksi” imagosyistä!

      • Säästöpankeille kiinteistörahoitus ollut vähemmän tärkeää

        • Arvopaperisijoituksia, perustettu alkujaan edistämään säästäväisyyttä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Talletuspankkien luokittelua1

    Talletuspankkien luokittelua

    • Osuuspankit (Credit union)

      • Ryhmistä pienin yhteenlasketulla taseella laskien

        • Yksittäiset ”credit unionit” yleensä melko pieniä

      • Osuuskuntamuotoisia

      • Rahoitus ainoastaan talletuksilla, myöntävät vain pieniä luottoja

      • Alkujaan olennainen ero edellisiin verrattuna: jäsenillä jokin yhteinen piirre (ammatti, työnantaja tms)

        • ”Yhteisen piirteen” tulkinta väljentynyt

        • Nykyään voi palvella useaa intressiryhmää

        • Fuusioita (asiakkaiden työnantajien fuusiot ym)

    • Yhdysvalloissakin eri luottolaitostyyppien väliset erot pienentyneet

    • Rahamarkkinarahastojen osuus kotitalouksien säästöistä nousi ennen finanssikriisiä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Kahdenlaisia toimilupia

    Kahdenlaisia toimilupia

    • State charteredbank

      • Yksittäisen osavaltion myöntämä toimilupa

      • Osavaltioiden halu riippumattomuuteen muualta käsin järjestetyistä rahoituspalveluista => suunnilleen ”houkutellaan”; lupaillaan alempia maksuja, suotuisampia säädöksiä…

      • V. 2007 liikepankeista 5673 kuului tähän ryhmään, osuus kasvussa

    • Nationallycharteredbank (”National bank”)

      • Liittovaltitason toimilupa

      • Etenkin säästöpankkien lupatyyppi

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Talletussuoja

    Talletussuoja

    • FDIC (FederalDeposit Insurance Corporation)

      • Glass-Steagall Act 1933

        • Reaktio talletuspakoihin

      • Pakollinen Fed-järjestelmän jäsenpankeille, muut pääsevät hakemuksesta, jos likviditeetti- ja reservivaatimukset täyttyvät

      • FDIC luokittelee pankit vakavaraisuuden mukaan

      • Saa ottaa pankin haltuunsa, jos vakavaraisuus laskee liikaa

      • Vuodesta 1989 myös säästöpankit jäseniä

    • Credit Union –pankeilla oma järjestelmä (National Credit Union Share Insurance Fund)

    • Vieläkin joitain pankkeja ilman talletussuojaa

    • Bank Holding Company = yhtiö, jolla yli 5 % äänivallasta jossain pankissa

      • Oli alkujaan keino kiertää pankkisäädöksiä (sivukonttoreiden määrän rajoitukset ym)

      • Vuodesta 1956 BHC:t eivät saa tehdä pankeilta kiellettyjä toimia

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Federal reserve system

    FederalReserve System

    • Yhdysvalloissa ei ole yhtä keskuspankkia vaan keskuspankkijärjestelmä

    • Perustettu vasta 1913 alkujaan keskuspankkijärjestelmäksi

      • Reaktio vuoden 1907 paniikkiin

    • Koordinoivana elimenä FederalReserveBoard Washingtonissa

      • Presidentti nimittää jäsenet, senaatti vahvistaa nimitykset neljäksi vuodeksi kerrallaan

      • Päättää mm. reservivaatimuksista

      • Boardilla oma suurehko sihteeristönsä

    • FederalOpen Market Committee, joka laajempi elin, päättää avomarkkinaoperaatioista

    • Jäsenyys pakollinen liittovaltiolisenssillä toimiville pankeille, osavaltiolisenssillä toimiville mahdollinen

      • Siis todellakin ”member”!

      • Jäsenpankit omistavat Fed:in! Saavat vuosittain 6 % osingon sijoitukselle.

        • Osuuksia ei voi myydä ulkopuolisille

        • Ylijäämä voitosta tilitetään liittovaltiolle

      • Useimmat osavaltiopankit eivät ole jäseniä

    • Kuluttajansuojatehtäviä

    • Toiminnot muuten hajautettu, mutta: markkinaoperaatiot keskitetty; FederalReserve Bank of New York

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Alueelliset keskuspankit

    Alueelliset keskuspankit

    • 12 kpl alueellisia keskuspankkeja

      • Monilla omia haarakonttoreita

    • Valitsevat 5 täysjäsentä 12:sta FederalOpen Market Committeehen

      • New Yorkin Fedin pääjohtaja pysyvästi, muut kiertävät

      • Muillakin läsnäolo- ja puheoikeus

    • Aluepankit kongressin ja osin FederalReserveBoardin valvonnassa

      • FedBoardilla mm. valtuuksia puuttua budjetteihin

    • Jokaisella oma johtokunta (hallitus), joka edustaa erilaisia tahoja

      • Osin paikallisten liikepankkien nimittämä

    • Tehtäviä:

      • Pankkivalvonta

      • Rahoituspalveluita talletuspankeille

      • Hoitavat julkisen velan liikkeeseen laskua

      • Maksuliikennetehtäviä

      • Käteishuolto

      • Tutkimus

      • Pitävät Boardin ajan tasalla alueellisesta talouskehityksestä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Federal reserve system1

    FederalReserve System

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Rahapolitiikka

    Rahapolitiikka

    • “…to promote effectively the goals of maximum employment, stable prices, and moderate long-term interest rates.” (Federal Reserve Act)

      • Siis: eipelkkähintavakaus (vrtEurojärjestelmä)

    • Keskeinenvälitavoite: Federal Funds Rate

      • FOMC asettaatavoitetason, jokapystytäänyleensämelkotarkkaansaavuttamaan

      • Korko, jollapankitlainaavatkeskuspankkirahaatoisilleen “yönyli”

    • Avomarkkinaoperaatiot etenkin liittovaltion velkapapereilla

      • Keskitetty: New Yorkin Fed hoitaa

      • Suorat ostot ja myynnit valtion papereilla erittäin keskeinen keino

        • Ostetaan papereita = tarjotaan likviditeettiä

      • Repo-kaupat, yleensä vain päivän pituinen sopimusjakso

      • Päivittäin

      • FOMC päättää

      • Vastapuolia kutsutaan nimellä ”primary dealer”

        • Paljon vähemmän kuin eurojärjestelmällä (22 kpl, määrä supistui finanssikriisissä, sittemmin kasvanut)

    • Reservivaatimukset riippuvat pankin koosta: isommalla suuremmat vaatimukset

    • ”Diskonttoikkuna”: pankkien jatkuva lainanottomahdollisuus

      • Yön yli

      • Korko voi periaatteessa vaihdella Fed-pankkien välillä (ei kovin tavallista)

      • Korko yleensä korkeampi kuin FederalFundsRate

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Pankkivalvonta yhdysvalloissa

    Pankkivalvonta Yhdysvalloissa

    • Liittovaltiotoimiluvan pankkeja valvoo Office of the Comptroller of the Currency

      • Valtiovarainministeriön alainen

    • Osavaltiolisenssillä toimivia pankkeja valvoo Fed, jos Fed:issä jäseninä, muuten FDIC

    • Bank Holding Companyitä valvoo Fed

    • Arvopaperimarkkinoita valvoo SEC

    • Osavaltiopankeilla (statechartered) myös osavaltiotason valvonta

    • Vakuutusyhtiöitä valvotaan osavaltiotasolla

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


    Yhdysvaltojen l hihistoriaa investointipankit

    Yhdysvaltojen lähihistoriaa: investointipankit

    • Alkoi 1930-luvun kriisistä, päättyi 2000-luvun kriisiin

      • GlassSteagall act 1933, voimassa jossain muodossa vuoteen 1999

      • Osakeannit, JVK-emissiot, arvopaperivälitys ym. eivät kuuluneet talletuspankkien sallittuun toimialaan

    • Erillisiä ”investointipankkeja”, jotka tekivät talletuspankeilta kiellettyjä toimia

    • BearStearns myytiin JP Morgan Chaselle maalisk. 2008

    • Merrill Lynch Bank of Americalle syysk. 2008

    • Lehman Brothers konkurssi (chapt 11) syysk. 2008

    • Goldman Sachs ja Morgan Stanley hakivat pankkitoimilupaa syysk. 2008 => muuttuvat liikepankeiksi

    • Jäljellä enää joitain pieniä

    K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900


  • Login