Mistä nää pojat tulee? Lasten ja nuorten kasvuympäristön sukupuolitetut koordinaatit

1. Mistä nää pojat tulee? Lasten ja nuorten kasvuympäristön sukupuolitetut koordinaatit Miestyön foorumi VII, Kokkola 14.5.2014

2. Teemat ja tulokulma • Suomalaisenyhteiskunnansukupuolitetutdilemmat • Tasapainoisenjamonipuolisenkasvunympäristö (ekososiaalinenlähestymistapajalastensuojelulaki) • Sosiaalisestituotettusukupuoli • Normaalistuneetsukupuolinormit • Ongelmiatuottavatsukupuolikorsetit • Sukupuolisestisensitiivinensosiaalityö

3. Lähtökohta: suomalaisen yhteiskunnan sukupuolitetut erityisdilemmat • ”What is different in Finland?” • Sukupuolten tasa-arvoisuus ja sen kääntöpuoli: naisiin kohdistuva väkivalta • Maailman parhaat palvelut ja poikien (miesten) kurjuusdiskurssit (’erityislapsi’, koulumenestymättömyys, yksinäisyys, päihteet, sairastuvuus, itsemurhat)

4. Ihminen ympäristössä (ekososiaalinen) -lähestymistapa • Kokonaisvaltaisenjarakenteellisensosiaalityönajattelumallijo n. 100 vuotta (Richmond, Addams) • Yksilön, perheenjayhteisöntarkasteluelinympäristönsäyhteydessä: sosiaalinen, kulttuurinen, fyysinen (ekologinen), taloudellis-rakenteellinen • ihminenvuorovaikutuksessaympäristönsäkanssa, siihensopeutujana, senmuuttajana, sukupolvisukupolvelta • Eriarvoistumisenjamahdollisuuksienyhätiukempikytköselinympäristöön, asuinalueeseen • Mikro-, meso- jamakrotaso; lähiyhteisö, paikallisyhteisö, yhteiskuntajaglobaaliihmiskunta • Elinympäristönläpikulkevanaosatekijänäsukupuolijasukupuolittuneetrakenteet (koordinaatit)

5. Lastensuojelulaki (2007) 1 § Lain tarkoitus • Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. • Mitä sukupuolinäkökulmasta merkitsevät turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys sekä erityinen suojelu?

6. Biologinen sukupuoli vs. sosiaalisesti rakentunut (kulttuuriympäristön) sukupuoli • Simone Beauvoir: Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan. • Arto Jokinen: Mieheksi ei synnytä, miehisyys ansaitaan. • Kasvuympäristö sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta: millaista kasvua tukee, mitä rajoittaa, mitä tuhoaa? • Missä on turvallinen tila sukupuolinormeista vapautuneelle kasvulle?

7. Sukupuolitetut koordinaatit ’normaalissa’ kasvuympäristössä • Sitaatti: Pauliina Rauhala, Taivaslaulu • Päivähoito, koulu: ’pojat ovat poikia’- kasvatus • Elinympäristön isättömyys – isän etäisyys • Työelämän ensisijaisuus miehen elämänalueissa • Merja Kalapudas-Takalo: (Ruotuväkilehden mieskuva) ’Eivätkä kokemukset yhdistä ainoastaan meidän saapumiseräämme tai ikäluokkaamme, vaan miehiä koko itsenäisen Suomen historian ajalta’

8. Ensimmäinen väkivaltainen isku:’Kumpi se on?’ • Ilman sukupuolen määritystä ihminen ei ole olemassa – ympäristö ei osaa suhtautua? • Vanhempien sanavalintojen, kielikuvien ja äänensävyn ero puhuessaan ja puhutellessaan tyttöjä ja poikia • Sinisen ja vaaleanpunaisen syvällisempi viesti: tunnista paikkasi - tytölle lankeaa kauniina olemisen ja avuttoman elämän sulostuttajan tehtävä - pojalle jää esteettisestä kauneudesta riisuttu, kipua sietävä ja kehollisen suorituskyvyn, tekniikan ja sotimisen viesti - Opitaan varhain tunnistamaan normi, ja alistamaan oma tahto näihin Kasvatus on näiden jatkuvaa syventämistä torjumalla mallien vastaista käyttäytymistä Lopulta tämä johtaa siihen, että vääränväriseen takkiin pukeutunut nuori mies voi tulla bussipysäkillä hakatuksi = > väkivallan tekijöiden ja uhrien värit?`

9. ’Sosiaalisten ongelmien sukupuolikoordinaatit’ • Naisspesifien ongelmien ja oireiden tietoinen tarkastelu 1970-luvulta alkaen (perheen ja työn yhdistäminen, naisiin kohdistuva väkivalta, naisten palvelujen tarve) • Poikia ja miehiä koskevien oireiden ja ongelmien sukupuoleton tarkastelu murtunut vasta 2000-luvulta alkaen • Miehisyyden moninaisuus ja sosiaalityön naiseus: kohtaamisen ongelma

10. Nuorten aikuisten miesten ehdotuksia palvelujärjestelmän parantamiseksi (PalKO) • Asennemuutos: kuntalaiset/kansalaiset eivät ole taloudellinen taakka vaan ainutlaatuisen ihmisarvon omaavia yksilöitä • Oikeuksien ja palveluiden parempi tiedottaminen • Perustoimeentulonkohtuullinen taso • Aktivointipolitiikan ja kohtuullistaminen, miksi keppi eikä porkkana? • Yhteistyö virastojen kesken ja tietojen luovutus asiakkaan luvalla • Yksi ”luukku”, paikka josta voi kysyä kaikkea (tai edes soittaa) • Matala kynnys, kohtaava palvelu ilman byrokratiaa ja ajanvarausta • Paneutuminen yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin oikea-aikaisesti • Asiakkaan ottamista vakavasti ja elämäntilanteen kunnioittaminen; ihminen ihmiselle -palvelua • Enemmän työntekijöitä ja kohtaamisia, ”rinnalla” kulkemista => näetkö minut?

11. Koulu- ja lähisuhdeväkivallan sukupuoli • (Kouluampumiset: miksi ei tarkasteltu sukupuolinäkökulmasta? Tekijät ja uhrit) • Poikien yksinäisyys, erilaisuus, kiusatuksi tuleminen ja epäonnistuminen maskuliinisissa haasteissa. Tästä voi seurata myös naisviha. • Ei ole tilaa toisenlaiselle miehisyydelle - ulkopuolisuus koulussa • Kielteisen maskuliinisuuden ydin: ei vain kilpailu, pärjääminen ja vallankäyttö, vaan myös toista sukupuolta väheksyvä käyttäytymismalli yhteiskunnallisesti hyväksyttyä

12. Nuorisovankilan nuorten miesten elämäntarinoiden yhdistävät tekijät 1. Isän menettäminen alle 10-vuotiaana, kaikilla (ei isättömyys sinänsä vaan menetys) 2. Koulussa tulleet vaikeudet ja hoitamattomat oppimisvaikeudet ja koulun kyvyttömyys käsitellä poikia 3. Toistuvat muutokset sosiaalisessa ympäristössä ja lähisuhteissa auttamisjärjestelmän toimesta ilman että lapsi on itse voinut vaikuttaa

13. Kiristävän sukupuolikorsetin seurauksia • yhteiskunnallisen valta- ja välivaltamallin uusintaminen seuraavalle sukupuolelle: • Pojat: rajalliset tunteiden ilmaisemisen taidot, heikot kommunikaatiotaidot, ammatillisten intressien kapeutuminen • Tytöt: ulkonäkövaatimukset, vastuuttaminen hoivaan, syyllisyys, itsetunto-ongelmat, ammatisten intressien kapeutuminen • Parisuhteet: sukupuolten ’kohtaamattomuus’; toisen sukupuolen säilyminen ’toiseutena’, (väheksyntä, kohteistaminen, hyväksikäyttö) perheen yksipuolisen sisäisen työnjaon vinouttavat taakat molemmille osapuolille • Sukupuolikorsetista vapautuvan ’koko ihmisen’, ainutlaatuisen yksilön kasvu ja kehitys ovat vielä kaukana • Vastaavasti tasavertainen, joustavasti tilanteisiin asettuva parisuhde etsii edelleen kasvutilaansa kulttuuriympäristössä • Luovuuden, osaamisen, monipuolisuuden kasvun estäminen on myös taloudellista tuhlausta

14. Sukupuolisensitiiviset ratkaisut – miestyön koordinaatit? • Rakenteellinen ongelma: sukupuolisesti eriytyneet työmarkkinat • Ratkaisu ei ole työntekijän (kasvattajan, opettajan, sosiaalityöntekijän) biologisen sukupuolen vaihtaminen tai positiivinen syrjintä, jos sama kulttuurinen malli jatkuu (’vahvat miehet kentälle’) • Ratkaisu ei myöskään ole naisten väkivaltaisuuden ja miesten uhriuden lisääntyminen • Millainen on kokonaisvaltainen ihminen korsetin sisällä, milloin hänen aikansa kasvaa ulos? • Tarvittaessa erilliset poika-, tyttö-, mies-, naistyö, mutta niissä tietoinen mallin muuttaminen • Sukupuolisista stereotyypeistä irtautuminen myös suhtautumisessa asiakkaisiin - kokemustiedon vahvuudet ammatillisuuden rinnalla • Lopulta sukupuolistuneiden mallien häviäminen kohti hyvää kokonaisvaltaisesti kasvavien, tietoisten ja tuntevien ihmisten kumppanuutta

15. Paluu elinympäristöön ja sen sukupuolitettuihin koordinaatteihin • Mitä sukupuolinäkökulmasta merkitsevät lastensuojelulain turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys sekä erityinen suojelu? • Puuttuminen suomalaiskansallisiin mutta myös monikulttuurisiin tuhoisiin kasvatusmalleihin, niiden vaihtoehtojen vahvistaminen